Kirjoituksia aiheesta
Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän...
Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai...
Kevät lähestyy ja luonto alkaa heräillä talviunestaan. THL on jälleen päivittänyt alueelliset rokotussuositukset puutiaisaivotulehdustartuntojen (TBE, tick borne encephalitis, puutiaisaivokuume) ehkäisemiseksi. Riski sairastua Suomessa TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on...
Tuoreiden suomalaisarvioiden mukaan dioksiinien pitoisuus kaloissa on pienempi ja kalojen syönti turvallisempaa. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin tänään julkaissut uuden riskiarvion, jonka mukaan kaloissa olevat dioksiinit ovat aiempaa luultua...
Valtaosa Suomen vesilaitoksien talousvedestä on pohjavettä. Myös lukuisilla yksityisillä kansalaisilla on käytössään joko perinteinen rengaskaivo tai porakaivo. Pohjavedet ovat yleensä puhtaita, koska maaperä suojaa niitä.Kokemukset ovat osoittaneet, että myös...
Väestön hyvinvointia kuvaavat trendit ja maapallon kestokykyä kuvaavat käyrät ovat toistensa peilikuvia. Suomen ja koko maapallon väestön hyvinvointi ja terveys eivät ole koskaan olleet niin hyvät kuin nyt. Suotuisalla kehityksellä on kuitenkin nurja puolensa, sillä...
Suomalaisten vähäinen silakan kulutus on viime aikoina herättänyt keskustelua eri medioissa. Maatalousvaltaisessa Suomessa silakka oli perusruokaa etenkin rannikkoseuduilla, ja vielä 1980-luvun alussa sitä syötiin kymmenen kertaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä...
Ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. Lyhyellä tähtäimellä toimien vaikutukset voivat Suomessa olla jopa suurempia kuin itse ilmastonmuutoksen.Ilmastonmuutoksen vaikutukset suomalaisten...
Ilman metalleja ja niistä jalostettuja tuotteita nykyaikainen elämäntyylimme olisi mahdoton. Metallimalmikaivosten toimintaan liittyy kuitenkin riskejä sekä ympäristön että terveyden kannalta. Joskus riskit realisoituvat ympäristöä pilaaviksi haittavaikutuksiksi....
Runsaita vesivaroja ja hyvälaatuista talousvettä pidetään Suomessa usein itsestäänselvyytenä, koska meillä puhtaasta vedestä on harvoin pula. Tosiasiassa talousveden tuotanto ja kaikkina aikoina turvallisen talousveden jakelu on varsin haastava tehtävä. Haasteina...
Kapkaupungista loppuu vesi. Ihmiskunnan makean veden käytöstä 70 % kuluu maatalouden kasteluvetenä. Sen sijaan Suomesta ei puhdas vesi lopu, mutta osaammeko arvostaa sitä? Vai onko tämä maailman mittakaavassa ylellisyyshyödyke meille itsestäänselvyys?Jotain arvostuksen...
Julkisuudessa on vitsailtu uudenvuoden viettoon liittyvistä uusista kielloista, terveysriskeistä ja niiden vertailusta. Ja miksei olisi: uudenvuodentinojen lyijy ei todellakaan ole suurimpia ympäristön terveysriskejä eivätkä rakettien aiheuttamat...
Sain Täystuho-purkista DDT-jauhetta tukkaani, kun olin saanut kansakoulussa täitä. Koska hitaasti häviävän hyönteismyrkky DDT:n myrkyllisyys oli ihmiselle vähäinen, sitä käytettiin ensin holtittomasti, jopa kiloja yhtä puiston puuta kohti.Hyvästä syystä DDT...
Asuntojen lämmityskausi on alkanut. Tänäkin talvena valtaosa suomalaisista nauttii asunnossaan trooppisista, yli 20 asteen yölämpötiloista. Hellerajaa hipova sisälämpötila ei ole kuitenkaan meidän leveysasteillamme normaali luonnonilmiö.Lämmityskaudella onkin parasta...
Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua.Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko...
