Ruotsi–Suomi terveysmaaottelu: 6–0

Mika Gissler

Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää uudistettaessa on kokemuksia etsitty myös Pohjanlahden tuolta puolen Ruotsista. Siellä alueellinen toimija eli maakäräjät (landstinget) vastaa palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta muun muassa kantamillaan veroilla.

Suomessa peruspalveluista vastaavat kunnat, jotka kuuluvat sairaanhoitopiireihin ja niiden kautta erityisvastuualueisiin. Osan palveluista kustantaa Kela.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on juuri julkaissut Health at a Glance –julkaisun, jossa on tietoja runsaasta 30 kehittyneestä maasta. Ne kertovat maiden terveys- ja terveydenhuoltojärjestelmien välisistä eroista.

Väestön terveydessä on Ruotsi voitolla. Vastasyntyneen elinaikaodote on Ruotsissa runsaan vuoden Suomea pitempi. Suomessa on erityisen korkea liikenneonnettomuuskuolleisuus, lähes kaksinkertainen Ruotsiin nähden. Myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuus (+40 %) ja itsemurhakuolleisuus (+40 %) on Suomessa korkea. Vain 69 % suomalaisista arvioi terveytensä hyväksi, ruotsalaisista 80 %. Suomessa syöpäkuolleisuus on sen sijaan noin 4 prosenttia Ruotsia pienempi ja pienipainoisia vastasyntyneitä 2 prosenttia vähemmän.

Ruotsalaiset elävät terveemmin

Entä elintavat? Yhdenmukaisten kyselyiden mukaan 15-vuotiaat suomalaiset tupakoivat ja juovat alkoholia useammin kuin ruotsalaiset. Päivittäin hedelmiä tai kasviksia syöviä nuoria on Suomessa vähemmän, mutta ylipainoisia enemmän. Suomalaiset nuoret päihittävät ruotsalaiset ainoastaan päivittäisessä liikkumisessa.

Erot ovat suuria myös aikuisilla. Tupakoivia on Suomessa kolmannes enemmän kuin Ruotsissa. Alkoholia kuluu Suomessa kolmanneksen enemmän ja lihavia on Suomessa puolet enemmän kuin Ruotsissa.

Terveyspalveluiden tarvetta näyttäisi siis olevan Suomessa enemmän kuin Ruotsissa. Lääkäreitä ja sairaanhoitajia on kuitenkin Ruotsissa enemmän kuin Suomessa. Sairaansijoja on Suomessa enemmän, sillä osa erityisesti ikääntyneiden pitkäaikaishoidosta on terveyskeskusten vuodeosastolla, jotka lasketaan kansainvälisessä tilastossa sairaaloiksi. Myös perusterveydenhuollon käyntejä asukasta kohti on Suomessa enemmän Ruotsissa.

Toimenpiteissä maiden erot eivät ole yhdenmukaisia: vaativia sydäntoimenpiteitä on Suomessa vähemmän, mutta polvi- ja lonkkaleikkauksia enemmän kuin Ruotsissa.  Keisarileikkauksia on kummassakin maassa yhtä paljon.

Lääkkeitä käytetään Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, erityisesti kolesteroli-, verenpaine ja diabeteslääkkeitä, kun taas masennuslääkkeitä käytetään Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa.

Erot sairaanhoidossa yllättäviä

OECD on pitkään kehittänyt terveydenhuollon laatua kuvaavia mittareita. Maiden väliset erot ovat paikoin hämmentävän suuria.

Suomessa on kolminkertainen määrä astman sairaalahoitoja, kun taas Ruotsissa on viisinkertainen määrä vakavia repeämiä alatiesynnytyksissä. Suomi selviytyy erityisesti synnytystoiminnan ja psykiatrian laatuosoittimissa paremmin kuin Ruotsi. Ruotsissa puolestaan käytetään vähän antibiootteja ja kuolleisuus sydäninfarktiin on matala. Syöpiä seulotaan ja lapsia rokotetaan varsin kattavasti kummassakin maassa, mutta Suomessa ikääntyneiden influenssarokotuksen kattavuus on selvästi matalampi kuin Ruotsissa.

Suomessa ja Ruotsissa julkinen terveydenhuolto kattaa kaikki kansalaiset ja pysyvästi maassa asuvat. Ostovoimaan suhteutetut terveysmenot ovat Suomessa 14 prosenttia matalammat kuin Ruotsissa. Myös terveysmenojen osuus bruttokansantuotteesta on matalampi Suomessa (9,0 %) kuin Ruotsissa (9,5 %). Sen sijaan Suomessa joka neljäs terveyteen käytetty euro katetaan yksityisesti asiakasmaksuin ja vakuutusten kautta. Ruotsissa alle joka viides terveyskruunu on yksityinen.

Lopputulos 6–0?

OECD:n keräämät luvut näyttävät osoittavan, että ruotsalaiset ovat terveempiä kuin suomalaiset ja heidän elintapansa ovat terveemmät kuin suomalaisten.

Terveydenhuoltojärjestelmien vertaaminen on vaikeaa niiden erilaisuuden vuoksi. Sen sijaan laatua voidaan mitata monin mittarein. Tässä maiden sijoitukset vaihtelivat erikoisalojen mukaan. Terveyteen näytettäisiin investoitavan enemmän Ruotsissa kuin Suomessa, etenkin jo verrataan julkisia varoja.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa ’terveysmaaottelun’ tuloksiin.

Mika Gissler
tutkimusprofessori
Hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot, THL


Lue lisää

Talouskriisi on hidastanut terveysmenojen kasvua myös Suomessa. THL:n tiedote 21.11.2013

OECD Health at a Glance

 

Etusivulle
kommenttia
Meri
Hei,

Jos Suomessa joka neljäs terveyteen käytetty euro katetaan yksityisesti asiakasmaksuin ja vakuutusten kautta. Ruotsissa alle joka viides terveyskruunu on yksityinen, niin miten se suhteutuu siihen että Suomessa investoitaisiin enemmän julkisia varoja terveyteen kuin Ruotsissa etenkin kun kokonaisinvestoinnit ovat Ruotsissa myös suurempia. Blogin mukaan pitäisi olla toisinpäin,

ystävällisin terveisin,

Meri
Kirjoitettu 21.11.2013 16:03.
Mika Gissler
Loistava kommentti, Meri ja kiitos virheen löytämisestä

Tämä lause muuttui jutun editoinnissa. Lauseen piti kuulua "Terveyteen näytettäisiin investoitavan enemmän Ruotsissa, etenkin julkisia varoja vertaillessa."
Kirjoitettu 25.11.2013 14:51.
Trackback URL:

THL:n blogi

THL:n Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia -blogissa on ajankohtaista ja asiantuntevaa kirjoittelua terveydestä ja hyvinvoinnista.

THL:n blogissa laitoksen asiantuntijat esittävät omia, usein henkilökohtaisia näkemyksiä työhönsä liittyvissä asioissa. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Blogia ylläpitää THL:n Viestintäosasto.

Sosiaalisen median toimintapolitiikka

Palautelomake

Blogiarkisto

RSS-syöte THL:n blogista

Anna palautetta

Ilmoita blogin ylläpidolle asiattomasta viestistä tai anna vapaata palautetta blogista palautelomakkeella.
Palautelomake

THL sosiaalisessa mediassa

THL SlideShare-palvelussa THL YouTube-palvelussa THL Facebook-palvelussa THL Twitter-palvelussa