Paula Saikkonen

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa riittävästi tukea yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.

Millainen on hyvä tai ainakin nykyistä parempi sosiaaliturvajärjestelmä?

Sosiaaliturvaa uudistettaessa erilaiset järjestämistavat, kuten perustulo, perustili tai osallistumistulo, voivat kuulostaa valmiilta ratkaisuilta. Ne voidaan kuitenkin toteuttaa lukuisin eri tavoin.

Koronaviruspandemia on siirtänyt kaupantekoa entistä enemmän verkkoon, ja myös monet julkiset palvelut hoidetaan turvallisesti etäyhteyksin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta asioida...

Suuren sosiaaliturvauudistuksen (2020–2027) valmistelun ohella hallitus on toteuttamassa mittaluokaltaan pienemmän, mutta haavoittuvimmassa asemassa olevien kannalta merkittävän, toimeentulotuen kokonaisuudistuksen. Toimeentulotukiuudistus mainitaan hallitusohjelmassa, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaaliturvauudistuksessa parlamentaarinen komiteatyö on vasta lähtenyt käyntiin, mutta toimeentulotukiuudistuksen odotetaan toteutuvan jo kuluvalla hallituskaudella. Asetelma on kiinnostava, koska toimeentulotuen tarpeeseen vaikuttaa se, miten ensisijaiset sosiaaliturvaetuudet toimivat. Erityisen selväksi […]

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä työryhmän valmistelemaan toimeentulotukilain uudistamista. Toimeentulotuen muutostarve on ollut esillä myös sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa komiteassa. Viimeksi toimeentulotukea uudistettiin kolmisen vuotta sitten, kun perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirrettiin Kelaan. Siirto helpotti niiden Kelan etuuksia saavien asemaa, jotka saavat nyt kaikki etuudet yhdestä paikasta. Samalla osalle asiakkaista muodostui uusi rajalinja toimeentulotuen sisään, kun täydentävä ja […]

Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän suuren lomautusaallon, joka on ruuhkauttanut työttömyyskassoja. Työttömyyskassat ovat julkisuudessa todenneet, etteivät ne kykene tekemään päätöksiä työttömyysturvasta kohtuullisessa ajassa (Yle 1.4.). Jos lomautetuilla tai työttömäksi jääneillä ei ole säästöjä, heitä uhkaa taloudellinen ahdinko: monet laskut on maksettava vaikka työttömyyskassasta ei vielä saa mitään. Sosiaaliturvaan on tilapäisiä toimeentulovaikeuksia varten rakennettu viimesijainen vaihtoehto: toimeentulotuki. […]

Uusi eduskunta aloittanee työn sosiaaliturvan uudistamiseksi. Sosiaaliturvalta edellytetään sitä, että se suojaa yksilöllisiltä toimeentulon riskeiltä. Uudistuksen vaikeuskerrointa lisää se, että toimeentuloriskit ovat yhä moninaisempia. Sosiaaliturva pääpiirteissään toimii vielä hyvin, jos ihmisellä on kokoaikainen työ ja hän saa palkkaa, joka turvaa kohtuullisen työttömyysturvan, sairauspäivärahan, vanhempainrahat ja lopulta eläkkeen. Yhä harvemmalla nuorella elämä kuitenkaan järjestyy jatkumoksi kokoaikaisia […]

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (HS 1.9.2018) vaadittiin sosiaaliturvan remonttia. Sosiaaliturvaa ehdotettiin remontoitavaksi siten, että se huomioisi uudet työmuodot, esimerkiksi kevytyrittäjyyden. Kirjoittajan mukaan tulkinnat siitä, milloin omissa nimissä tehty työ muuttuu päätoimiseksi sivutoimisuuden sijaan, ovat epäjohdonmukaisia. Tulkinnalla on väliä, koska se vaikuttaa sosiaaliturvaan kuten eläkkeisiin ja työttömyyspäivärahaan. Kirjoittaja ei ole yksin remonttivaatimuksen kanssa. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohjustetaan TOIMI-hankkeessa. Myös […]

Sote- ja maakuntauudistuksen sivutuotteena syntyy uusia tietojärjestelmiä. Kanta-palvelut laajenevat tulevaisuudessa käsittämään enemmän myös sosiaalihuollon asiakirjoja. Liian vähän keskustellaan siitä, että mitäs jos tiedolla johtamisessa huomioitaisiin sosiaalihuollon vaikuttavuus yhtenä olennaisena laatukriteerinä? Vaikuttavuudella tarkoitamme, että palvelut lisäävät asiakkaan hyvinvointia tai estävät sitä heikkenemästä. Silloin ei riitä, että asiakkaan kanssa on tehty suunnitelma hänen elämäntilanteen parantamiseksi, vaan suunnitelman […]

Arkielämän sujuvuudessa kunnalliset palvelut ovat tärkeitä: ilman jätehuoltoa, päiväkoteja, kouluja, terveysasemia, kirjastoja ja liikuntapaikkoja elämä kaupungissa olisi huomattavan hankalaa ja ankeaa. Kunta saatetaan nykyisin kuitenkin ymmärtää liian kapeasti vain palveluntuottajaksi. Se on paljon enemmän: kuntatasolla voidaan rakentaa yhdyskuntia, joissa ihminen voi hyvin. Ihmisen hyvinvointi edellyttää, että luonto tai oikeastaan ekosysteemi voi hyvin. Hyvinvoinnista ei voida […]