Pekka Rissanen

Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun. Ensimmäinen koronatartunta todettiin […]

Koronaviruksen aiheuttama COVID-19-pandemia levisi alkuvuoden aikana nopeasti ja saavutti Suomen helmikuun aikana. Virukseen tepsivää rokotetta tai lääkettä ei ole, joten sen leviämistä on pyritty kevään kuluessa estämään monin rajoitustoimin. Maassamme myös julistettiin ensimmäinen poikkeustila sotien jälkeen. Ymmärrettävästi epidemian kulun ja tartuntojen seurantaan on käytetty kaikkialla paljon resursseja. Taudin leviämistä on ennakoitu malleilla, joiden pohjalta on […]

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan. Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa.  Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet […]

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset perusteet ovat pysyneet jo useamman hallituksen osalta samoina: väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän palveluja, palvelut ovat hajallaan, ihmisiä hoidetaan osin väärässä paikassa ja väärään aikaan. Yleisesti tiedossa on, että kuntien rahat eivät riitä nykyisellä mallilla. Siksi tarvitaan sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Hallitusohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla […]

Maakunta- ja sote-uudistuksen vuosia kestänyt valmistelu on edennyt lähes kalkkiviivoille, mutta edelleen on epävarmaa saadaanko uudistus nytkään maaliin. Odottelu on merkinnyt epävarmuutta kuntien ja tulevien maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun. Maakunnissa on ollut syksyn ja talven aikana tiivis tunnelma, sillä kuntapäättäjät ovat olleet huolissaan sote-menojen kasvusta ja rahan riittävyydestä muihin lakisääteisiin tehtäviin. Erityisesti väestötappiokunnat menettävät […]

Sote-lainsäädännön valmistelu on vielä kesken, silti muutos on jo käynnissä. Tämän totesimme, kun THL arvioi perustettavien maakuntien kykyä suoriutua sote-palvelujen järjestämistehtävästä. Ennakkoarviointi oli osa maakuntatalouden kestävyyden simulointia. Maakuntien lähtötilanne hyvin erilainen Perusterveydenhuollossa palvelujen saatavuus oli hyvällä tasolla vain neljässä maakunnassa. Erikoissairaanhoitoon pääsyssä noin puolet maakunnista pysyi määräajoissa. Vanhusten palvelut olivat joissakin maakunnissa laitospainotteisia, toisissa oli […]