Talvella 2019 alkanut koronapandemia on synnyttänyt väestössä suuren tiedon tarpeen, johon on alusta lähtien pyritty vastaamaan erilaisilla tiedotustilaisuuksilla ja tietoiskuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomessa asuu kuitenkin lähes 433 000 henkilöä, jotka eivät puhu äidinkielenään Suomen virallisia kieliä, ja osa näistä henkilöistä jäi suomeksi ja ruotsiksi tapahtuvalla viestinnällä tavoittamatta. Tiedon tarve myös muilla kielillä siis ilmeni jo koronapandemian varhaisessa vaiheessa.
Monikielisen materiaalin tuotannon lisäksi akuutissa, jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa tarvittiin sujuvampaa tiedonkulkua eri väestöryhmille. Näitä tavoitteita edistämään perustettiin keväällä 2020 THL:n johtama monikielinen ja monikanavainen koronaviestinnän toimintaryhmä (task force). Helmikuusta 2021 lähtien toimintaryhmän toiminnan johtaminen ja koordinointi on ollut osa Tulevaisuutta luomassa -hanketta.
Tässä monikielisen ja monikanavaisen toimintaryhmän kokemusten pohjalta keräämämme kolme vinkkiä tehokkaaseen tiedonkulkuun ja vaikuttavaan viestintään.
1. Yhteistyö lisää työn vaikuttavuutta
Monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän toimintaryhmässä on mukana sosiaali- ja terveysalan, viestinnän, maahanmuuton ja kulttuurisen moninaisuuden sekä epidemiologian asiantuntijoita oman laitoksemme lisäksi sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä että työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Organisaatiorajoja ylittävä ja moniammatillinen yhteistyö on auttanut meitä huomioimaan monipuolisesti erilaisia näkökulmia esimerkiksi viestintää suunniteltaessa. Eri toimijoiden verkostojen yhdistäminen on myös mahdollistanut laajemman yleisön tavoittamisen.
Kysy rohkeasti eri tahoja mukaan yhteistyöhön. Vaikka henkilö, johon ensin otit yhteyttä ei voikaan olla itse avuksi, hän voi mahdollisesti auttaa verkostojen kartoittamisessa. Monipuolisella yhteistyöllä voidaan parantaa tiedonkulkua, välttää päällekkäisten töiden tekemistä ja jakaa osaamista. Yhteistyön avulla voidaan saada aikaiseksi myös uusia ideoita ja ajatuksia, joita ei olisi syntynyt oman tiimin kanssa työskennellessä.
2. Yhteisödialogi on kaksisuuntaista vuorovaikutusta
Ehdottoman tärkeä osa toimintaamme on ollut säännöllinen yhteisöjen avainhenkilöiden ja kulttuurisesti moninaista väestöä edustavien järjestöjen kuuleminen. Heidän kauttaan olemme tavoittaneet sellaisia kohderyhmään kuuluvia yksilöitä ja yhteisöjä, joita viranomaisviestintä ei muutoin tavoita. Järjestöt ja avainhenkilöt ovat olleet suuressa roolissa yhteisöjen tarpeisiin vastaavien materiaalien suunnittelussa ja jalkauttamisessa. Oleellista tämän kaltaisessa yhteistyössä on se, että viranomainen menee yhteisöjen luokse, pyytää tarvittaessa tulkin mukaan ja pyrkii aitoon, yhdenvertaiseen dialogiin.
Avainhenkilöiden etsiminen kannattaa aloittaa oman kohderyhmän kirkastamisella. Kun tiedät, ketä haluaisit tavoittaa, ole yhteydessä kohderyhmäsi jäseniin, järjestöihin, uskonnollisiin yhteisöihin tai somevaikuttajiin. Usein puhelu voi olla toimivampi tapa saada yhteys kuin sähköposti. Tarvittaessa jo tässä vaiheessa kannattaa käyttää tulkkia. Kun olet tavoittanut kohderyhmäsi edustajat, varaa keskusteluun riittävästi aikaa, jotta kaikilla on mahdollisuus osallistua siihen yhdenvertaisesti. Kuuntele avoimin mielin keskustelijoiden ajatuksia ja ideoita.
3. Yhteiskehittäminen luo osallisuutta
Olemme myös järjestäneet säännöllisiä, valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, viestijöiden ja kulttuurisesti moninaista väestöä edustavien järjestöjen pyöreän pöydän ja yhteiskehittämisen tapaamisia. Tapaamisissa olemme kartoittaneet monikielisen ja monikanavaisen viestinnän eri toimia ja tarpeita sekä lähteneet miettimään ja toteuttamaan ratkaisuja yhdessä. Eri toimijat ovat myös tukeneet toisiaan jakamalla toisilleen hyviksi havaittuja toimintamalleja.
Ota siis kohderyhmäsi mukaan tilaisuuksien tai materiaalien kehittämiseen alusta alkaen. Osallisuuden tunne lisää luottamusta eri toimijoiden välillä ja auttaa näin luomaan vaikuttavampaa toimintaa. Yhteiskehittämisellä helpotat myös omaa työtäsi materiaalien jalkauttamisessa ja tapahtumien markkinoimisessa. Kun materiaalit ja tapahtumat on kehitetty ja suunniteltu yhdessä kohderyhmän kanssa, ne vastaavat usein paremmin heidän tarpeisiinsa.
Yhteisödialogissa, yhteiskehittämisessä ja yhteistyössä ajatus on aina siinä, että siitä on hyötyä kaikille osallistujille. Onnistuneen yhteiskehittämisen, yhteisödialogin ja yhteistyön taustalla on luottamus, joka ei synny hetkessä.
Hyvät väestösuhteet ja toimiva yhteistyö luovat pohjan luottamukselle, joka auttaa meitä selviämään myös tulevista kriisi- ja poikkeustilanteista.
Tulevaisuutta luomassa -hanketta (2021-2023) rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR)