YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen 19. artikla korostaa yksilön oikeutta itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisöissä – teema, jonka vahvoja puolesta puhujia Pohjoismaat ja Baltian maat ovat olleet jo kauan. Osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuttamme kutsuimme Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajia seminaariin, jonka teemana oli tämä artikla. Tapahtuma kokosi yhteen asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan strategioista ja käytännöistä, joilla näitä artiklan oikeuksia edistetään ja joiden avulla puututaan yhteisiin haasteisiin.
Itsenäisen asumisen käytännöt – esimerkkejä seminaarista
Helsingissä järjestetty seminaari tarjosi mahdollisuuden tutustua Pohjoismaiden ja Baltian maiden itsenäisen asumisen käytäntöihin. Eri maiden asiantuntijat ja päättäjät kertoivat esityksissään omista strategioistaan ja niiden ratkaisuista sekä saavutuksistaan ja niihin liittyvistä haasteista.
Seuraavat esimerkit havainnollistavat niitä moninaisia lähestymistapoja, joita Pohjoismailla ja Baltian mailla on itsenäisen asumisen ja osallisuuden edistämiseen.
Osallisuuden kansallinen osaamiskeskus Ruotsissa
Ruotsissa on yli 29 500 erityisasumisen piirissä olevaa aikuista, ja maassa pyritään parantamaan asumisyksiköiden henkilökunnan osaamista. Vuonna 2025 käynnistyvä uusi kansallinen autismi- ja kehitysvamma osaamiskeskus keskittyy itsemääräämisoikeuteen, tuettuun päätöksentekoon ja YK:n vammaisyleissopimuksen noudattamiseen. Keskittymällä erikoisresursseihin ja ohjaukseen keskus mahdollistaa yksilöille hyvinvoinnin laitosympäristöissä samalla kun he ovat täysin osallisina yhteiskunnassa. Karin Flyckt Ruotsin Sosiaalihallituksesta korosti laadun parantamisen ja rajoitustoimenpiteiden vähentämisen tärkeyttä, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus elää itsenäisemmin.
Islanti: Kattavat osallisuustoimenpiteet
Islannissa on otettu merkittäviä edistysaskelia vammaisten henkilöiden itsenäisen asumisen edistämisessä. Kotiapua, henkilökohtaista hoitoa, sopivia asumiseen liittyviä aloitteita ja muita palveluja täydennetään maan kansallisella aikavälille 2024–2027 tehdyllä YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanosuunnitelmalla. Anna Klara Georgsdóttir Islannin sosiaaliministeriöstä korosti avustajakorttien, eläkeuudistusten, apuvälineteknologian ja muiden saavutettavuustoimien merkitystä itsenäisyyden ja ihmisarvon edistämisessä. Hän kertoi pyrkimyksistä parantaa yhteisöllisiä asumispalveluita. Aloitteissa priorisoidaan vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja itsemääräämisoikeutta. Nämä toimenpiteet tarjoavat yksilöllistä tukea itsenäiseen elämään.
Viro: Muuttuvat erityishuoltopalvelut
Keskeistä Viron erityishuollon järjestelmän uudistamispyrkimysten keskiössä on henkilökeskeinen lähestymistapa. Elen Preimann Viron sosiaaliministeriöstä esitteli osista rakentuvaa palvelumallia koskevan pilottihankkeen kertoen mahdollisuuksista, joita malli tarjoaa laitosasumisen korvaamiseen yksilöllisillä palveluilla. Lähestymistapa on innovatiivinen. Se vastaa jokaisen yksilöllisiin tarpeisiin ja siinä varmistetaan, että jokainen saa oikeat palvelut oikeaan aikaan.
Itsenäisen asumisen aloitteet Norjassa
Norjassa keskeinen painopiste on ollut kansallisen lainsäädännön linjaamisessa vastaamaan YK:n vammaisyleissopimusta. Norjan lapsi-, nuoriso ja perheasioiden osaston (Bufdir) vetämä yleissopimukseen liittyvä projekti tarjoaa verkko-opetusmateriaalia ja muita käytännön resursseja, joiden avulla yksilöt pystyvät käyttämään oikeuksiaan. Anna Bjørshol korosti periaatetta, jonka mukaan yhdenkään kansalaisen ei pitäisi olla pakko asua missään tietyssä ympäristössä, vaan valinnanvapaus ja itsenäisyys pitäisi taata asumisjärjestelyissä.
Suomen tavoitteena yhteisöllinen asuminen
Vaikka Suomessa on saavutettu merkittävää edistystä laitoshoidon purkamisessa, täällä on edelleen haasteita sen lakkauttamisessa kokonaan. Parhaillaan käynnissä olevassa ohjelmassa henkilöiden siirtämiseksi pienempiin, yhteisöllisiin elinympäristöihin tulee edelleen vastaan esteitä. Kehitysvammaliiton Hannu Vesala varoitti “uudelleenlaitostumisesta”. Pienemmät ympäristöt ovat osoittautuneet välttämättömiksi itsenäisyyden tukemisessa ja vähennettäessä riippuvuutta suurista palvelukeskuksista. Pohdinnoissa laitoshoidon purkamisen nykytilasta korostui jatkuva tarve kehittää ja vahvistaa lähiyhteisössä tarjottavia palveluja.
Tuettu päätöksenteko yhteisenä prioriteettina
Seminaarissa käsiteltiin myös tuettua päätöksentekoa, joka on keskeinen aihe Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Maat jakoivat strategioitaan henkilökohtaisen itsenäisyyden edistämiseksi. Asiassa on edistytty. Edistyminen korostaa koko alueen yhteistä sitoutumista YK:n vammaisyleissopimuksen periaatteiden noudattamiseen.
Päätelmät
Helsingissä järjestetyssä seminaarissa korostettiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisiä pyrkimyksiä vammaisten henkilöiden itsenäisen asumisen ja osallisuuden edistämiseksi. Kaikki maat ovat sitoutuneet noudattamaan YK:n vammaisyleissopimuksen periaatteita. Itsenäisessä asumisessa ei ole kyse pelkästään palvelujen järjestämisestä vaan ennen kaikkea itsemääräämisoikeuden, ihmisarvon ja osallisuuden vahvistamisesta. Ne ovat arvoja, jotka saavat maailmanlaajuista vastakaikua ja inspiroivat jatkuvaa kehitystä.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää
Artikkeli: Tuettu päätöksenteko ja itsenäinen elämä: näkemyksiä pohjoismais-balttilaisesta seminaarista (Vammaispalvelujen käsikirja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) (englanniksi)
Vammaisyleissopimus Artikla 19. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisöissä
Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)