Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä on tärkeää saada entistä tarkempaa tietoa. Siitä on hyötyä sekä valtakunnallisessa että alueellisessa raskaudenaikaisen päihteiden käytön esiintyvyyden seurannassa ja terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) äitiyspoliklinikalla toimii TUKI-poliklinikka, jonne on keskitetty erityisen tuen tarpeessa olevat odottajat. Käyntejä on esimerkiksi mielenterveysongelmiin, kehitysvammaan tai päihteiden käyttöön liittyen. Poliklinikka otti vuonna 2021 käyttöön OID-yksilöintitunnuksen, jonka se liittää päihteistä johtuvien käyntien hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) ilmoituksiin. Näin voidaan tarkastella TUKI-poliklinikalla päihteiden vuoksi käyneiden potilaiden määrää ja...

Nuoret 18–24-vuotiaat aikuiset ovat muita aikuisia alttiimpia rahapelaamisesta aiheutuville taloudellisille, sosiaalisille ja terveydellisille haitoille. Nuorten oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen, nuorten aikuisten useimmiten epäsäännölliset tulot ja heidän kognitiivinen kehityksensä vaikuttavat osaltaan siihen, minkälaisesta elämäntilanteesta käsin nuoret aikuiset pelaavat rahapelejä.

Pelatessaan rahapelejä nuoret aikuiset voivat tehdä valintoja, joilla voi olla kauaskantoisia seurauksia pitkälle aikuisuuteen. Velkaantuminen on yksi näistä seurauksista, jonka ehkäisyyn nuoret tarvitsevat tukea ja apua.

Nuorten aikuisten taloudellinen tilanne luo riskin rahapelihaitoille

Nuoret 18–24-vuotiaat aikuiset muodostavat heterogeenisen ryhmän...

Kouluterveyskyselyssä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi on useilla mittareilla heikompaa, kuin verrokkinuorilla. Kaikki sateenkaarinuoret eivät kuitenkaan voi huonosti. Sateenkaarinuorten voimavaratekijät liittyvät ennen kaikkea arjen peruspilareihin, ja ovat pitkälti samansuuntaisia kuin muillakin nuorilla. Keskeisiä voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi hyväksytyksi tuleminen omana itsenään, turvalliset aikuiset, mielekkäät harrastusmahdollisuudet, yhteisöön kuuluminen sekä säännölliset elämäntavat.

On syytä miettiä, miksi sateenkaarinuoret voivat kuitenkin muita huonommin. Voi olla, etteivät sateenkaarinuoret aina pääse osallisiksi voimavaratekijöistä, kuten hyväksynnästä, mielekkäästä yhteisöstä tai urheilumahdollisuuksista. Toisaalta sateenkaarinuoret...

We must continue challenging outdated attitudes and prejudices to create a more inclusive and equal society. One recent example sparked lively discussion in disability organisations: a high-level political authority publicly used the term “disabled person” (vammainen) in a degrading manner. It was explained as humorous, and the seriousness of the situation was downplayed.

The use of offensive language has become more common and casual, and it has been particularly worrying to see it increase in...

Maailman eri kolkissa kiehuu. Tapahtuvat heijastuvat Suomeen niin uutisten ja sosiaalisen median välittämänä kuin politiikan ja kansanliikkeiden vauhdittamina. Osalle Suomessa asuvista maailmantilanne on arkea myös suoraan perheen tai sukulaiskytkösten kautta.  

Koska globaalin maailman tapahtumat heijastuvat väistämättä Suomeen, on oltava proaktiivinen, ettei eripura pesiydy Suomeen. Voimme yhdessä vaikuttaa siihen, ettei eri kansanryhmien tai vähemmistöjemme ja valtaväestön välille synny salakavalasti yhteiskuntarauhaa nakertavia ilmiöitä. Yksi tällainen ilmiö on antisemitismi eli juutalaisvastaisuus, jota tarkastelemalla voimme ymmärtää myös yhteiskuntadynamiikkaa...

Digitalisaatio tulee vauhdilla kaikkiin sote-palveluihin. Pohdimme työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkostossa toukokuun puolivälissä, miltä digitalisaation tilanne näyttää työttömien terveyspalveluissa keväällä 2024.

Terveyspalveluissa on tarjolla paljon erilaisia digitaalisia palveluja ja etäasiointikanavia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat digitaalinen ajanvaraus, oman alueen sote-sovellukset, chat-palvelut, digiklinikka ja uusimpana digisotekeskukset. Osa työttömistä käyttää näitä palveluita, osa ei.

Etävastaanotot työttömien terveystarkastuksissa

Työttömien palveluissa etätapaaminen on tyypillisesti tarkoittanut puhelinkontaktia. Usein se sopii hyvin alkukartoitukseen, varsinaisen tapaamisen suunnitteluun tai jälkikäteen sovittuun seurantatapaamiseen. Joillakin hyvinvointialueilla etätapaamisia järjestettiin paljon akuutteina koronavuosina,...

Viestintäteknologian kehittyminen on tuonut lisää mahdollisuuksia väkivallan kokijoiden tukipalveluihin: digitaalinen asiointi sekä chat-palvelut ovat jo oleellinen osa tämän päivän palvelutarjontaa. Ne tukevat samalla viranomaisia ja palveluiden järjestäjiä niiden velvollisuudessa edistää yhdenvertaisia palveluja.

Lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kokeneille suunnattu Nollalinja tarjoaa tällä hetkellä apua niin puhelimitse kuin chatin kautta. Chat on koettu väkivaltaa kokeneiden keskuudessa matalan kynnyksen kanavana hakea apua, mutta sen tuleva rahoitus on epävarmaa. Rahoitus tulisi turvata myös seuraaville vuosille, jotta avun hakeminen...

Kaikki lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevät tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että varhaiseen puuttumiseen ja tukeen on panostettava. Tämä estää ongelmien syvenemisen ja kasautumisen myöhemmin elämässä.

Tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia itsessään ja ehkäistä riskitekijöiden vaikutuksia myöhemmällä iällä. Tämä näkökulma hyvinvoinnin elämänmittaiseen rakentumiseen on kuitenkin vajavainen.

Varhaisiin ikävaiheisiin panostaminen ei elämänkulkututkimusten mukaan riitä

Ajatus elämän varhaisvaiheisiin panostamisesta tuntuu hyvin järkeenkäyvältä ja on myös saanut tukea monissa tutkimuksissa. Klassikkoesimerkkinä asiasta käytetään James Heckmanin tutkimuksia, jotka...

Päihteitä käyttävän raskautta seurataan HAL-poliklinikoilla (huumeet, alkoholi, lääkkeet). Potilaiden määrästä ei kuitenkaan keräänny tietoa, joten HAL-poliklinikoiden olisi hyvä erotella päihteitä käyttävien raskauden seurannat omissa potilastietojärjestelmissään. Potilasmäärien ja käyntimäärien tarkastelu mahdollistaa palvelujen ja palveluketjujen kehittämisen.

Palveluita johdetaan, kehitetään ja resursoidaan sumussa

Tieto päihteiden käytön määristä raskauden aikana on kuin liukas kala tai epätarkka valokuva: kukaan ei tiedä niitä varmasti. Tämä hankaloittaa palvelujen tarjoamista, resursointia ja kehittämistä. Tietopohjaa pitää vahvistaa erityisesti tällaisen katvealueen osalta.

Ratkaisuja löytyy entistä paremmasta ja...

Vanhempien aiemmat traumakokemukset ovat monien raskaus-, synnytys- ja vauva-ajan eli perinataaliajan haavoittuvuustekijöiden taustalla. Kokemukset tunnistetaan palveluissa riittämättömästi.

Ensimmäiset 1000 päivää raskauden alusta alkaen ovat erityisen merkittäviä ihmisen loppuelämän kehityksen kannalta. Traumakokemusten ja niiden haittavaikutusten tunnistaminen ja huomioiminen perinataalipalveluissa ehkäisisi ylisukupolvisia riskejä ja mahdollistaisi turvallista synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumista.

Perinataaliaika on mahdollisuus, jolloin lähes kaikki vanhemmat ovat palveluiden piirissä. Auttava kohdatuksi tuleminen ja traumaperäisissä haasteissa saatu apu voivat olla vanhemmalle uudenlainen ja korjaava ihmissuhdekokemus.

Vanhempien traumakokemukset hankaloittavat synnytykseen...