Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomi liikkeelle, sanoo hallituksen liikuntaan kannustava kampanja ja kansan liikkumattomuus puhuttaa jälleen. Liikunta tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua liikuntaan tai urheiluun haluamallaan tavalla. Liikunta on siten myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Käytännössä järjestäytyneeseen liikuntaan osallistumisessa voi olla esimerkiksi rahaan, terveyteen ja jaksamiseen liittyviä haasteita – myös liikuntaseurat ja -paikat voivat olla ulossulkevia.
Romanien liikuntaa on tutkittu vain vähän. Romanien hyvinvointi -tutkimuksen (Roosa) aineiston mukaan romanit harrastavat vapaa-ajan liikuntaa pääväestöä vähemmän. Liikuntaharrastusta...
Kahden ihmisen välinen yhteistyö on usein selkeää ja hallittavaa, yhteisen ymmärryksen luominen suhteellisen helppoa. Sovitaan työnjako, pidetään yhteys ja edetään. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, kun mukaan tulee muita; lapsen, nuoren ja perheen läheiset, useita ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. Yhtäkkiä yhteistyö onkin monitasoista yhteensovittamista, eri tahojen näkökulmien kuuntelemista ja tulkintaa. Samalla pitäisi rakentaa yhteinen, ymmärrettävä ja toimiva suunnitelma lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta.
Monitoimijaisessa yhteistyössä vastaan tulevat usein tutut haasteet: tieto ei kulje, tavoitteet jäävät epäselviksi, vastuut hämärtyvät, kohtaamiset jäävät pinnallisiksi eivätkä kaikki tule kuulluksi. Tämä kuormittaa paitsi perheitä myös ammattilaisia, joiden aikaa...
Hyvinvointialueiden rahoituksen perusajatus on selkeä ja oikeudenmukaiselta vaikuttava: resurssien tulisi seurata asukkaiden palvelutarpeita. Valtio kerää verot ja jakaa rahoituksen laskennallisen mallin perusteella. Malli hyödyntää rekisteritietoja – ikärakennetta, diagnosoitua sairastavuutta, aiempaa palvelujen käyttöä ja sosioekonomisia riskitekijöitä – ja muodostaa niiden pohjalta tarvekertoimen. Mitä enemmän tilastoituja sairauksia ja riskejä, sitä enemmän rahoitusta.
Periaate on ymmärrettävä. Silti on syytä pysähtyä kysymään, mitä tarkoitamme “palvelutarpeella”. Usein siitä puhutaan kuin se olisi ihmisen sisällä oleva, valmiiksi olemassa oleva ominaisuus, joka...
Eurooppalaisen terveystietoalueen asetus (EHDS) yhtenäistää terveystietojen toissijaista käyttöä EU:ssa. Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa terveystietojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen koko EU:n alueella sekä vahvistaa eurooppalaista tutkimus- ja innovaatioympäristöä. Suomeenkin asetus tuo uusia mahdollisuuksia sekä velvoitteita ja tarkennuksia. Käyttöön tulee esimerkiksi uusi keskeinen käsite – terveystietojen haltija.
Miten EHDS muuttaa terveystietojen hyödyntämistä EU:ssa – ja miksi tällä muutoksella on väliä myös Suomessa? Ja kuinka EHDS voisi luoda entistä paremmat edellytykset terveystiedon toissijaiselle käytölle?
Terveystietojen toissijaista käyttöä ovat tilanteet, joissa terveystietoja...
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa päädyttiin varsin poikkeukselliseen ratkaisuun, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan vuoden 2017 alussa. Uudistuksen etuna nähtiin, että moni saisi kaiken taloudellisen tuen Kelasta. Ratkaisut pystyttäisiin tekemään vähäisemmin kustannuksin ja tehokkaasti, kun Kela hyödyntäisi tietojärjestelmiään päätöksenteossa. Samalla toimeentulotuen saajien yhdenvertaisuus paranisi, kun kuntakohtaiset erot poistuisivat.
Uudistuksessa oli hyvää esimerkiksi se, että sähköisesti haettavissa oleva tuki ei leimaa ketään eikä työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus pääse vaikuttamaan työntekijän arvioon.
Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan yleisesti siitä, miten sosiaaliturvassa on siirrytty...
Nuorten seurustelusuhteissa kokema väkivalta jää usein aikuisilta piiloon. Sen tunnistaminen on kuitenkin keskeinen keino ehkäistä muita väkivallan muotoja, erityisesti parisuhdeväkivaltaa aikuisiällä. Kun ammattilainen ottaa väkivallan puheeksi, nuoren on helpompi ymmärtää omia kokemuksiaan ja mahdollisuudet katkaista väkivallan ylisukupolvinen kierre paranevat.
Lapsuuden kokemukset voivat altistaa väkivallalle. Mikäli väkivallan tekijä on joutunut lapsuudessaan todistamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa, saattaa kokemus johtaa riskikäyttäytymiseen myöhemmissä parisuhteissa. Väkivaltainen kasvuympäristö vääristää nuoren käsitystä turvallisuudesta, jolloin nuori ei välttämättä seurustelusuhteessaan tunnista kokemaansa tai tekemäänsä...
Oletko kohdannut epäkunnioittavaa käytöstä tai syrjiviä kommentteja ulkonäköäsi ja identiteettiäsi kohtaan? Tai oletko todistanut toiseen kohdistuvaa epäasiallista kohtelua?
Yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime aikoina ollut monin paikoin rasistinen ja syrjivä. Uutisissa ja erilaisissa viestintäkanavissa on saanut seurata vähättelevää ja rasistista käytöstä, jossa yksittäisten ihmisten lisäksi myös valtaapitävät pilkkaavat etnisiä vähemmistöjä huumoriin nojaten. Lisäksi vihapuhe ja muu vastaava häirintä on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Kun syrjiviä asenteita ja rasistisia käsityksiä normalisoidaan, niistä tulee osa arkea ja samalla arjen turvallisuus heikkenee kaikkien...
Suomessa kuollaan tapaturmaisesti vuosittain vähemmän kuin vielä vaikkapa vuosikymmen sitten. Tapaturmat ja onnettomuudet erityisesti kotona ja vapaa-ajalla ovat kuitenkin edelleen neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa: noin 2 300–2 400 tapaturmakuolemaa vuodessa. Väestötasolla tapaturmien hoidosta aiheutuu Hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) tietojen perusteella merkittävä määrä sairaalahoidon tarvetta ja runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä myös pysyvää terveyden menetystä vammautumisen myötä.
Millaisia tapatumia suomalaisille tapahtuu?
Suomessa yleisin tapaturmatyyppi ovat kaatumiset. Kaatumisiin ja putoamisiin sisältyvät tapaturmaseurannassa myös erityisesti lasten ja nuorten sekä työikäisten ikäryhmässä yleiset...
Vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisöissä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä on YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 19 keskeinen sanoma.
Useat kansainväliset sopimukset ja EU-tason linjaukset vauhdittavat artiklan 19 toimeenpanoa ja luovat Suomelle sekä velvoitteen että mahdollisuuden rakentaa asumista ja tukea entistä ihmisoikeusperustaisemmin. Esimerkiksi European Affordable Housing Plan tunnistaa, että kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. EASPDn raportissa Building inclusive housing: Perspectives from across Europe puolestaan todetaan, että tarvitaan erityisesti asumis- ja...
Miten hyvin tunnet tarjoamasi palvelun kohderyhmän? Eriarvoisuuden muodot, kuten terveys- ja hyvinvointierot, ovat usein sukupuolistuneita, eli koskettavat eri sukupuolia eri tavalla. Siksi palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä tulee huomioida sukupuolinäkökulma ja ihmisten erilaiset lähtökohdat. Tämä voi tuntua alkuun epäintuitiiviselta, koska monet saattavat olla tottuneita universalismiin ja ajatella, että palvelu on tarjottava ja jokainen on kohdattava samalla tavalla, jotta muodollinen yhdenvertaisuus toteutuu. Taustalla on usein hyvä tarkoitus, mutta “kaikille samaa” -periaate voi todellisuudessa lisätä eriarvoisuutta, jos...
