Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Hyvinvointialueiden synty toi paljon muutoksia toimintaympäristöön. Kuntien ja hyvinvointialueiden väliset tehtävä- ja vastuunjaot muuttuivat kotoutumisen kentällä ja kolmannelle sektorille ei ollut aluksi selvää, millä tavoin kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut osallistuvat poikkisektoriseen yhteistyöhön.
Suomessa Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaisesti päävastuu maahanmuuttaneiden kotoutumisesta on kunnilla. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa monet niistä perustivat kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja tai vastaavia rakenteita. Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen tehtävä- ja vastuunjako on sen jälkeen selkiytynyt, mutta käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.
Sosiaalipalvelujen työntekijöiden sopeutuessa uuteen...
Luottamus ei ole työyhteisöissä “pehmeä arvo”. Se on kovaa pääomaa. Se määrittää, kuinka rohkeasti ihmiset ajattelevat, toimivat, sitoutuvat ja uudistuvat. Organisaatiot, joissa luottamus on vahvaa, tekevät parempia päätöksiä, oppivat nopeammin ja kestävät muutoksia paremmin. Ilman luottamusta strategiat jäävät paperille ja kehittäminen pysähtyy.
Hallintotieteilijä Risto Harisalo on todennut, että luottamuksen rakentaminen on organisaation sääntö numero yksi. Syy on selvä: luottamuksen lisääntyminen vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja innovaatiopotentiaaliin.
Luottamus on organisaation tärkein pääoma
Luottamus määrittää, mitä ihmiset uskaltavat tuoda näkyviin:...
Suomen terveydenhuolto seisoo suuren murroksen kynnyksellä. Maailman terveysjärjestö WHO:n uusin tautiluokitus, ICD-11, on korvaamassa lähes 30 vuotta palvelleen ICD-10-luokituksen, jota ei enää päivitetä. Kyse on muustakin kuin koodiston päivityksestä: muutos vaikuttaa perustavanlaatuisesti siihen, miten ymmärrämme, dokumentoimme ja hyödynnämme kliinistä terveystietoa digitaalisessa ympäristössä.
Digitaalinen kieli lääketieteen tukena
ICD-11 on suunniteltu täysin sähköisesti käytettäväksi, joten uudella diagnoosiluokituksella on merkittävä rakenteellinen ero vanhaan. Siinä missä ICD-10 on jäykkä luettelo, uusi ICD-11 ei käytä enää yhtä valmista koodia kaikkeen, vaan...
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujärjestelmässä on suojamekanismeja, joilla pyritään suojaamaan vähävaraisten ja paljon palveluja käyttävien maksukykyä. Yksi niistä on maksukatto, jonka täyttymisen jälkeen julkisen terveydenhuollon palvelut ovat pääosin maksuttomia vuoden loppuun asti. Tänä vuonna maksukaton taso nousi indeksikorotuksen myötä 815 euroon.
Asiakasmaksukaton täyttymisen seuraaminen on asiakkaan vastuulla toisin kuin muiden terveydenhuollon maksukattojen eli lääkekaton ja matkakaton seuraaminen. Tämä siitä huolimatta, että asiakasmaksukatto on selvästi korkeampi kuin muut katot, ja siten sen seuraaminen vaatii asiakkaalta eniten vaivaa.
Työyhteisön yhteistyö ei synny itsestään. Se rakentuu meistä kaikista omissa rooleissamme niin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessämme kuin tiimiemme sisällä ja eri puolilla työyhteisöjä ja verkostoja. Siksi sillä, miten teemme yhteistyötä, on valtava merkitys.
Parhaimmillaan yhteistyö tuntuu omalta – sellaiselta, jossa uskaltaa olla mukana kokonaisena ihmisenä ja laittaa itsensä likoon. Yhteistyö ei ole jonkun toisen vastuulla, vaan meidän kaikkien jakama asia.
Yhteistyön perusta on aina arvoissa. Jos arvoista puhuminen tuntuu liian ylevältä, voi puhua arkeamme...
Meiltä asiantuntijoilta kysytään toisinaan sitä, kuinka paljon vammaisia ihmisiä on Suomessa. Yksinkertaista ja kaiken kattavaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä vammaisuutta ei voi määritellä tyhjentävästi yhdellä luvulla tai yhdestä näkökulmasta.
Vammaisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi lääketieteellisen tai sosiaalisen mallin kautta. Lisäksi vammaisuus on aina myös subjektiivinen kokemus. Ulkopuolisesta voi näyttää siltä, että henkilö on vammainen, vaikka hän ei itse koe itseään vammaiseksi. Tilanne voi olla myös päinvastoin, sillä kaikki vammat ja toimintarajoitteet eivät näy...
Maaliskuussa 2025 hyväksytty EU:n asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta (EHDS-asetus) parantaa ihmisten mahdollisuuksia hallita omia terveystietojaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöille asetus mahdollistaa pääsyn potilastietoihin hoito- ja asuinmaasta riippumatta.
Suomi on jo liittynyt rajat ylittävään terveystietojen vaihtoon Euroopassa, ja lääkemääräyksiä ja lääkemääräysten toimitustietoja sekä potilasyhteenvetoa voidaan jo välittää Euroopan maiden välillä.
Asetuksen yleinen soveltaminen alkaa 26.3.2027. Tähän mennessä komission on annettava useita täytäntöönpanosäädöksiä asetuksen soveltamista varten.
Maaliskuussa 2029 aletaan soveltaa sääntelyä, joka liittyy ensisijaisen käytön ensimmäiseen prioriteettiluokkaan kuuluvien terveystietojen (potilastietojen yhteenvedot, sähköiset...
”Tää työntekijä on ehkä viides puolentoista vuoden aikana, ne vaihtuu koko ajan, en todellakaan jaksa enää yhtään kertaa alkaa kertomaan mun asioista alusta alkaen.”
Nämä nuoren sitaatit palveluista herättivät meitä keskustelemaan strategisen neuvoston YOUNG-tutkimusohjelman järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa, jonka teemana oli ”Aikuinen, kuuletko nuorta?”
Tilaisuutta varten oli kerätty verkostojen kautta nuorten huolia, ja yksi toistuva teema huolissa oli avun hakeminen ja palvelut.
Nuoren huolet laittavat miettimään, miten näin voi olla. Emmehän me aikuisetkaan jaksa...
Vaikka moni nuori voi hyvin, tiedetään, että nuorten keskuudessa on eriarvoisuutta. Erilaiset eriarvoisuuden muodot ja esimerkiksi kiusatuksi tuleminen ovat yhteydessä heikompaan osallisuuden kokemukseen. Ulkopuolisuuden kokemuksilla voi olla vakavia seurauksia hyvinvoinnille.
Yksilöllinen kohtaaminen edellyttää normien ja oletusten kyseenalaistamista
Tietoisuus nuorten moninaisuudesta ja heidän elämäänsä vaikuttavista taustatekijöistä on tärkeää. Samaan aikaan tulee tunnistaa, että osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jokaisen nuoren yksilöllistä kohtaamista. On ymmärrettävä, milloin esimerkiksi sukupuolella, ihonvärillä tai toimintakyvyllä on merkitystä ja milloin ei.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä lain toimeenpanon toteutumisesta alueilla. Kyselyn avovastauksissa kuvattiin monipuolisesti sekä onnistumisia että haasteita puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen.
Uusi laki tukee yhdenvertaisia ja yksilöllisiä palveluja
Hyvinvointialueet kokivat toimeenpanon monelta osin onnistuneeksi, vaikka muutoksen laajuus ja tiukka aikataulu ovat tuoneet paineita. Vammaispalveluiden kokonaisuus nähtiin pääosin toimivana: toimintaa on saatu yhdenmukaistettua ja uusia käytäntöjä on otettu...
