Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Työyhteisössä esiintyvä häirintä tai kiusaaminen ei aiheuta vain henkilökohtaista tuskaa, vaan on mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallinen ongelma. Häirintä ja kiusaaminen voivat johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin ja jopa työkyvyttömyyteen, mikä rasittaa sekä hyvinvointijärjestelmäämme että työyhteisön psykologista turvallisuutta.
Mistä häirintä johtuu?
Kiusaamista on ollut niin kauan kuin ihmiset ovat kokoontuneet ryhmiin, joten ilmiön syyt tuskin katoavat minnekään. Häirintä eli kiusaaminen vaikuttaa olevan jotain yleisinhimillistä, eräänlainen arkkityyppi aivoissamme, sanoo biologi ja neurologi Robert M. Sapolsky. Aivomme tuntuvat automaattisesti luovan ’me’- ja ’he’ -ryhmiä, ja etsivät alituisesti jonkun ’heistä’, jota vastaan suhtautua vihamielisesti.
Ilmiö näkyy jo lapsuuden leikeissä: ryhmiä muodostetaan,...
Tässä blogissa laitamme Geelsin systeemisen muutoksen silmälasit päähämme ja katsomme käynnissä oleviin lastensuojelun kokeiluihin mahdollisuuksien ikkunan eri näkökulmista.
Lastensuojelun palvelujärjestelmän uudistaminen
Ennen kuin Geelsin silmälasit ovat silmillä on hyvä kerrata mihin kohdistamme katseemme. THL määrittelee lastensuojelun palvelujärjestelmän kokonaisuudeksi, jonka tehtävänä on edistää ja tukea lapsen kehitystä ja kasvua. Lastensuojelua ohjaavat lapsen oikeuksien sopimus, lastensuojelulaki ja näiden pohjalta toimivat rakenteet ja käytännöt.
Lastensuojelua uudistetaan kansallisesti. Lastensuojelun palvelujärjestelmä uudistamisen lähtökohtana tarkoittaa tässä tarkastelussa lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoa ja...
Näyttöön perustuvat käytännöt ja politiikat ovat nousseet sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiseksi ohjenuoraksi. Ajatus on houkutteleva: tutkitaan, mikä toimii, ja otetaan se käyttöön kaikkialla. Tiede tuottaa vastaukset, hallinto jalkauttaa ne ja kansalaiset hyötyvät. Kuka voisi vastustaa tällaista rationaalista ketjua?
Ongelma ei ole näytön arvossa. Ongelma on maailmankuvassa, johon malli nojaa.
Lineaarinen näyttöperustaisuus -malli rakentuu oletukselle, että interventiot ovat selkeästi rajattavia kokonaisuuksia. Ne voidaan erottaa ympäristöstään, testata kontrolloiduissa olosuhteissa ja todeta vaikuttaviksi. Kun vaikutus on osoitettu, interventio voidaan...
Miten sosiaalinen kuntoutus voi vastata aikamme haasteisiin tilanteessa, jossa toimeentuloetuuksia on heikennetty, palvelurakenteita uudistetaan ja yhä useampi työikäinen tarvitsee laaja-alaista tukea?
STM:n työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalvelujen uudistusta valmistelleen alatyöryhmän ehdotuksen mukaan sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta ja vammaisten henkilöiden työllistymistä ja toimintakykyä edistävä toiminta yhdistyisivät yhdeksi sosiaalihuollon palveluksi, työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tueksi. Uuden palvelun tarkoituksena olisi vahvistaa toimintakykyä, elämänhallintaa ja arjen osallisuutta.
Uudistus herätti vilkkaan keskustelun maaliskuisilla sosiaalisen kuntoutuksen aamukahveilla, joissa mukana oli lähes 200...
Järjestösektorilla tehdään vaativaa, ihmissuhdeperustaista asiakastyötä. Pullasorsien puuhastelu on siitä kaukana. Kohtaava asiakastyö vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä ja uteliaisuutta, rehellistä läsnäoloa ja vahvistavan ja turvallisen vuorovaikutuksen hallitsemista, työturvallisuusosaamista ja tilanteiden lukemisen taitoa. Asiakaslähtöisyys on meillä selkäytimessä, ja joka ikinen päivä me asetumme kohtaamaan asiakkaita kunnioittavasti tilanteissa, joihin ei ole helppoja eikä yksinkertaisia ratkaisuja, ja joissa on usein läsnä vahvoja tunteita, inhimillistä kärsimystä ja toivottomuutta.
“Ilman sinun apuasi olisin kävellyt seuraavan rekan alle tänään. Pelastit henkeni.”
Suomi liikkeelle, sanoo hallituksen liikuntaan kannustava kampanja ja kansan liikkumattomuus puhuttaa jälleen. Liikunta tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua liikuntaan tai urheiluun haluamallaan tavalla. Liikunta on siten myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys. Käytännössä järjestäytyneeseen liikuntaan osallistumisessa voi olla esimerkiksi rahaan, terveyteen ja jaksamiseen liittyviä haasteita – myös liikuntaseurat ja -paikat voivat olla ulossulkevia.
Romanien liikuntaa on tutkittu vain vähän. Romanien hyvinvointi -tutkimuksen (Roosa) aineiston mukaan romanit harrastavat vapaa-ajan liikuntaa pääväestöä vähemmän. Liikuntaharrastusta...
Kahden ihmisen välinen yhteistyö on usein selkeää ja hallittavaa, yhteisen ymmärryksen luominen suhteellisen helppoa. Sovitaan työnjako, pidetään yhteys ja edetään. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, kun mukaan tulee muita; lapsen, nuoren ja perheen läheiset, useita ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. Yhtäkkiä yhteistyö onkin monitasoista yhteensovittamista, eri tahojen näkökulmien kuuntelemista ja tulkintaa. Samalla pitäisi rakentaa yhteinen, ymmärrettävä ja toimiva suunnitelma lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta.
Monitoimijaisessa yhteistyössä vastaan tulevat usein tutut haasteet: tieto ei kulje, tavoitteet jäävät epäselviksi, vastuut hämärtyvät, kohtaamiset jäävät pinnallisiksi eivätkä kaikki tule kuulluksi. Tämä kuormittaa paitsi perheitä myös ammattilaisia, joiden aikaa...
Hyvinvointialueiden rahoituksen perusajatus on selkeä ja oikeudenmukaiselta vaikuttava: resurssien tulisi seurata asukkaiden palvelutarpeita. Valtio kerää verot ja jakaa rahoituksen laskennallisen mallin perusteella. Malli hyödyntää rekisteritietoja – ikärakennetta, diagnosoitua sairastavuutta, aiempaa palvelujen käyttöä ja sosioekonomisia riskitekijöitä – ja muodostaa niiden pohjalta tarvekertoimen. Mitä enemmän tilastoituja sairauksia ja riskejä, sitä enemmän rahoitusta.
Periaate on ymmärrettävä. Silti on syytä pysähtyä kysymään, mitä tarkoitamme “palvelutarpeella”. Usein siitä puhutaan kuin se olisi ihmisen sisällä oleva, valmiiksi olemassa oleva ominaisuus, joka...
Eurooppalaisen terveystietoalueen asetus (EHDS) yhtenäistää terveystietojen toissijaista käyttöä EU:ssa. Asetuksen tavoitteena on mahdollistaa terveystietojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen koko EU:n alueella sekä vahvistaa eurooppalaista tutkimus- ja innovaatioympäristöä. Suomeenkin asetus tuo uusia mahdollisuuksia sekä velvoitteita ja tarkennuksia. Käyttöön tulee esimerkiksi uusi keskeinen käsite – terveystietojen haltija.
Miten EHDS muuttaa terveystietojen hyödyntämistä EU:ssa – ja miksi tällä muutoksella on väliä myös Suomessa? Ja kuinka EHDS voisi luoda entistä paremmat edellytykset terveystiedon toissijaiselle käytölle?
Terveystietojen toissijaista käyttöä ovat tilanteet, joissa terveystietoja...
