Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Hiv-epidemia voi päättyä vain, jos stigma ja syrjintä nujerretaan

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Hiv-epidemiaa seurataan kansainvälisesti 95–95–95-tavoitteiden toteutumisella. Tavoitteena on, että 95 prosenttia hiv-positiivisista on tietoisia tartunnastaan, tietoisista 95 prosenttia saa hiv-lääkitystä ja 95 prosenttia saa lääkityksellä hyvän hoitotuloksen.

Näiden lukujen valossa tilanne Suomessa on hyvä. Testausmahdollisuuksista ja hyvästä hoidosta huolimatta Suomessakin asuu muutamia satoja ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan tai eivät ole hoidon piirissä.

Euroopassa joka...

Lue lisää Hiv-epidemia voi päättyä vain, jos stigma ja syrjintä nujerretaan

Miten mielenterveyspalveluiden saatavuutta maahanmuuttaneelle väestölle voidaan parantaa?

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Kaikki nämä...

Lue lisää Miten mielenterveyspalveluiden saatavuutta maahanmuuttaneelle väestölle voidaan parantaa?

Kasvatetaanko heikolla aikuistumisen tuella hyvinvointieroja?

Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret kuvaavat omaa hyvinvointiaan pääsääntöisesti hyväksi. Nuorten välillä hyvinvointieroja on kuitenkin havaittavissa. Erot ovat nähtävissä haasteiden kasautumisena. Viime aikoina nuorten hyvinvointi onkin otettu kehittämisen kohteeksi, tästä esimerkkinä on MIELI ry:n kuluvana syksynä käynnistämä nuorten hyvinvointiohjelman valmistelu.

Nuorten hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Jotta nuorten hyvinvointieroja voidaan kaventaa, heille tarjottavaan tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka koostuu sekä psyykkisestä, fyysisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nuoren tilanne tuleekin käsittää systeemisesti ja on...

Lue lisää Kasvatetaanko heikolla aikuistumisen tuella hyvinvointieroja?

Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä jo ennalta

Lukuaika4 min

Tänään 25.11.2022 vietetään YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Etenkin nuoriin naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan yleistä myös meillä Suomessa.

Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.

Lukuja väkivallasta – etenkin nuorten naisten kohtaama väkivalta on huolestuttavan yleistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen...

Lue lisää Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäistävä jo ennalta

Valtaosa asukkaista viihtyy lähiöissä

Lukuaika4 min

Lähiöitä on perinteisesti pidetty rauhattomina ja huonomaineisina alueina, joita tulee kehittää. Tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet nämä näkemykset erityisesti häiriökokemusten suhteen.

Osana Ympäristöministeriön lähiöiden kehittämiseksi suunnattua Lähiöohjelmaa (2020‒2022) selvitimme, millaiset ominaisuudet lähiöissä edistävät viihtyisyyttä ja miten yleisiä nämä ominaisuudet ovat. Vastaavatko mielikuvat kehittämistä kaipaavista lähiöistä niissä asuvien arvioita?

Tutkimusta varten keräsimme kyselyaineiston viiden kaupungin kymmenen lähiön vähintään 18-vuotiailta asukkailta loppuvuodesta 2021. Vastauksia kertyi lähes 1700.

Kyselyssämme jopa kolme neljästä vastaajasta piti asuinaluettaan viihtyisänä tai erittäin viihtyisänä. Epäviihtyisänä tai...

Lue lisää Valtaosa asukkaista viihtyy lähiöissä

Lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee olla osaamista sote-palvelujen kaikilla tasoilla

Lukuaika3 min

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole. Väkivaltaan puuttuminen kuuluu jokaiselle lapsen ja nuoren kanssa työskentelevälle aikuiselle, ja väkivaltaa kohdanneen lapsen tarvitsemia selvitteleviä, suojelullisia ja terapeuttisia toimia voidaan toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissakin.

THL:n koordinoimassa valtakunnallisessa Barnahus-hankkeessa on erityisesti tänä vuonna tuettu peruspalveluissa työskenteleviä ammattilaisia väkivaltaa kokeneiden lasten ja nuorten tunnistamisessa ja tukemisessa.

Helsingissä harjoitellaan lapsen haastattelua uuden teknologian avulla

Helsingin kaupungin Barnahus-tiimin työntekijät osallistuvat parhaillaan tekoälyyn perustuvan haastattelutyökalun...

Lue lisää Lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee olla osaamista sote-palvelujen kaikilla tasoilla

Lapsella on oikeus rokotuksiin

Rokotukset ovat yksi kaikkein tärkeimmistä, tehokkaimmista ja tutkituimmista asioista, joilla lapsen terveyttä voi suojella, ylläpitää ja edistää.

Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun ensimmäiset neuvolat perustettiin. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla. Palveluiden maksuttomuus on vähentänyt eriarvoisuutta ja madaltanut kynnystä käyttää niitä. Myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat aina olleet kaikille maksuttomia.

Pohja rokotusohjelmalle luotiin aikana, jolloin...

Lue lisää Lapsella on oikeus rokotuksiin

Lapsen kuuntelu ja empaattinen vuorovaikutus lisäävät lapsen osallisuutta lastensuojelun rajoitustoimenpiteissä

Lukuaika3 min

Lastensuojelun sijaishuollossa käytettävät rajoitustoimenpiteet puhuttavat niin lastensuojelun ammattilaisia kuin asiakkaina olevia lapsia ja nuoria, eikä syyttä: rajoitustoimenpiteillä puututaan aina lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin. Lastensuojelulain mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttäminen on mahdollista ja velvoittavaa silloin, kun lapsen etu, terveys ja turvallisuus sitä edellyttävät. Rajoitustoimenpiteiden, kuten esimerkiksi liikkumis- ja yhteydenpidon rajoituksen, tarkoitus on ensisijaisesti lapsen turvallisuuden varmistaminen.

Ammattilaisen on aina tehtävä rajoitustoimenpiteestä perusteltu, kirjallinen päätös. Laki ei ohita lasta: se velvoittaa ammattilaista selvittämään lapsen mielipiteen asiasta, ellei se ole...

Lue lisää Lapsen kuuntelu ja empaattinen vuorovaikutus lisäävät lapsen osallisuutta lastensuojelun rajoitustoimenpiteissä

Ensihoidon vaikuttavuustieto auttaa ratkaisemaan päivystyspalveluiden kriisiä

Ensihoitopalvelusta kertyvä prosessi- ja potilastieto tuo parempaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja auttaa näin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta sekä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelujen kriisiä. Hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua KEJOn käyttöönottoon ja kerätä potilastietoa ensihoitopalveluistaan. Askel on ensimmäinen – joskaan ei ainoa – kohti päivystyspalveluiden vaikuttavaa päätöksentekoa.

Sairaalapäivystysten, ensihoitopalvelun, hätäkeskusten ja kotihoidon asiakasmäärien kasvu ja palvelujärjestelmän kuormitus ovat olleet julkisessa keskustelussa jo pitkään. Palveluiden ruuhkautuminen on useiden tekijöiden ja kehityskulkujen tulosta. Ongelma on monitekijäinen eikä ole ratkaistavissa vain...

Lue lisää Ensihoidon vaikuttavuustieto auttaa ratkaisemaan päivystyspalveluiden kriisiä

Stigma heikentyy, mutta väheneekö syrjintä?

Lukuaika4 min

Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, mutta niitä itse kokeneiden mukaan syrjintä on lisääntynyt. Mielenterveyspalveluihin pääseminen voi olla vaikeaa ja joskus jopa mahdotonta. Onko stigman vähentyminen nostanut palvelujen kysyntää vai onko niiden tarve kasvanut?

Mielenterveysongelmat, lastensuojelu ja ikääntyminen ovat teemoja, joilla sote-uudistusta on perusteltu, syystäkin. Mielenterveys- ja päihdeongelmia koskeva rakenteellinen syrjintä on pitkälti hallintorakenteen lohkoutumisen seurausta.

Usein he, jotka tarvitsevat apua eniten, saavat sitä työläimmin. Kun palvelut on luotu enemmistöjä tai ”ideaali asiakkaita” varten, monimutkaisia palveluja tarvitsevat...

Lue lisää Stigma heikentyy, mutta väheneekö syrjintä?