Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Terveyspalvelut eivät tavoita kaikkia Suomessa asuvia samalla tavalla – hyvinvointialueilla on nyt suuri vastuu onnistumisesta

Suomen matka kohti hyvinvointialueita alkoi maaliskuun alussa, kun aluevaltuustot aloittivat toimintansa. Tälle matkalle mukaan toivomme luottamusta tutkimustietoon ja perehtyneisyyttä jatkuvasti moninaistuvan Suomen palveluntarpeisiin.

Yhdenvertaisesti toteutuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kysymykset eivät ole ensimmäistä kertaa pöydällä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tässä kohtaa hyvinvointialueilla on erinomainen mahdollisuus tehdä päätöksiä kerralla paremman kansanterveyden ja yhdenvertaisemman Suomen suuntaan.

Pääsy terveyspalveluihin on edellytys oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen hoidon toteutumiselle

Suomen väestön moninaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa on yli 420 000 Suomeen muuttanutta ihmistä. Suomessa puhutaan...

Piste tapaturmille hyvinvointialueilla – miten se onnistuu?

Tapaturmia kannattaa ehkäistä, koska ne ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vammojen ja myrkytysten hoito aiheuttaa toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten hoitojaksoja terveyskeskusten vuodeosastohoidossa.

Tapaturmista aiheutuu myös huomattavia kustannuksia kunnille ja hyvinvointialueille.Vuonna 2020 tehdyn kustannusselvityksen mukaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kokonaiskustannukset yhteiskunnalle olivat jopa 1 157 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi terveydenhuollolle koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kustannukset olivat vuodessa noin 337–508 miljoonaa euroa.

Suuri osa näistä tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos ehkäisytyötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Turvallisuus...

Koronaepidemia toi esiin heikkoja signaaleja – osaammeko ottaa niistä kiinni?

THL ja monet muut toimijat ovat seuranneet tiiviisti koronaepidemian alusta alkaen paitsi terveydessä myös ihmisten hyvinvoinnissa ja palvelutarpeissa tapahtuneita muutoksia, yleensä faktoihin perustuen ja trendejä jäljittäen.

Tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta faktat ja trendit eivät kuitenkaan kerro välttämättä kaikkea. Niihin tuijottaminen voi myös viedä huomiota pois muista asioista, jotka voivat olla yhtä tärkeitä – tai toisinaan jopa tärkeämpiä.

Trendi kuvaa pitkän aikavälin kehitystä

Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon alasajo on selkeästi havaittava trendi. Samoin hoidon, hoivan ja tuen siirtäminen koteihin on...

Lastensuojelun asiakasmitoitus astui voimaan – paraneeko lastensuojelun laatu?

Lastensuojelulain mukaan jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee määrätä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta.

Asiakasmäärästä ei ole aiemmin säädetty laissa. Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan kohtuullisena asiakasmääränä on pidetty enintään 25 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Jos asiakkaiden tilanteet ovat erityisen vaativia, on suositeltu poikkeamaan jopa 25 lapsesta alaspäin. Tarvetta mitoitukselle on, sillä mm. THL:n vuoden 2020 selvityksen mukaan viidesosalla kyselyyn vastanneista...

Lisää joustoa vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin

Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan uudistamassa vammaispalvelulakia. Ehdotus hallituksen esitykseksi on ollut kuluvana keväänä lausuntokierroksella ja lakiehdotuksen on tarkoitus siirtyä eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan vammaisten ihmisten mahdollisuutta yksilöllisempiin liikkumisen ratkaisuihin käytännössä.

Vammaispalvelulakiin ehdotetaan mahdollisuutta jaksottaa myönnetyt liikkumisen tuen matkamäärät maksimissaan vuoden mittaiselle aikavälille, jolloin liikkumisen tukea ei tarvitsisi käyttää yhden kuukauden aikana.

Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus toteuttaa liikkumisen tuki kokonaan tai osittain matkabudjetin avulla siten, että tuki perustuisi matkojen määrän sijaan...

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus HPV-rokotteeseen – HPV-rokote antaa suojaa useita syöpiä vastaan

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada HPV- eli papilloomavirusrokote maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Koronapandemian vuoksi osa suunnitelluista HPV-rokotuksista on kuitenkin voinut jäädä antamatta koululaisille. Kouluterveydenhuollon resursseja on siirretty muun muassa tartunnanjäljitykseen, ja koululaiset ovat aika-ajoin olleet etäopetuksessa.  

Rokotusohjelmassa HPV-rokotukset annetaan pääsääntöisesti alakoulun viidennellä ja kuudennella luokalla 10–12-vuotiaille. Rokotussarja on tarvittaessa voitu aloittaa vielä 9. luokan loppuun mennessä.

Rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan...

Miten koronarokotusten vaikuttavuutta mitataan?

Koronarokotukset virittävät elimistön luontaisia mekanismeja valmistautumaan taisteluun koronavirusta ja sen aiheuttamaa infektiota vastaan. Rokotusten tuoma apu on merkittävä, mutta ei takaa onnistumista joka kerta. Siksi osa rokotetuistakin sairastuu vakavasti.

Yksi olennainen kysymys on, kuinka paljon rokottaminen vähentää vakavan taudin riskiä eli mikä on rokotteen suojateho vakavaa tautimuotoa vastaan. Tätä voi tutkia tarkastelemalla erilaisia vakavan taudin seurauksia, kuten erikoissairaanhoitoon tai tehohoitoon joutumista tai koronatartuntoihin liittyviä kuolemia.

Julkaisimme THL:ssä loppuvuodesta 2021 koronarokotusten vaikuttavuutta valottavan avoimen aineiston. Aineisto sisältää lukumääriä ja...

Oletko miettinyt sosiaaliturvan tulevaisuutta, kun väestö ikääntyy, työelämä muuttuu ja ilmasto lämpenee?

Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuuden sosiaaliturvasta, pohdimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaaliturvauudistusta tukevassa työryhmässä ja kutsuimme eduskuntapuolueiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia kertomaan näkemyksistään.

Halusimme kuulla eritoten, millaisten arvojen ja ihmiskuvan varaan nuorten muutosehdotukset nojaavat. Koska sosiaaliturva muuttuu, kun maailma muuttuu ja päättäjät vaihtuvat, nuorten poliitikkojen näkemykset kiinnostivat meitä.

Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt yksinkertaistaisivat sosiaaliturvaa. Tulevaisuuden isot haasteet eivät ratkaisuissa kuitenkaan vielä näkyneet. 

Nuorten ehdotukset muuttaisivat sosiaaliturvaa perustavanlaatuisesti

Keskustan, vihreiden, RKP:n ja SDP:n nuorisojärjestöt sekä Vasemmisto-opiskelijat ja demariopiskelijat kertoivat meille...

Kolme ratkaisuehdotusta kuntayhteistyöhön hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen myötä vaarana on, että kuntien oma sosiaali- ja terveysalan osaaminen vähenee. Edelleen vastuu asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla.

Kunnat ja hyvinvointialue ovat lain mukaan päävastuussa alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Työn jatkuvuus on varmistettava yhteisillä yhteistyörakenteilla, toimintakäytännöillä ja verkostotyöllä.

Kaikkien hyvinvointialueiden on ratkaistava, miten järjestetään yhteistoiminta kuntien kanssa. Laissa mainitut uudet neuvottelumenettelyt valtuustokausittain ja vuosittain ovat vain osaratkaisuja. Näiden lisäksi tarvitaan myös tiiviimpää yhteispeliä ja verkostojohtamista.

Yhteistyötä tukevia...

Syyttävä sormi osoittaa harhaan – ethän oleta radikalisoitumisen johtuvan vain mielenterveysongelmista?

6 min

Ihmiselle on luontaista pyrkiä selittämään muiden tekemiä vaikeasti ymmärrettäviä tai järkyttäviä asioita jollakin itselle vieraalla seikalla, kuten tekijän mielenterveyshäiriöillä.

Sama taipumus näkyy myös puhuttaessa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka edetessä yksilö alkaa hyväksyä ja ihannoida väkivaltaa ja oikeuttaa sen aatemaailmallaan. Tämän ilmiön selittäviksi tekijöiksi esitetään usein turhan yksiselitteisesti henkilön mielenterveyshäiriöt tai syrjäytyneisyys.

Radikalisoituminen on kuitenkin useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen...