Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Ukrainan ja Gazan sodat Suomesta katsoen – miksi suhtaudumme näihin eri tavalla?

Helmikuun 24. päivänä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Sodan syttymisen vuosipäivä saa ajattelemaan nämä vuodet kestänyttä Ukrainan sotatilaa, mutta myös sen rinnalla neljä kuukautta käynnissä ollutta tuhoisaa Gazan sotaa.

Mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä näissä kahdessa sodassa on?

Kun pohdimme sodan seurauksia, huomaamme paljon samankaltaisuuksia, kuten menetetyt ihmishenget, sukupolviksi haavoitetut kansat, traumatisoituneet ja monin tavoin vaurioituneet sotilaat ja siviilit sekä vihan kasvaminen kansakuntien välillä. Samankaltaista on myös sotien osapuolten voimasuhteiden erot:...

Lue lisää Ukrainan ja Gazan sodat Suomesta katsoen – miksi suhtaudumme näihin eri tavalla?

Kunnat ovat keskeisiä toimijoita planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä paikallisesti

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi luo pohjan kestävälle kehitykselle. Se korostaa ihmisen ja luonnon välistä monitasoista riippuvuutta toisistaan. Kestävän kehityksen tulisi olla keskeisessä asemassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja terveys kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tämän vuoksi kokonaisvaltainen kestävyys tulisi nostaa kuntien strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Toistaiseksi planetaarinen terveys ja hyvinvointi sekä kestävä kehitys näkyvät harvoin kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa.

Teaviisarin kuntien johdolle keväällä 2023 suunnatussa tiedonkeruussa hieman...

Lue lisää Kunnat ovat keskeisiä toimijoita planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä paikallisesti

Liikunta tukee nuoren mielen hyvinvointia – mutta miten ja miksi?

Ylös, ulos ja lenkille, salille tai koiran kanssa luontoon kävelemään!

Joka päivä tuhannet meistä hakevat virtaa arkeensa liikunnasta ja liikkumisesta. Eikä turhaan, sillä liikunnan tiedetään olevan hyväksi sekä keholle että mielelle. Liikkuessa mielen hyvinvointi vahvistuu ja liikuntaa voidaan käyttää jopa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.

Liikunnan positiiviset mielenterveysvaikutukset pätevät myös lapsilla ja nuorilla. Mutta miten tämä oikein tapahtuu ja mihin kaikki perustuu? Euforinen tunne hikitreenin jälkeen. Kavereiden kanssa koriskentällä höntsäily. Valmentajan kehut hyvin menneen treenin jälkeen.

Mielenterveysvaikutusten taustalla...

Lue lisää Liikunta tukee nuoren mielen hyvinvointia – mutta miten ja miksi?

Vammaissosiaalityöntekijällä pitää olla tilaa ja valtaa käyttää eettisesti kestävää harkintaa

Olemme viime aikoina saaneet lukea huolestuneiden sosiaalityöntekijöiden mielipidekirjoituksia harkinnan mahdollisuuksien kapeutumisesta.

Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan. Kokonaisvaltainen harkinta vammaissosiaalityössä perustuu sosiaalityön ammatilliseettiseen perusosaamiseen sekä esimerkiksi oikeudellisiin kysymyksiin kytkeytyvään vammaissosiaalityön erityisosaamiseen. Toteutuakseen harkinta toimijuutena tarvitsee tilaa ja valtaa tehdä valintoja ja päätöksiä.

Sosiaalityön ammattilaisten tekemä yksilökohtainen harkinta on kuitenkin voitu alistaa erilaisten...

Lue lisää Vammaissosiaalityöntekijällä pitää olla tilaa ja valtaa käyttää eettisesti kestävää harkintaa

Kansallinen selvitys kartoittaa syömishäiriöiden hoidon kehityskohtia

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.  Vaikka syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ne voivat koskettaa ketä tahansa, ikään, sukupuoleen tai kehon kokoon katsomatta. Väestössä esiintyvien syömishäiriöiden tiedetään olevan oirekirjoltaan monimuotoisia ja syömishäiriöt eivät näy aina ulospäin.

Syömishäiriöt yleistyivät korona-aikana

Korona-aikana useissa länsimaissa raportoitiin syömishäiriöiden yleistymisestä ja ilmiö korostui erityisesti laihuushäiriön ja nuoruusikäisten kohdalla. Myös Suomessa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet syömishäiriödiagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa...

Lue lisää Kansallinen selvitys kartoittaa syömishäiriöiden hoidon kehityskohtia

Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan – kuinka turvata aikuistumisen tuki?

Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een. Lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäaika on vain 6 kk, jonka aikana arviolta 3000 nuorta siirretään hyvinvointialueilla muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin.

Tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereita enemmän mielenterveys- ja päihdehaasteita.  Lähes 40 % jälkihuollossa olevista nuorista on työn, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Osalla nuorista on jo omia lapsia. Palvelun tarve on ilmeinen, eikä häviä ikärajaa laskemalla.

Nuorten aikuisten palvelun tarve on suuri...

Lue lisää Lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa lasketaan – kuinka turvata aikuistumisen tuki?

Tiedolla johtaminen on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja se vaatii onnistuakseen yhteistyötä

Tiedolla johtamisen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa tiedon aktiivista jakamista kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Jakamalla tietoa voidaan varmistaa kattava ja ajantasainen tieto päätöksenteossa.

Kunnalla ja hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat, joiden hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä yhteistyössä. Yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa tiedolla johtamisessa tarvitaan, jotta saadaan yhteinen tilannekuva ja tietopohja. Niiden perusteella voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita, kohdentaa resurssit oikein ja varmistaa palveluiden laatu. 

Rajallisten resurssien ja tiukan taloustilanteen vuoksi on tiedolla johtamisen yhteistyö erityisen tärkeää. Eri...

Lue lisää Tiedolla johtaminen on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja se vaatii onnistuakseen yhteistyötä

Turvallisen ja kriisejä kestävän yhteiskunnan perustana on sen sosiaalinen kestävyys

Presidentinvaalien alla turvallisuus nousi yhdeksi keskustelluimmista vaaliteemoista - eikä syyttä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan pitkittyminen ja pelko tilanteen eskaloitumisesta, energiakriisi, jengirikollisuuden kasvu, Gazan tilanteeseen liittyvät jännitteet sekä itärajan tapahtumat ovat luoneet monia uhkakuvia. Mielessä on tuoreesti vaikea globaali pandemia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät laajasti.

Monen samanaikaisten kriisin aikakausi on historiallisestikin poikkeuksellinen. Sen myötä on yhä vahvemmin ymmärretty, että kriiseihin ja uhkiin on varauduttava monialaisesti, monin keinoin ja yhteistyössä. Kokonaisturvallisuus on tavoitetila, jossa yhteiskuntaan suuntautuvat uhat ovat...

Lue lisää Turvallisen ja kriisejä kestävän yhteiskunnan perustana on sen sosiaalinen kestävyys

Säʹmmlažvuõʹtte da sääʹmǩiõlid õhttne raʹvves tobddi da jeeʹresnallšem toobdâlm

Tieʹttiǩ-a što

säʹmmlai meersažpeeiʹv vieʹttjet Lääʹddjânnmest, Ruõccjânnmest, Taarrjânnmest da Ruõššjânnmest

jieʹli sääʹmǩiõl liâ ååuʹc

aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm sooǥǥ tueʹjjee šuurmõs vueʹzz Lääʹddjânnam sääʹm alggmeerast

vuâđđlääʹjjest tuõrvât säʹmmlai vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs

sääʹm kulttuurâst vuõss-sâjjsaž lij njäälmlaž äʹrbbteâtt, oummu õhttvuõtt õutstõʹsse da äʹrbbvuõđid

Ǩiõʹlle õhttâʹvve tobddi da toobdâlm, tõk liâ täujja vuâlǥaž juʹn ouddpäärnažpooddâst. Tâʹl ǥu ooumaž ǩiõttʼtââll jiõccses vaiggâd aaʹššid, de jiijjâs ǩiõl miârktõs lâssan. Ǩiõll vuäitt toiʹmmjed rationaaliʹžžen, tobddjin kuʹǩǩen åårrjen, leʹbe tõt vuäitt...

Lue lisää Säʹmmlažvuõʹtte da sääʹmǩiõlid õhttne raʹvves tobddi da jeeʹresnallšem toobdâlm

Sämmilâšvuotân já sämikieláid lohtâseh vuáimáliih tobdoh já sierâlágán feeriimeh

Tiettih-uv, et

sämmilij aalmugpeeivi viettih Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst

ellee sämikielah láá oovce

anarâš, orjâlâš já nuorttâliih suuvah hämmejeh stuárráámus uási Suomâ sämmilii algâaalmugist

vuáđudemlaavâst torvejuvvoo sämmilij vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur

sämikulttuurist kuávdáš lii njálmálâš ärbitiätu, ovtâskâs ulmuu ohtâvuotâ siärvádâhân já ärbivuovvijd

Kielân lohtâseh tobdoh já feeriimeh, moh láá távjá vuálgus jo arâpärnivuođâst. Jieijâs kielâ merhâšume lassaan, ko olmooš kieđâvuš olssis vaigâdis aašijd. Kielâ puáhtá toimâđ rationaallâžžân, tobdoin káidusin, tâi tot puáhtá luptiđ čieŋâlis tobdoid-uv.

Kulttuur...

Lue lisää Sämmilâšvuotân já sämikieláid lohtâseh vuáimáliih tobdoh já sierâlágán feeriimeh