Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli sodan jälkeisen Suomen merkittävin terveydenhuollon uudistus. Laki toi kuntiin terveyskeskukset, joihin oli helppo päästä, ja siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta sairauksien ja ongelmien ehkäisyyn.

Lähtötilanne oli huono. Suomessa oli korkea sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja työikäisten miesten elinajanodote oli eurooppalaisittain alhainen. Pohjoismaisessa vertailussa työikäisten miesten kuolleisuus oli yli kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Vuosikymmenten aikana kansanterveyden edistämiseksi tehty työ on tuottanut suomalaisille valtavasti hyvää: vastasyntyneen elinajanodote on noussut 1970-luvun alusta...

Korona-aika muutti koulujen arkea monin tavoin. Etäopetukseen siirtyminen ja oppilashuollon palveluiden supistaminen vaikuttivat opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten mahdollisuuksiin tukea oppilaiden hyvinvointia ja oppimista. Erityisesti ennaltaehkäisevää työtä jäi tekemättä.

Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Korona-aikana toimintarajoitteiset nuoret jäivät muita nuoria useammin vaille tarvitsemaansa oppimisen ja hyvinvoinnin tukea opetuksen ja oppilashuollon ammattilaisilta. Yleisimmin ilman oppimisen ja hyvinvoinnin tukea jäivät ne nuoret, joilla oli useita toimintarajoitteita samanaikaisesti. Nuoret, joilla oli psykososiaalisia rajoitteita,...

”Kannattiko?”, oli erään itsemurhaa yrittäneen ihmisen kuulema ensimmäinen kommentti. Hän oli juuri herännyt tehohoidosta rankkojen hoitotoimenpiteiden jälkeen. Hoitaja seisoi siinä hänen potilassänkynsä vieressä kysyäkseen tämän kysymyksen.Itsetuhoinen ihminen on yleensä sellaisessa mielentilassa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kuitenkaan mahdollista heti vastata.

Apu voi sittenkin vielä löytyä

Itsemurhan juuret ovat useimmiten pitkään jatkuneessa psyykkisessä kärsimyksessä. Suurin osa itsemurhaa yrittäneistä on myöhemmin onnellisia siitä, että jäikin henkiin. Apu voi sittenkin vielä löytyä, vaikka kärsimystä ja hoitoakin olisi takana jo kauan....

”Nuoria pitää pelätä, ne on väkivaltaisia””Ollapa vielä nuori ja kaunis””Nykynuoriso on pullamössöä, kaikki on annettu tarjottimella””Kyllä nuoret jaksaa, ne on niin energisiä”

Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Yhä edelleen suurin...

Digitalisaatio ja viestintäteknologian kehittyminen ovat vaikuttaneet laajasti koko yhteiskuntaamme, tuoden mukanaan myös uudenlaisia muotoja lähisuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan. Tutkimusten mukaan digitaalinen väkivalta on yhä yleisempää.

Väkivallan digitalisoituminen vaatii uudenlaista osaamista ja kouluttautumista ammattilaisilta, jotka kohtaavat työssään väkivallan kokijoita. THL on julkaissut ammattilaisten avuksi uuden verkkokoulutuksen digitaalisesta väkivallasta. Koulutus lisää ymmärrystä lähisuhteissa tapahtuvasta digitaalisesta väkivallasta ja tarjoaa työkaluja puuttua siihen.

Digitaalinen väkivalta ilmenee monin eri tavoin

Digitaalinen väkivalta on väkivaltaa, jossa toista ihmistä loukataan, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai vahingoitetaan tieto-...

Minulla ei ole juuri ystäviä, joten yksinäisyyteni tunteet ovat moninkertaistuneet, ja sen myötä itsetuhoiset ajatukset. Kuulun riskiryhmään, joten myös koronan pelko on saanut vielä varovaisemmaksi. Koen olevani todella yksin

Näin vastasi transnuori kyselyyn koronapandemian ensimmäisenä syksynä 2020.

Tutkimuksemme sateenkaarinuorista poikkeusaikana osoitti, että transnuoret kokivat pandemian usein haastavampana kuin cissukupuoliset nuoret, joiden sukupuoli vastaa syntymähetken määrittelyä. Transnuorilla oli myös useammin ongelmia lähes kaikilla tarkastelluilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla verrattuna seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ja aikuisiin transihmisiin.

Transnuoret kokivat itsensä...

Järjestöjen päihde- ja mielenterveystyöllä on monia tärkeitä tehtäviä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rooli uhkaa kuitenkin jäädä näkymättömäksi päättäjille ja rahoittajille, kun toiminnan ja palveluiden sisällöstä ja määrästä ei kerry riittävästi tietoa. Tämä vaarantaa myös järjestöjen rahoituspohjaa hyvinvointialueille siirryttäessä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen tuen palveluiden jatko huolestuttaa

Hyvinvointialueille siirtyminen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien eriytyminen vaikuttavat järjestöjen toimintaan. Hyvinvointialueet ovat valmistelleet järjestöavustusten rahoitusmalleja yhdessä järjestöjen kanssa, mutta uuden edessä järjestöt ovat silti perustellusti huolissaan siitä,...

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Uudistuksen tavoitteena on, että lasten hoivavastuu jakautuisi perheissä vastedes tasaisemmin. Isät käyttävät vain reilun kymmenesosan kaikista vanhempainpäivärahapäivistä, ja äitien hoivavastuun takia synnytysikäisten naisten ura- ja palkkakehitys työelämässä on samanikäisten miesten asemaa heikompi.

Perhevapaauudistuksessa rukattiin päivärahajärjestelmää, mutta pienten lasten hoitoon tarkoitettuihin etuuksiin, kuten yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan, ei koskettu. Myös vanha kiistakapula kotihoidontuki...

Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.

Vuoden vaihtuessa erityishuoltopiirit lakkaavat, kun toiminnot siirtyvät hyvinvointialueille. Tästä syystä on annettu uusi hallituksen esitys erityishuoltolaista (HE 312/2022), jossa esitetään lakiin välttämättömiä palveluiden jatkuvuuteen liittyviä muutoksia erityishuoltopiirien purkautuessa.

Toimintaympäristön muuttuessa on olennaista varmistaa, ettei kenenkään tarvitse pelätä vuodenvaihteen...

Stigma eli ei-toivottu sosiaalinen leimaaminen elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä. Asianmukaisen tiedon lisäksi stigman purkamiseen tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja koko yhteiskunnan kattavia tekoja.

Hiv-epidemiaa seurataan kansainvälisesti 95–95–95-tavoitteiden toteutumisella. Tavoitteena on, että 95 prosenttia hiv-positiivisista on tietoisia tartunnastaan, tietoisista 95 prosenttia saa hiv-lääkitystä ja 95 prosenttia saa lääkityksellä hyvän hoitotuloksen.

Näiden lukujen valossa tilanne Suomessa on hyvä. Testausmahdollisuuksista ja hyvästä hoidosta huolimatta Suomessakin asuu muutamia satoja ihmisiä, jotka eivät tiedä hiv-tartunnastaan tai eivät ole hoidon piirissä.

Euroopassa joka...