Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Työyhteisön yhteistyö ei synny itsestään. Se rakentuu meistä kaikista omissa rooleissamme niin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessämme kuin tiimiemme sisällä ja eri puolilla työyhteisöjä ja verkostoja. Siksi sillä, miten teemme yhteistyötä, on valtava merkitys.
Parhaimmillaan yhteistyö tuntuu omalta – sellaiselta, jossa uskaltaa olla mukana kokonaisena ihmisenä ja laittaa itsensä likoon. Yhteistyö ei ole jonkun toisen vastuulla, vaan meidän kaikkien jakama asia.
Yhteistyön perusta on aina arvoissa. Jos arvoista puhuminen tuntuu liian ylevältä, voi puhua arkeamme...
Meiltä asiantuntijoilta kysytään toisinaan sitä, kuinka paljon vammaisia ihmisiä on Suomessa. Yksinkertaista ja kaiken kattavaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä vammaisuutta ei voi määritellä tyhjentävästi yhdellä luvulla tai yhdestä näkökulmasta.
Vammaisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi lääketieteellisen tai sosiaalisen mallin kautta. Lisäksi vammaisuus on aina myös subjektiivinen kokemus. Ulkopuolisesta voi näyttää siltä, että henkilö on vammainen, vaikka hän ei itse koe itseään vammaiseksi. Tilanne voi olla myös päinvastoin, sillä kaikki vammat ja toimintarajoitteet eivät näy...
Maaliskuussa 2025 hyväksytty EU:n asetus eurooppalaisesta terveystietoalueesta (EHDS-asetus) parantaa ihmisten mahdollisuuksia hallita omia terveystietojaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöille asetus mahdollistaa pääsyn potilastietoihin hoito- ja asuinmaasta riippumatta.
Suomi on jo liittynyt rajat ylittävään terveystietojen vaihtoon Euroopassa, ja lääkemääräyksiä ja lääkemääräysten toimitustietoja sekä potilasyhteenvetoa voidaan jo välittää Euroopan maiden välillä.
Asetuksen yleinen soveltaminen alkaa 26.3.2027. Tähän mennessä komission on annettava useita täytäntöönpanosäädöksiä asetuksen soveltamista varten.
Maaliskuussa 2029 aletaan soveltaa sääntelyä, joka liittyy ensisijaisen käytön ensimmäiseen prioriteettiluokkaan kuuluvien terveystietojen (potilastietojen yhteenvedot, sähköiset...
”Tää työntekijä on ehkä viides puolentoista vuoden aikana, ne vaihtuu koko ajan, en todellakaan jaksa enää yhtään kertaa alkaa kertomaan mun asioista alusta alkaen.”
Nämä nuoren sitaatit palveluista herättivät meitä keskustelemaan strategisen neuvoston YOUNG-tutkimusohjelman järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa, jonka teemana oli ”Aikuinen, kuuletko nuorta?”
Tilaisuutta varten oli kerätty verkostojen kautta nuorten huolia, ja yksi toistuva teema huolissa oli avun hakeminen ja palvelut.
Nuoren huolet laittavat miettimään, miten näin voi olla. Emmehän me aikuisetkaan jaksa...
Vaikka moni nuori voi hyvin, tiedetään, että nuorten keskuudessa on eriarvoisuutta. Erilaiset eriarvoisuuden muodot ja esimerkiksi kiusatuksi tuleminen ovat yhteydessä heikompaan osallisuuden kokemukseen. Ulkopuolisuuden kokemuksilla voi olla vakavia seurauksia hyvinvoinnille.
Yksilöllinen kohtaaminen edellyttää normien ja oletusten kyseenalaistamista
Tietoisuus nuorten moninaisuudesta ja heidän elämäänsä vaikuttavista taustatekijöistä on tärkeää. Samaan aikaan tulee tunnistaa, että osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää jokaisen nuoren yksilöllistä kohtaamista. On ymmärrettävä, milloin esimerkiksi sukupuolella, ihonvärillä tai toimintakyvyllä on merkitystä ja milloin ei.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä lain toimeenpanon toteutumisesta alueilla. Kyselyn avovastauksissa kuvattiin monipuolisesti sekä onnistumisia että haasteita puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen.
Uusi laki tukee yhdenvertaisia ja yksilöllisiä palveluja
Hyvinvointialueet kokivat toimeenpanon monelta osin onnistuneeksi, vaikka muutoksen laajuus ja tiukka aikataulu ovat tuoneet paineita. Vammaispalveluiden kokonaisuus nähtiin pääosin toimivana: toimintaa on saatu yhdenmukaistettua ja uusia käytäntöjä on otettu...
Kuluneen vuoden aikana suomalaisessa terveydenhuollossa on tapahtunut jotain ihmeellistä, kysymykseen ”Oletko sinä minun omalääkärini?” voi yhä useampi vastata ”Olen.”
Kainuun hyvinvointialue on nimennyt omalääkärin kaikille alueen asukkaille. Samaa tavoittelevat Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet. Väestöltään Suomen kolmanneksi lukuisin perusterveydenhuollon järjestäjä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, on strategiassaan linjannut nimeävänsä omalääkärit kaikille alueen asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Omalääkäreitä löytyy myös muilta hyvinvointialueilta. Tavallisimmin omalääkärit on osoitettu paljon palveluita tarvitseville, mutta taustalla on myös kunta-ajalta säilyneitä hoitosuhteita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on...
Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Jyväskylässä lokakuussa keskusteltiin siitä, millaista tietoa lastensuojelun kentällä eniten kaivataan ja miksi se on ratkaisevaa lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Keskusteluissa nousi esiin myös tiedon parempi saatavuus ja hyödyntäminen arjen työssä.
Lastensuojelupäivät kokosivat yhteen suuren joukon ammattilaisia eri puolilta Suomea, vaikka hyvinvointialueiden taloudelliset tilanteet loivat osallistumiseen haastavan lähtökohdan. Päivien ohjelma tarjosi ajankohtaisia puheenvuoroja, ja teemaksi oli tänä vuonna valittu ”Sydämellä ja sisulla”. THL:n lastensuojelutiimi osallistui tapahtumaan omalla esittelypisteellä, jossa kohtasimme kentän ammattilaisia ja keräsimme...
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on hyvinvointialueilla tunnistettu tärkeäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteeksi. Kuitenkin alueiden väliset erot ja strategisten ja toimeenpanoon liittyvien asiakirjojen vaihtelevat sisällöt viittaavat siihen, että yhteisten toimintamallien ja linjausten vahvistaminen olisi tarpeen, jotta tavoitetta voitaisiin johdonmukaisesti edistää.
Jos tavoite jää vain kauniiksi, yleisluontoiseksi julkilausumaksi, terveyserot eivät kavennu. Vuonna 2025 tehty selvitys hyvinvointialueiden strategisista ja toimeenpanon dokumenteista osoitti kuitenkin, että 14 alueella oli kirjattu konkreettisia tavoitteita sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi viimeisimpiin julkaisuihin. Kahdeksalta alueelta tällaisia...
Sanotaan, että asenne ratkaisee. Se ei ole pelkkä sanonta, vaan todellisuutta jokaisessa kohtaamisessa. Meidän oma suhtautumistapamme näkyy ja tuntuu toiselle – mikroilmeissä, äänensävyn hienovaraisissa vaihteluissa, katseen suunnassa ja kehonkielessä. Ihminen aistii, halusimmepa tai emme, millaisella mielellä hänet kohtaamme ja mitä tunteita toinen meissä herättää. Olemme toistemme peilejä.
Ammattilaisen roolissa on helppo unohtaa, että todellinen muutos alkaa vasta, kun kohdataan ihminen hänen omasta todellisuudestaan ja voimavaroistaan käsin – ei siitä, missä toivoisimme hänen olevan. Kun ihminen...
