Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä lain toimeenpanon toteutumisesta alueilla. Kyselyn avovastauksissa kuvattiin monipuolisesti sekä onnistumisia että haasteita puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen.
Uusi laki tukee yhdenvertaisia ja yksilöllisiä palveluja
Hyvinvointialueet kokivat toimeenpanon monelta osin onnistuneeksi, vaikka muutoksen laajuus ja tiukka aikataulu ovat tuoneet paineita. Vammaispalveluiden kokonaisuus nähtiin pääosin toimivana: toimintaa on saatu yhdenmukaistettua ja uusia käytäntöjä on otettu...
Kuluneen vuoden aikana suomalaisessa terveydenhuollossa on tapahtunut jotain ihmeellistä, kysymykseen ”Oletko sinä minun omalääkärini?” voi yhä useampi vastata ”Olen.”
Kainuun hyvinvointialue on nimennyt omalääkärin kaikille alueen asukkaille. Samaa tavoittelevat Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet. Väestöltään Suomen kolmanneksi lukuisin perusterveydenhuollon järjestäjä, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, on strategiassaan linjannut nimeävänsä omalääkärit kaikille alueen asukkaille vuoteen 2030 mennessä. Omalääkäreitä löytyy myös muilta hyvinvointialueilta. Tavallisimmin omalääkärit on osoitettu paljon palveluita tarvitseville, mutta taustalla on myös kunta-ajalta säilyneitä hoitosuhteita. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on...
Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Jyväskylässä lokakuussa keskusteltiin siitä, millaista tietoa lastensuojelun kentällä eniten kaivataan ja miksi se on ratkaisevaa lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Keskusteluissa nousi esiin myös tiedon parempi saatavuus ja hyödyntäminen arjen työssä.
Lastensuojelupäivät kokosivat yhteen suuren joukon ammattilaisia eri puolilta Suomea, vaikka hyvinvointialueiden taloudelliset tilanteet loivat osallistumiseen haastavan lähtökohdan. Päivien ohjelma tarjosi ajankohtaisia puheenvuoroja, ja teemaksi oli tänä vuonna valittu ”Sydämellä ja sisulla”. THL:n lastensuojelutiimi osallistui tapahtumaan omalla esittelypisteellä, jossa kohtasimme kentän ammattilaisia ja keräsimme...
Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on hyvinvointialueilla tunnistettu tärkeäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteeksi. Kuitenkin alueiden väliset erot ja strategisten ja toimeenpanoon liittyvien asiakirjojen vaihtelevat sisällöt viittaavat siihen, että yhteisten toimintamallien ja linjausten vahvistaminen olisi tarpeen, jotta tavoitetta voitaisiin johdonmukaisesti edistää.
Jos tavoite jää vain kauniiksi, yleisluontoiseksi julkilausumaksi, terveyserot eivät kavennu. Vuonna 2025 tehty selvitys hyvinvointialueiden strategisista ja toimeenpanon dokumenteista osoitti kuitenkin, että 14 alueella oli kirjattu konkreettisia tavoitteita sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi viimeisimpiin julkaisuihin. Kahdeksalta alueelta tällaisia...
Sanotaan, että asenne ratkaisee. Se ei ole pelkkä sanonta, vaan todellisuutta jokaisessa kohtaamisessa. Meidän oma suhtautumistapamme näkyy ja tuntuu toiselle – mikroilmeissä, äänensävyn hienovaraisissa vaihteluissa, katseen suunnassa ja kehonkielessä. Ihminen aistii, halusimmepa tai emme, millaisella mielellä hänet kohtaamme ja mitä tunteita toinen meissä herättää. Olemme toistemme peilejä.
Ammattilaisen roolissa on helppo unohtaa, että todellinen muutos alkaa vasta, kun kohdataan ihminen hänen omasta todellisuudestaan ja voimavaroistaan käsin – ei siitä, missä toivoisimme hänen olevan. Kun ihminen...
Vuosi 2026 tuo mukanaan merkittävän muutoksen sosiaalihuoltoon. 1.9.2026 mennessä sosiaalihuollon palvelunantajat liittyvät Kanta-palveluihin, ja asiakasasiakirjojen tallentaminen valtakunnalliseen asiakastietovarantoon on pakollista. Tämä on historiallinen askel kohti yhtenäistä sote-tiedonhallintaa.
Valmistelut etenevät vauhdilla. Tietojärjestelmätoimittajat viimeistelevät ratkaisujaan ja organisaatiot valmistautuvat muutokseen. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa – ja miksi se on tärkeää meille kaikille?
Sosiaalihuolto kuuluu kaikille
Sote-keskusteluissa terveydenhuolto saa usein päähuomion, vaikka sosiaalihuollon rooli on yhtä keskeinen. Suomessa on noin 770 000 sosiaalihuollon asiakasta ja lähes 180 000 alan ammattilaista. Se on...
Tänä vuonna on otettu yksi merkittävä askel, kun palveluntuottajat ovat voineet toimittaa ikääntyneiden palveluissa syntyvää tietoa rekistereihimme THL Tiedontoimituspalvelun avulla ilman erillisiä lomakkeita tai yksiköiden esihenkilöiden tekemää kirjaamista.
Iäkkäiden palvelujen henkilöstömitoituksen kehittämisessä on kuljettu pitkä matka vuodesta 2001, jolloin julkaistiin ensimmäiset mitoitusta koskevat laatusuositukset. Vuoden 2020 vanhuspalvelulain uudistuksessa henkilöstömitoitus ja sen seuranta kirjattiin lakiin, mikä toi vauhtia myös siihen liittyvän tiedonkeruun kehittämiseen.
Olemme THL:ssä näiden vuosien varrella hioneet laskentakaavan, käsitteet ja kansallisesti yhtenäisen tietosisällön, jonka avulla...
Vammaisten ihmisten osallisuus on paitsi yksilöllinen oikeus, myös koko vammaissosiaalityötä ohjaava periaate. Monet vammaiset ihmiset kuitenkin kohtaavat edelleen yhteiskunnan rakenteista juontuvia esteitä, jotka vaikeuttavat heidän oikeuksiensa ja täysimääräisen osallisuutensa toteutumista. Nämä esteet eivät rajoitu pelkästään palvelujärjestelmän sisälle, vaan ulottuvat laajasti yhteiskuntaan – aina konkreettisista esteettömyyden puutteista näkymättömämpiin vammaisuuteen kohdistuviin asenteisiin.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 7 §) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee puuttua tällaisiin esteisiin. Vammaissosiaalityössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden ja niillä työskentelevien ammattilaisten on aktiivisesti edistettävä vammaispolitiikan...
Sopimusomaishoito koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia ja muutoin sitova läheishoiva jopa satoja tuhansia suomalaisia. Omaishoito on yksi palvelujärjestelmämme tukipilareista. Omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntämisestä ja järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Ilman omaishoitajien panosta moni ikääntynyt, vammainen tai pitkäaikaissairas ei voi asua kotonaan.
Vanhuspalvelulain mukaan omaishoidon järjestämisen ja kehittämisen tulee näkyä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmissa. Suunnitelmissa hyvinvointialueiden tulee linjata, millaisin tavoittein ja toimenpitein tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia. Tärkeydestään huolimatta omaishoito huomioidaan hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa vaihtelevasti. Pääosin omaishoito näkyy suunnitelmissa heikosti,...
Harrastuksiin osallistuminen on tärkeää kasvaville lapsille ja nuorille. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä tarjoaa yhteisöön kuulumisen ja onnistumisen kokemuksia sekä arvostuksen tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää niille lapsille ja nuorille, joiden elämäntilanne on haastava.
Luotettava aikuinen luo perustan turvalliselle harrastukselle
Lasten ja nuorten parissa toimivilta valmentajilta tai harrastuksen ohjaajilta edellytetään taitoja ja valmiuksia luoda lapsen kasvulle ja kehitykselle suotuisa harrastusympäristö. Tähän oppia voidaan ottaa muun muassa Icehearts-toiminnasta, jossa keskeistä on tukea haavoittuvassa asemassa...
