Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Julkisessa keskustelussa on laajasti esillä nuorten syrjäytyminen ja keinot puuttua siihen. On maalailtu kuvaa niin väkivaltaisista nuorista ja jengirikollisuudesta, yksin kotiin syrjäytyvistä kuin päihde- ja mielenterveyshaasteiden kanssa kamppailevista nuorista. On uutisoitu, kuinka Suomi on häpeäpilkku nuorten huumekuolemien kärkimaana Euroopassa. Nuorista on oltu kovin huolissaan.

Samalla nuoret on myös muutettu rahaksi. On pohdittu syrjäytyneen nuoren aiheuttamia välillisiä ja välittömiä kustannuksia yhteiskunnalle. On todettu, että jokaista nuorta tarvitaan vahvistamaan huoltosuhdetta ja täyttämään kasvavaa työvoimapulaa monilla aloilla. Nyt...

Meillä Suomessa on monilla aloilla työvoimapula ja väestöpyramidi seisoo päälaellaan. Suomi ikääntyy huomattavaa vauhtia. Ihmisiä huolettaa, miten käy eläkkeiden. Tästä huolimatta rasismi työelämässä on yleistä ja työllistyminen haastavaa erilaisista taustoista tuleville.

Parhaillaan vietettävän rasisminvastaisen viikon teemana on työelämän rasismi. Suomen Punaisen Ristin järjestämä vuotuinen kampanja nostaa esille yhdenvertaisuuslain periaatteita, joiden mukaan kansalaisuuden, ihonvärin, etnisen taustan, uskonnon tai muiden tekijöiden ei tulisi koskaan vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa yhteiskunnassa.

Työelämässä ennakkoluulot näkyvät...

Harvinaissairaudet on käsitteenä uusi lääketieteen alalla. EU-tason herääminen harvinaisten sairauksien haasteisiin alkoi 2000-luvun alussa. Harvinaissairaudet saivat eurooppalaisen määritelmänsä – sairaus, jota esiintyy enintään yhdellä ihmisellä kahdestatuhannesta. Myös eurooppalaista tietopohjaa ja harvinaissairauksien Orphanet-tietokantaa alettiin kehittää.

Harvinaissairaudet on yli 7000 erilaisen sairauden ryhmä, jolla on vain yksi yhteinen nimittäjä – harvinaisuus.

Harvinaispotilaiden määrää ei tiedetä

Harvinaispotilaita arvioidaan olevan Suomessa yli 300 000. Vain noin 350 harvinaissairaudelle on oma ICD-10-diagnoosikoodi. Tämän takia potilaita ei pystytä tunnistamaan potilastietojärjestelmistä tai terveydenhuollon rekistereistä....

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa tarpeellinen tuki yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.

Samainen tarveharkinta tekee toimeentulotuesta myös byrokraattisen. Tuen maksamiseksi selvitetään saajan menot, tulot ja varallisuus, toisin kuin ensisijaisissa sosiaaliturvaetuuksissa, kuten eläkkeissä ja työttömyysturvassa

Viime vuosina viimesijaisessa turvassa on tehty merkittäviä muutoksia. Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi...

”Aikoja ei saa puhelimitse eikä netissä, pakko varata paikan päällä, lääkäri vaihtuu joka kerta, aikaa 30 minuuttia. Lääkärillä ei ollut tietoa minusta tai miten lausunto kirjoitetaan, aika ei yksinkertaisesti riittänyt.”

”Varattu aikani oli peruttu ilman, että sain siitä tietää etukäteen riittävän ajoissa. Vasta odotettuani turhaan tunnin paikan päällä sain tietää ajan peruuntuneen. Uusi aika luvattiin antaa pian, nyt mennyt yli kuusi kuukautta, en ole sitä vieläkään saanut, enkä näin ollen ole päässyt palvelun piiriin.”

Terveyskeskusten asiakkaiden...

The Finnish parliamentary elections are just around the corner, and we would like to encourage all policy makers, election candidates, and other stakeholders to give some thought to communication. Accessible communication can promote equity across population groups, increase voter turnout, and strengthen trust towards the society and its actors.

Accessible communications support equity

One obvious way to improve accessibility of communications is to communicate in multiple languages. However, keep in mind that just translating the text...

Tulevien eduskuntavaalien aikaan kannustamme jokaista päättäjää, vaikuttamistyötä tekevää ja ehdolle asettunutta pohtimaan omaa viestintäänsä. Saavutettavalla viestinnällä voidaan lisätä eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja äänestysaktiivisuutta sekä vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja sen toimijoihin.

Saavutettava viestintä tukee yhdenvertaisuutta

Yksi ilmiselvä keino parantaa viestinnän saavutettavuutta on viestiä monikielisesti. Pelkästään tekstin kääntäminen ei kuitenkaan takaa, että viesti saavuttaa kohderyhmäsi. Kuten viestinnässä yleisesti, myös monikielisessä viestinnässä tulisi tarkasti miettiä, millaista tietoa tarvitaan, millainen viestintä puhuttelee ja mitä viestintäkanavia kohderyhmäsi käyttää.

Kuvituksen tulisi edustaa väestömme...

In spring 2022, we surveyed the experiences and lessons learned during the coronavirus epidemic by employees working in services for disabled people. This is one of the few reports that has asked employees about the matter.

Why did we want to know about the experiences of this professional group in particular? The COVID-19 epidemic brought along a completely new situation that also destabilised normal everyday life in services for people with disabilities. Personnel working in...

Kuraattoripalvelut järjestetään uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvinvointialueilla. Aikaisemmin enemmistö kuraattoreista työskenteli opetustoimessa. Muutos on aiheuttanut kuraattoreissa huolta ja kysymyksiä. Jääkö kuraattoripalvelun erityisluonne kouluissa tapahtuvana matalan kynnyksen työnä paitsioon? Korostuvatko sosiaalihuollon velvoitteet? Nostaako selkeämpi kiinnittyminen sosiaalihuoltoon kynnyksen hakeutua kuraattorin luo?

Kuraattoripalveluissa on painotettava lapsen, nuoren ja aikuisopiskelijan etua ja palveluiden saatavuutta

Kuraattori on koulussa ja oppilaitoksessa sosiaalialan asiantuntijana. Suurin osa kuraattoreista on sosiaalihuollon ammattihenkilöitä. Työhön kuuluu yksittäisen oppilaan tai opiskelijan oppimisen, hyvinvoinnin, sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien...

Lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Suomessa 13–16-vuotiaista pojista 30 prosenttia ja tytöistä 21 prosenttia on vähintään ylipainoisia. Syynä lasten ja nuorten lihomiseen on fyysisen aktiivisuuden väheneminen ja ruokaympäristömme muuttuminen yhä enemmän terveyttä uhkaavaan suuntaan.

Ruokaympäristöllä tarkoitetaan elintarvikkeiden hintaan ja verotukseen sekä elintarvikkeiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen, kuin myös tarjontaan ja esillepanoon sekä markkinointiin ja viestintään liittyviä tekijöitä.

Ruokaympäristömme on muuttunut digitaalisen elintarvikemarkkinoinnin myötä merkittävästi viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Lapset ja nuoret kohtaavat elintarvikkeiden mainontaa...