Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijat jakavat blogissa henkilökohtaisia näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Elämän ennakoitavuus ja merkityksellisyyden kokemus auttavat selviytymään köyhyydessä

Miten ihmiset pärjäävät pitkään jatkuneessa köyhyydessä?

Yritimme vastata kysymykseen analysoimalla ihmisten kokemuksia köyhyydestä reilun kuuden vuoden aikana. Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -aineistossa samat ihmiset kirjoittivat elämästään vuonna 2006 ja uudestaan vuonna 2012. Monet kirjoittajista olivat olleet pitkään työttöminä tai työkyvyttöminä.

Tutkimuksessa jaoimme tekstit kolmeen ryhmään kirjoittajien oman arvion perusteella siitä, oliko elämä kääntynyt huonompaan, parempaan vai pysynyt kutakuinkin samana. Tulokset antavat mahdollisuuden tarkastella sosiaaliturvan roolia köyhien selviytymisessä.

Koherenssia kokeva ihminen uskoo elämän kantavan

Koherenssin käsite kuvaa elämässä pärjäämistä. Kun...

Pelottava luottamussuhde – luottamus ja vastuu sosiaalityössä

Sosiaalityön kentällä puhutaan paljon luottamussuhteen rakentamisesta asiakkaan kanssa. Sitä pidetään asiakkuuden ydintekijänä. Luottamussuhteen avulla navigoidaan yhdessä niitä asioita kohti, jotka ovat nuorten elämässä tärkeitä ja tavoiteltavia.

Asiakkaalle, lapselle tai nuorelle, luottamuksen puute hänen asioistaan vastaavaan työntekijään on vahingollista. Luottamussuhde kärsii myös, jos työntekijä siirtyy toisiin tehtäviin, ja tilalle tulee toistuvasti uusi tuntematon ”sossu”. Vaihtuvuus vahingoittaa, todetaan esimerkiksi Pesäpuu ry:n 101 kirjettä -julkaisussa.

Luottamussuhteen luominen on tärkeää, mutta vastuu voi pelottaa

Luottamuksen rakentaminen asiakkaan ja työntekijän välille vaatii...

Lasten kokema henkinen väkivalta on yllättävän yleistä – ammattilaisilla on iso rooli lasten auttamisessa

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lapsia kaikelta väkivallalta, myös henkiseltä. Miten ammattilainen voi tunnistaa ja puuttua siihen?

Henkisen väkivallan jäljet ovat usein alkuun näkymättömiä. Koska ilmiö piiloutuu, on tunnistaminen yhdessä löytämistä. Seuraukset ovat yhtä vakavia kuin fyysisenkin väkivallan: lapsen elimistö joutuu vähitellen stressitilaan, joka vaikeuttaa hänen kasvuaan ja kehitystään.

Esimerkiksi neuvolan, koulu- ja opiskeluhuollon, perhekeskusverkoston eri toimijoiden ja järjestöjen ammattilaisilla on iso rooli auttaa ja tukea vanhempia kasvattajina.

Otetaan haasteeksi lisätä kannustavia hetkiä lasten arkeen, meillä on...

Valmentajan pelisilmällä ja kannustavalla koutsaamisella voidaan tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Vähemmän tiedetään kuitenkin mekanismeista, joiden kautta liikuntaharrastuksen ajatellaan tukevan nuorten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia. Mekanismien eli välittävien tekijöiden tunnistaminen on olennaista, kun ohjatulla liikunnalla pyritään edistämään fyysisen terveyden ohella nuorten mielen hyvinvointia.

Icehearts-toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa käytetään joukkueurheilua välineenä tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia.

THL:n Icehearts-pitkittäistutkimuksessa selvitimme, mitkä piirteet eli...

Mitä voimme vammaispalveluissa oppia koronakriisistä?

Pysäyttävä koronakevät 2020 nosti esiin monia huolia, mutta samalla syntyi myös uudenlaisia selviytymisratkaisuja.

Vammaisilla tai toimintarajoitteisilla ihmisillä moni hyvinvointiin liittyvä asia on ollut huonommalla tolalla kuin muulla väestöllä ja rajoitustoimenpiteiden aiheuttamat muutokset ja katkokset esimerkiksi palvelujen saannissa ovat olleet merkittäviä ja vaikuttaneet monen vammaisen ihmisen elämään.

Tietoa koronakriisin vaikutuksista vammaispalvelujen toteutukseen on tähän mennessä kertynyt niukasti niissä työskenteleviltä henkilöiltä. Esimerkiksi Sosiaalibarometrin kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet osasi arvioida, miten vammaisten ihmisten palvelutarpeisiin oli vastattu koronaepidemian...

Inhimillinen pääoma hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä

Työllisyysasteen nosto on tärkeä tavoite, mutta ei pelkästään taloudellisesta näkökulmasta. Julkisen talouden ja alueiden elinvoiman lisäksi puhumme myös ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja osallisuudesta yhteiskunnassa.

Osatyökykyiset eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan nimikkeen alle mahtuu paljon erilaisia ihmisiä, elämäntilanteita ja tuen tarpeita. Huomioimisen arvoista on sekin, että meistä kenestä tahansa voi koska tahansa tulla osatyökykyinen.

Tässä joukossa piilee valtava työvoimapotentiaali, jota emme ole vielä osanneet riittävällä tavalla ottaa käyttöön. Laajojen yhteiskunnallisten haasteiden edessä koemme helposti voimattomuutta. Asioiden kompleksisuuteen...

Olisiko vihdoin jo terveyserokomission aika?

6 min

Terveyden tasa-arvo on vuosikymmenien ajan ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan päätavoitteista. Vaikka väestön terveydentila on jatkuvasti parantunut, on Suomessa yhä kansainvälisesti katsoen suuret erot sosiaalisten ryhmien välillä terveydessä ja hyvinvoinnissa. Suuria eroja esiintyy useimpien terveysmittarien mukaan. Vaikkapa kuolleisuudessa ja menetetyissä elinvuosissa.

Erojen syitä ja niihin vaikuttamisen mahdollisuuksia on niitäkin pohdittu jo pitkään. WHO:n ns. globaali terveyserokomissio sai työnsä päätökseen jo 2008. Sen työn pohjana oli monitahoinen teoreettinen kehikko, joka ottaa huomioon yksilön käyttäytymiseen laajasti vaikuttavia eritasoisia...

Verkkokouluilla varmuutta väkivallan vastaiseen työhön

Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat laajasti tiedossa, mutta silti tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa. Epäsuhta on valtava, kun samalla tiedetään, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö.

Väkivaltaa kokeneita tai sille altistuneita kohdataan myös muualla kuin terveydenhuollon palveluissa. Siksi on tärkeää, että eri alojen ammattilaisille on tarjolla koulutusta erilaisista väkivaltailmiöistä, niiden tunnistamisesta ja auttamisen poluista. Kun ammattilaisilla on riittävän varma olo siitä, miten...

Yksi kysymys paljastaa, täyttääkö vammaispalvelu tehtävänsä

4 min

Nykyinen, aikanaan niin edistyksellinen vammaispalvelulaki ei vielä ole onnistunut takaamaan sitä, että kaikilla vammaisilla ihmisillä Suomessa olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.

Vammaispalvelujen tarkoituksena on toteuttaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteisössä. Lisäksi palveluilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta, omannäköistä elämää.

Palvelujen vaikutusta voi yksinkertaisimmillaan mitata kysymällä, onko järjestelyjen avulla voitu vähentää tai poistaa vammasta aiheutuvaa haittaa?

Yhdenvertaiset oikeudet kuuluvat kaikille, yksilölliset ratkaisut tehdään tarpeen mukaan

Vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on koko yhteiskunnan, ei yksin vammaispalvelujen asia. Erityispalvelujen...

Mielenterveyden edistämisen ammattilainen tarvitsee vahvoja yhteistoimintataitoja ja monimuotoista osaamista

6 min

Hyvän mielenterveyden merkitys niin yksilölle, yhteisölle kuin yhteiskunnallekin on tunnustettu laajalti. Tarvitsemme osaavia ammattilaisia suunnittelemaan ja toteuttamaan mielenterveyttä vahvistavia ja tukevia päätöksiä, toimenpiteitä ja tutkimusta.

Tuore väitöstutkimukseni tarjoaa uutta ja tarpeellista tietoa siitä, millaista osaamista tarvitaan mielenterveyden edistämisen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arvioimiseen. Tunnistetut osaamisalueet kuvaavat tarvittavan osaamisen alkaen teoreettisesta tiedosta ja käytännön taidoista ja päätyen mielenterveyden edistämisen osaamiseen liittyviin asenteisiin ja arvoihin.

Mielenterveys on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia

Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on tukea hyvää mielenterveyttä vahvistamalla...