Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijat jakavat blogissa henkilökohtaisia näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja hallinnon tehostaminen sopivat perusteluiksi jopa päinvastaisille uudistuksille – esimerkkinä opiskelijoiden asumistuki

Opiskelu sijoittuu perinteisesti elämänvaiheeseen, jolloin otetaan ensi askelia omaan itsenäiseen elämään. Tähän kuuluu muutto pois lapsuudenkodista, ehkäpä yhteen kaverin tai puolison kanssa. Mahdollinen parisuhde on tuore ja tulevaisuus epävarma.

Oletus, että avopuolisot elättävät toisiaan jo suhteen alkuvaiheessa, voidaan kokea tällaisessa tilanteessa painostavana ja epäreiluna. Puolison tulojen huomioiminen sosiaalietuuksissa, kuten asumistuessa, herättääkin tasaisin väliajoin keskustelua erityisesti opiskelijoiden kohdalla, viimeksi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa. 

Vuosien mittaan opiskelijoiden asumisen tukiin tehdyt muutokset ovat poukkoilleet laidasta toiseen. Yhteistä muutoksille on,...

Hoitosuunnitelma yleistyy ja sähköistyy

Pitkäaikaista sairautta potee iän karttuessa meistä yhä useampi. Monelle hoitosuunnitelma taudin oireiden poissa pitämiseksi tai hillitsemiseksi olisi tarpeen, varsinkin tilanteessa, jossa ihmisellä on useampia pitkäaikaissairauksia tai hoitoon tarvitaan useampia eri ammattilaisia.

Terveysasemien asiakkaista tyytyväisempiä lääkärin hoitoon ovat tutkimuksemme mukaan ne, joille on laadittu hoitosuunnitelma verrattuna niihin, joille ei hoitosuunnitelmaa ollut laadittu. Hoitosuunnitelmalla on siis keskeinen rooli asiakasarvioissa terveysasemilla.

Terveysasemilla hoitosuunnitelma on yleisesti käytössä

Terveysasemien vastaanottojen asiakaspalautekyselyssä jotain pitkäaikaissairautta sairastavilta tiedusteltiin ”Onko sinulle tehty terveyskeskuksessa hoidettavaan sairauteen hoitosuunnitelma?”...

Yhteistyö, yhteisödialogi ja yhteiskehittäminen ovat vaikuttavan viestinnän työkaluja

Talvella 2019 alkanut koronapandemia on synnyttänyt väestössä suuren tiedon tarpeen, johon on alusta lähtien pyritty vastaamaan erilaisilla tiedotustilaisuuksilla ja tietoiskuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomessa asuu kuitenkin lähes 433 000 henkilöä, jotka eivät puhu äidinkielenään Suomen virallisia kieliä, ja osa näistä henkilöistä jäi suomeksi ja ruotsiksi tapahtuvalla viestinnällä tavoittamatta. Tiedon tarve myös muilla kielillä siis ilmeni jo koronapandemian varhaisessa vaiheessa.

Monikielisen materiaalin tuotannon lisäksi akuutissa, jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa tarvittiin sujuvampaa tiedonkulkua eri väestöryhmille. Näitä tavoitteita edistämään...

Mistä koostuu aikuistuvien nuorten tuki? Lämpimät verkostot palveluiden yhteensovittamisen perustana

7 min

Aikuisen tuki ja turva on peruskallio aikuistuvien nuorten itsenäistymisen harjoittelulle. Kaikilla nuorilla tätä tukea ei automaattisesti ole tarjolla.

Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa olevilla sekä ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleilla nuorilla on keskimääräistä ohuemmat läheisverkostot. Lainsäädännöllä on pyritty ehkäisemään eriarvoistumista, ja lakiuudistusten myötä näille nuorille tarjotaankin tukea 25 ikävuoteen saakka.

Käytännössä nuoret tarvitsevat aikuisen rinnalla kulkevaa tukea ja jonkun, joka luotsaa arjen pulmissa ja auttamisjärjestelmän viidakoissa. Aikuisen tehtävänä on varmistaa nuorten tarpeita vastaavien palveluiden saatavuus ja aktivoida ne...

Miten palliatiivisen hoidon suositukset auttavat iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoidossa?

4 min

’’Äitini viimeiset hetket olivat rauhalliset ja kuolema kaunis. Mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä. Elämän loppuvaiheen hoidossa oli puutteita osaamisessa, katkoksia tiedonkulussa ja epäselvyyksiä vastuunjaossa. Läheiset joutuvat ottamaan suuren roolin hoidossa ja toimimaan palvelujen koordinoijina ja tiedon välittäjinä.’’

Näin kirjoitti eräs lukija lehden keskustelupalstalla. Parannettavaa oli sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon toiminnassa ja laadussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun parantamiseksi julkaistiin vuonna 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila 2020 -seurannan...

Lapsivaikutusten arviointi edistää turvallisuutta – lyhyt oppimäärä lapsivaikutusten arviointiin

Vaikutuksella tarkoitetaan mitä tahansa tietyn päätöksen tai toiminnan seurauksena tapahtunutta muutosta.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdentuvan

valmisteilla olevan päätöksen ennakkoarviointiaaiemmin tehdyn päätöksen seuranta-arviointia taitoiminnan vaikutuksia (toiminnan arviointi).

Tietoisuus lapsivaikutusten arvioinnista on kasvanut. Kuitenkin vielä on paljon matkaa siihen, että se olisi säännönmukainen osa lapsia koskevien asioiden valmistelua, seurantaa ja toiminnan kehittämistä.

Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen ja pohja viisaille päätöksille

Lapsivaikutusten arvioinnin erityispiirteenä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetty lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Lapsivaikutusten...

Rahapeliongelmaan keskittyvät matalan kynnyksen palvelut ja sosiaalialan ammattilaiset voivat tukea sekä rahapelaajaa että pelaajan läheistä

Matalan kynnyksen toiminta tavoittaa usein eri tavoin osattomiksi jääneitä sekä riippuvuuksille riskialttiita asiakasryhmiä. ”Kävele sisään, tule sellaisena kuin olet” -periaatteella toimivista neuvontapalveluista ja vertaistoiminnoista apua hakevat voivat olla esimerkiksi rikkonaisen opiskelu- tai työssäkäyntihistorian omaavia nuoria, eri syistä eläkkeellä olevia ihmisiä, mielenterveysongelmista tai fyysisistä sairauksista kärsiviä henkilöitä, pienituloisia, ikäihmisiä tai monenkirjavista kulttuuritaustoista tulevia maahanmuuttajia.

Näitä riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita usein yhdistää se, että heillä on monella tapaa rajalliset lähtökohdat selviytyä elämässään, ja sitä myötä myös heikommat resurssit...

Kielen ja kulttuurin huomioiminen on osa alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden moninaisuuden arvostamista

”Kukaan meistä ei ole syntynyt vain yhteen identiteettiin”, totesi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija Gerard Quinn pohjoismaisessa webinaarissa ”Alkuperäiskansat, kieli, kulttuuri ja elämänkulku” 31.8.–1.9.2021. Webinaarissa keskityttiin alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeuksiin sekä kieli- ja kulttuurisensitiivisten palvelujen tärkeyteen.

Intersektionaalisessa ihmisoikeustyössä ihminen nähdään kokonaisuutena

Quinn puhui tilaisuudessa intersektionaalisuuden huomioimisesta tämän päivän ihmisoikeustyössä. Intersektionaalisuus tarkoittaa, että meidän jokaisen asemaan vaikuttavat useat tekijät, kuten sukupuoli, kieli, vamma, uskonnollinen tai etninen tausta. Näihin tekijöihin voi liittyä etuoikeuksia tai...

Suomessa piti kokeilla negatiivista tuloveroa – hallitus hautasi suunnitelman häpeällisesti

Suomessa perustulokokeilu herätti aikanaan valtavaa kotimaista ja kansanvälistä kiinnostusta. Kokeilusta on juuri julkaistu erittäin kattava kansainvälisen tiedekustantajan kokoomateos, joka on avoimesti saatavilla verkossa.

Yksi perustulokokeilun puutteista oli se, että se kohdistettiin vain työttömiin perusturvan saajiin. Kokeiluun ei kuulunut esimerkiksi pienipalkkaisia, koska verottajaa ei saatu mukaan hankkeeseen.

Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli korjata ongelma. Hallitusohjelmassa luvattiin toteuttaa negatiivisen tuloveron kokeilu. 

Negatiivinen tulovero voisi vähentää byrokratiaa ja kannustaa pienipalkkaisiin töihin

Negatiivisen tuloveron juuret ulottuvat 1960-luvun Yhdysvaltojen...

Uudet päättäjät paljon vartijoina – onnistumisia arjen mielenterveystyössä kunnissa

Koronapandemian pitkän aikavälin vaikutuksista on keskusteltu aktiivisesti. Katkos lähiopetuksessa on lisännyt eriarvoisuutta ja jo olemassa olevien mielenterveysongelmien kärjistyminen voi vaikuttaa pitkään. Tragediat ovat inhimillisiä, mutta myös taloudellisia.

Pandemia nosti poikkeuksellisella tavalla esiin erilaisten väestöryhmien tavoittamisen ja mielenterveysosaamisen vahvistamisen kaikissa kunnissa. Kohdennettuja toimia mielenterveysongelmista kärsivien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi oli kevääseen 2021 mennessä tehty jo 60 prosentissa Suomen kunnista. Tarve nuorten tukemiseksi tulee jatkumaan pitkään ja päättäjiltä kysytäänkin nyt kykyä katsoa kauaksi.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden...