Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijat jakavat blogissa henkilökohtaisia näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Supporting Pride and fighting against prejudice

We are celebrating the International Pride Month and the Helsinki Pride Week in Finland. Internationally the entire month is dedicated to uplift the voices of the sexual and gender minority (LGBTQI+) communities, who are often marginalized in our societies.

This is a good time for organizations to show concrete actions in supporting sexual and gender minorities.  We aim to be pioneers in equality, as per our values. In this blog article, we share three examples...

Työnteon kannustimia tulisi pohtia kokonaiskuvan, ei yksittäistapausten kautta

4 min

Viime päivinä Twitter-kansaa ovat kuohuttaneet työnteon kannustimet. Niitä on mitattu monimutkaiselta kuulostavilla efektiivisillä marginaaliveroasteilla (EMTR), jotka ilmaisevat, kuinka paljon työntekijällä jää lisäpalkasta käteen, kun otetaan huomioon verotuksen ja vähenevien sosiaalitukien, kuten asumistuen, vaikutus. Jos EMTR on 100 %, kotitalouden nettotulot eivät kasva ollenkaan lisäpalkasta huolimatta. Jos EMTR on 0 %, nettotulot kasvavat täyden lisäpalkan verran.

Twitterissä keskustelua on käyty Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijan Antti Tanskasen nostaman esimerkin, kolmen lapsen työttömän yksinhuoltajan, kautta.

Tunnettua on, että yksinhuoltajilla on...

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset tulee lakkauttaa

3 min

Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin käytetään vuosittain huomattava summa rahaa. Vuonna 2019 summa oli 161,6 miljoonaa euroa. Se jakautui seuraavasti:

lääkärinpalkkioiden korvaukset 54,8 miljoonaa euroahammashoidon korvaukset 48,3 miljoonaa euroatutkimuksen ja hoidon korvaukset 39,5 miljoonaa euroahallinnolliset kustannukset 14 miljoonaa euroa jaKela-korvattuihin palveluihin maksetut matkakorvaukset 5 miljoonaa euroa.

Tällä rahalla saisi julkiseen terveydenhuoltoon vuosittain 1,9 miljoonaa lääkärikäyntiä tai 4,5 miljoonaa sairaanhoitajakäyntiä lisää.

Kela-korvaukset vuonna 2019 ja mitä samalla rahalla olisi saanut julkiseen terveydenhuoltoon lisää.

Korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat

Kela-korvatuista käynneistä perityt hinnat...

Äitiysneuvolan tuberkuloosiseulonnat turvaavat äitien ja lasten terveyttä

Raskauteen liittyy usein väsymystä. Yöhikoiluakin voi ilmetä. Vähän on yskittänyt ja ollut lämmön tunnetta. Ruokahalukin on huono. Ei kai siinä nyt mitään erikoista ole? Olisiko kuitenkin – esimerkiksi tuberkuloosia – Suomessa?

Tuberkuloosia on edelleen Suomessa vaikkakin se on meillä nykyisin harvinainen sairaus. Vuonna 2020 tautiin sairastui 174 henkilöä, joista 40 % oli taustaltaan ulkomaalaissyntyisiä. Sairastuneista viisi oli alle 15-vuotiaita. Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse hengitysilman mukana.

Maailmalla tuberkuloosi on yksi yleisimmistä infektiosairauksista. Vuonna 2019 siihen sairastui 10 miljoonaa...

Kohti palautetietoista lastensuojelua

6 min

Lastensuojelu arvioi lapsen tilannetta eri tavoin asiakkuuden alusta saakka. Kyse ei ole vain siitä, onko lapsen turvallista olla kotona vai esimerkiksi sijoitettuna. Laadukas arviointi on lapsikeskeinen, lapseen ja vanhempaan luottamusta rakentava prosessi, joka kokoaa ja analysoi lapsen tilannetta koskevaa tietoa. Se tapahtuu niin lasta kuin perhettäkin kuullen ja kunnioittaen, mutta samalla siten, että tiedon kokoaminen ja analyysi on tutkimustiedon ohjaamaa. Laadukas arviointi tuottaa myös perheelle oivalluksia.

Lapsen turvallisuuden sekä hyvän kasvun ja kehityksen varmistaminen ei...

Onko sosiaalihuollolla roolia työllisyyden edistämisessä?

Yksi Sanna Marinin hallituksen tärkeimpiä tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Keinoista puhuttaessa keskustellaan usein kannustimista, sosiaalietuuksien leikkauksista tai työvoimapalveluiden resursseista. Harvemmin kuulee pohdintaa sosiaalihuollon roolista työllisyyden edistämisessä ja työllisyysasteen nostossa.

Mystiset sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut

On toki oma periaatteellinen kysymyksensä, pitääkö sosiaalihuollolla olla roolia työllisyyden edistämisessä vai pitäisikö suutarin pysyä lestissään: sosiaalihuolto tukee ihmisten arkea ja elämänhallintaa, kun taas työllisyyden edistäminen on työvoimapalveluiden heiniä.

Toisaalta on kuitenkin tosiasia, että sosiaalihuollossa on useita palveluja, joiden voidaan sanoa...

Yhdessä tehty työ tuottaa tulosta – väkivalta ei ole mikään luonnonlaki

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen edellyttää laaja-alaista yhteistä työtä. Sote-uudistuksessa monialaisen yhteistyön varmistaminen kuuluu keskeisiin huomioitaviin asioihin. Kuntien ja hyvinvointialueiden lasten ja perheiden palveluiden tulee muodostaa lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus, joka edellyttää toimivia yhteistyörakenteita ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä.

Kuntien ja hyvinvointialueiden lisäksi myös järjestöillä on tärkeä rooli väkivallan ehkäisemisessä. Perhekeskusmallissa kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin monialainen yhteistyö tiivistyy myös väkivallan ehkäisemisessä, varhaisessa tunnistamisessa ja avun antamisessa.

Yli vuoden jatkunut koronakriisi on entisestään vahvistanut yhteistyön toimivuuden ja...

Voittamaton varhaiskasvatus ja korvaamattomat koulut – Hyvinvointi syntyy arjen elinympäristöissä

Hyvinvointi ei synny sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan arjen elinympäristöissä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat kodin ohella lapsen tärkeimpiä kasvuympäristöjä. Koulun oleellinen rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistajana on noussut selkeästi esiin korona-ajan etäopetuksessa.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa lapsi toimii aina osana yhteisöä. Hyvät vuorovaikutustaidot opitaan arjen tilanteissa ja toki myös taitavalla pedagogiikalla ja opettaen. Koulun toimintakulttuuri voi tarjota monia mahdollisuuksia osallisuuteen ja innostaa myöhemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Yhteisöllisyys alkaa varhaiskasvatuksessa

Yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatus on ryhmätoimintaa, ja siten...

Julkisten palvelujen digitalisointi saattaa syventää eriarvoisuutta

4 min

Koronaviruspandemia on siirtänyt kaupantekoa entistä enemmän verkkoon, ja myös monet julkiset palvelut hoidetaan turvallisesti etäyhteyksin. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta asioida sujuvasti etänä.

Paljon julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien ja sosiaaliturvaa keskimääräistä enemmän tarvitsevien ihmisten valmiudet sähköiseen asiointiin ovat usein puutteelliset. Verkkopalveluja voi olla hankala käyttää esimerkiksi tavanomaisella älypuhelimella, eikä pienituloisilla ole välttämättä varaa hankkia tietokonetta.

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus vaarantuu, jos kaikkein heikoimmissa asemissa olevat ihmiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja ja heidän sosiaaliset oikeutensa jäävät toteutumatta.

Digisyrjäytyminen ei...

Päihteitä käyttävä raskaana oleva nainen ja uusi lähetekäytäntö: Jyväskylässä panostetaan päihteiden käytön varhaiseen diagnostiikkaan ja palvelujen koordinaatioon

Päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ovat palvelujärjestelmälle haastava asiakasryhmä. Päihteiden käytön tultua ilmi, palvelujärjestelmän on aktivoiduttava ja toimittava viivyttelemättä ja tehokkaasti.

Palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, oikein mitoitettuja ja niistä pitää olla hyötyä koko perheelle. Erilaisten palvelujen välillä tarvitaan yhteistyötä, selkeitä vastuita, tiedonkulkua ja koordinaatiota.

Usein haasteena onkin asiakkaan palvelukokonaisuuden koordinointi: kaikki hoitavat oman tonttinsa, jolloin kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta ei muodostu kenellekään.

Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus, johon on suhtauduttava sairautena muiden sairauksien joukossa. Jokaisella naisella on oltava oikeus...