Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Sámevuhtii ja sámegielaide laktásit nana dovddut ja iešguđetlágan vásáhusat

Dihtetgo ahte

sámi álbmotbeaivvi ávvudit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas

ealli sámegielat leat ovccis

Suoma sámi eamiálbmogis stuorámus oassi gullá anáraš, nuortalaš ja davvisámi sogaide

vuođđolágas dorvvastuvvo sámiid vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra

sámi kultuvrra guovddážis lea njálmmálaš árbediehtu, indiviidda oktavuohta servošii ja árbevieruide

Gillii ovttastuvvet dovddut ja vásáhusat, maid ruohttasat leat dávjá juo árramánnávuođas. Iežas giela mearkkašupmi stuorru, go olmmoš gieđahallá alccesis váttes áššiid. Giella sáhttá doaibmat rationálan, gáiddusin dovdduin, dahje dat sáhttá bohciidahttit čiekŋalisge dovdduid.

Kultuvrra...

Lue lisää Sámevuhtii ja sámegielaide laktásit nana dovddut ja iešguđetlágan vásáhusat

Saamelaisuuteen ja saamen kieliin liittyy vahvoja tunteita ja erilaisia kokemuksia

Tiesitkö että

saamelaisten kansallispäivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä

eläviä saamen kieliä on yhdeksän

inarin, koltan ja pohjoissaamen suvut muodostavat suurimman osan Suomen saamelaisesta alkuperäiskansasta

perustuslaissa turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

saamelaisessa kulttuurissa keskeistä on suullinen perimätieto, yksilön yhteys yhteisöön ja perinteisiin.

Kieleen yhdistyy tunteita ja kokemuksia, jotka ovat usein lähtöisin jo varhaislapsuudesta. Oman kielen merkitys kasvaa, kun ihminen käsittelee itselleen vaikeita asioita. Kieli voi toimia rationaalisena, tunteista etäisenä, tai se voi nostattaa syviäkin...

Lue lisää Saamelaisuuteen ja saamen kieliin liittyy vahvoja tunteita ja erilaisia kokemuksia

Miksi osallisuuden kokemus on niin tärkeä?

Osallisuuden kokemuksella näyttää olevansa keskeinen rooli eriarvoistumisen mekanismeissa.

Osallisuuden kokemuksen on havaittu heijastavan ihmisen osallisuutta yhteiskunnassa. Se on yhteydessä hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja esimerkiksi häneen kohdistuviin ennakkoluuloihin.

Heikko osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuuden kokemusta mittaavan osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä muun muassa koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, köyhyyteen, koulutusasteeseen ja työmarkkina-asemaan.

Osallisuutta edistävät toimet onkin kohdistettava erityisesti niihin ryhmiin, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä:

Työttömistä...

Lue lisää Miksi osallisuuden kokemus on niin tärkeä?

Ilman luonnon terveyttä ei voi olla ihmisen terveyttä ja hyvinvointia

Sään ääri-ilmiöt, luonnonjärjestelmien järkkyminen ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat maailman talousfoorumin uusimman riskiraportin listaamat pahimmat - ja todennäköisimmät - kansainväliset riskit kymmenen vuoden sisään.   

Ilmaston ja luonnon hyvinvoinnin heikkeneminen vaikuttaa väestön terveyteen ja koko yhteiskunnan toimivuuteen, turvallisuuteen ja talouteen. Tarvitsemme nopeita toimia ja pitkän tähtäimen sitoumuksia ihmisen ja muun luonnon terveydestä huolehtimiseen.   

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi on lähestymistapa, joka tunnistaa ihmisen ja muun luonnon välisen yhteyden. Ilman maapallon hyvinvointia ei voi olla ihmisen terveyttä...

Lue lisää Ilman luonnon terveyttä ei voi olla ihmisen terveyttä ja hyvinvointia

Ensimmäiset turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen  -hankkeet käynnistyvät keväällä 2024 – löytyykö niistä radikaaleja lastensuojelun sosiaalisia innovaatioita? 

Lukuaika4 min

Miksi peräänkuulutamme myös radikaaleja innovaatioita? Koska ne ovat perustavanlaatuisia, jopa vallankumouksellisia muutoksia olemassa olevista tavoista tuottaa palveluja. 

Lastensuojelun uudistaminen tarvitsee tehostamiseen tähtäävien ja tehtäväkeskeisten innovaatioiden rinnalle myös radikaaleja innovaatioita, jotta uudistaminen ei jäisi kiinni esimerkiksi lainsäädännöllisistä tai rakenteellisista tekijöistä. Uudelleenorganisoituminen voi vaatia isoja tekoja, mutta siihen on nyt loistava tilaisuus haastamalla jopa perusasioita ja totuttuja toimintatapoja.

Olemme löytäneet innovaatiokirjallisuudesta esimerkkejä siitä, miten palvelujärjestelmää uudistavien radikaalien innovaatioiden syntyä voidaan edistää monimutkaisuuden ja epävarmuuden maailmassa. Ensinnäkin ESR+ kauden...

Lue lisää Ensimmäiset turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen  -hankkeet käynnistyvät keväällä 2024 – löytyykö niistä radikaaleja lastensuojelun sosiaalisia innovaatioita? 

Ammattilaisena lähisuhdeväkivallan pyörteissä

Lukuaika6 min

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamasta väkivallasta asiakastilanteissa on puhuttu jo pitkään. Mahdollisiin väkivaltatilanteisiin on varauduttu esimerkiksi muokkaamalla työympäristöä turvallisemmaksi. Mutta miten ammattilainen osaa varautua väkivaltaan omassa kodissaan läheisen satuttaessa? Mistä hän voi hakea apua lähisuhdeväkivaltaan? Asia voi tuntua liian arkaluontoiselta tai häpeälliseltä oman ammatin vuoksi, kun auttaja päätyykin autettavan rooliin.

Lähisuhdeväkivalta on sitkeästi juurtunut suomalaiseen kulttuuriin ja se on vakava ongelma maassamme. Silti, hieman ristiriitaisesti, se on yleisyydestään huolimatta edelleen vaiettu asia. Häpeän ja syyllisyyden...

Lue lisää Ammattilaisena lähisuhdeväkivallan pyörteissä

Kasvipainotteisesta ruokavaliosta saa riittävästi proteiinia ja aminohappoja

Lukuaika4 min

Terveyden ja ympäristön kannalta ruoantuotantoa ja ruokavaliota on välttämätöntä muuttaa kasvipainotteisempaan suuntaan. Mutta voiko siirtyminen kasvipainotteisempaan ruokavalioon uhata riittävää proteiinin ja aminohappojen saantia?

Eläinperäiset ruoat sisältävät runsaasti proteiinia ja välttämättömiä aminohappoja. Myös kasviperäiset ruoat sisältävät proteiinia, mutta vähemmän kuin eläinperäiset ruoat. Kasviproteiinin sulavuus ja aminohappokoostumus eivät ole aivan eläinproteiinin veroisia.

Välttämättömien aminohappojen saannin voi turvata ruokavaliossaan paitsi käyttämällä kohtuudella eläinperäisiä proteiininlähteitä myös yhdistelemällä erilaisia kasviproteiinin lähteitä. Esimerkiksi palkokasvien ja viljojen aminohappokoostumukset täydentävät toisiaan.

Suomalaiset syövät paljon punaista...

Lue lisää Kasvipainotteisesta ruokavaliosta saa riittävästi proteiinia ja aminohappoja

Tietopohjan ja rakenteiden vahvistaminen painottuvat harvinaissairauksien uudessa kansallisessa strategiassa

Harvinaissairauksien uusi kansallinen strategia 2024–2028 on julkaistu.

Harvinaissairaudet muodostavat merkittävän, yli 7000 erilaisen sairauden ryhmän. Sairaudesta riippumatta haasteet diagnostiikan, hoidon sekä arjessa selviytymisen osalta ovat usein samankaltaisia.

Suomessa on laadittu aiemmin kaksi kansallista harvinaisten sairauksien ohjelmaa, vuosille 2014–1017 ja 2019–2023. Näiden ohjelmien keskeisiä tavoitteita ovat olleet tiedon ja osaamisen lisääminen, diagnostiikan ja hoidon parantaminen, potilaiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden tukeminen, palvelujärjestelmän kehittäminen, tutkimuksen edistäminen sekä toimintojen koordinaatio.

Kahden kansallisen ohjelman jälkeen monet asetetut tavoitteet ovat yhä saavuttamatta. Tietoisuus...

Lue lisää Tietopohjan ja rakenteiden vahvistaminen painottuvat harvinaissairauksien uudessa kansallisessa strategiassa

Osallisuus luo positiivista sykettä hyvinvointialueilla – miten rakennetaan yhteistyötä lisää?

Hyvinvointialueet ovat täyttäneet juuri vuoden. Osa kävelee vakaasti eteenpäin, osa tarvitsee tukea ja osa konttaa tukevasti. Yhteistä kaikille on vahva halu edetä.

Yhteistyön ja osallisuuden näkökulman teemaa soisi nyt nostettavan esille yhä vahvemmin niin, että se ymmärrettäisiin hyvinvointialueiden sekä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten välisessä yhteistyössä.

Palvelurakenneuudistus on ollut valtaisa muutos, ja se ei ulotu ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan sektoreihin, vaan sen vaikutus on tärkeää nostaa kaikille yhteiskunnan tasoille. Käydäänkö tästä näkökulmasta riittävästi keskustelua?...

Lue lisää Osallisuus luo positiivista sykettä hyvinvointialueilla – miten rakennetaan yhteistyötä lisää?

Tapaturmat ovat yleisiä, mutta oikeilla toimilla niitä voidaan ehkäistä

Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolemansyy ja toiseksi yleisin syy joutua hoitoon erikoissairaanhoidossa. Ne kuormittavat terveyspalveluja ja heikentävät tapaturmassa loukkaantuneen selviytymistä arjessa. Hyvä uutinen kuitenkin on, että tapaturmia voidaan ehkäistä.

Tuoreita tuloksia suomalaisille sattuvista tapaturmista

Vuosi sitten toteutetun Terve Suomi -tutkimuksemme mukaan 19 prosentille miehistä ja 15 prosentille naisista on tapahtunut viimeisen vuoden aikana jokin hoitoa vaatinut tapaturma. Tämä vastaa väestötasolla noin 746 000 suomalaista.

Työikäisillä tapaturmat tapahtuvat tyypillisimmin työssä tai työmatkalla sekä liikuntaharrastuksen parissa. Ikääntyneiden tapaturmat...

Lue lisää Tapaturmat ovat yleisiä, mutta oikeilla toimilla niitä voidaan ehkäistä