Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa päädyttiin varsin poikkeukselliseen ratkaisuun, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan vuoden 2017 alussa. Uudistuksen etuna nähtiin, että moni saisi kaiken taloudellisen tuen Kelasta. Ratkaisut pystyttäisiin tekemään vähäisemmin kustannuksin ja tehokkaasti, kun Kela hyödyntäisi tietojärjestelmiään päätöksenteossa. Samalla toimeentulotuen saajien yhdenvertaisuus paranisi, kun kuntakohtaiset erot poistuisivat.
Uudistuksessa oli hyvää esimerkiksi se, että sähköisesti haettavissa oleva tuki ei leimaa ketään eikä työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus pääse vaikuttamaan työntekijän arvioon.
Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan yleisesti siitä, miten sosiaaliturvassa on siirrytty...
Nuorten seurustelusuhteissa kokema väkivalta jää usein aikuisilta piiloon. Sen tunnistaminen on kuitenkin keskeinen keino ehkäistä muita väkivallan muotoja, erityisesti parisuhdeväkivaltaa aikuisiällä. Kun ammattilainen ottaa väkivallan puheeksi, nuoren on helpompi ymmärtää omia kokemuksiaan ja mahdollisuudet katkaista väkivallan ylisukupolvinen kierre paranevat.
Lapsuuden kokemukset voivat altistaa väkivallalle. Mikäli väkivallan tekijä on joutunut lapsuudessaan todistamaan vanhempiensa välistä väkivaltaa, saattaa kokemus johtaa riskikäyttäytymiseen myöhemmissä parisuhteissa. Väkivaltainen kasvuympäristö vääristää nuoren käsitystä turvallisuudesta, jolloin nuori ei välttämättä seurustelusuhteessaan tunnista kokemaansa tai tekemäänsä...
Oletko kohdannut epäkunnioittavaa käytöstä tai syrjiviä kommentteja ulkonäköäsi ja identiteettiäsi kohtaan? Tai oletko todistanut toiseen kohdistuvaa epäasiallista kohtelua?
Yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime aikoina ollut monin paikoin rasistinen ja syrjivä. Uutisissa ja erilaisissa viestintäkanavissa on saanut seurata vähättelevää ja rasistista käytöstä, jossa yksittäisten ihmisten lisäksi myös valtaapitävät pilkkaavat etnisiä vähemmistöjä huumoriin nojaten. Lisäksi vihapuhe ja muu vastaava häirintä on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Kun syrjiviä asenteita ja rasistisia käsityksiä normalisoidaan, niistä tulee osa arkea ja samalla arjen turvallisuus heikkenee kaikkien...
Suomessa kuollaan tapaturmaisesti vuosittain vähemmän kuin vielä vaikkapa vuosikymmen sitten. Tapaturmat ja onnettomuudet erityisesti kotona ja vapaa-ajalla ovat kuitenkin edelleen neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa: noin 2 300–2 400 tapaturmakuolemaa vuodessa. Väestötasolla tapaturmien hoidosta aiheutuu Hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) tietojen perusteella merkittävä määrä sairaalahoidon tarvetta ja runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä myös pysyvää terveyden menetystä vammautumisen myötä.
Millaisia tapatumia suomalaisille tapahtuu?
Suomessa yleisin tapaturmatyyppi ovat kaatumiset. Kaatumisiin ja putoamisiin sisältyvät tapaturmaseurannassa myös erityisesti lasten ja nuorten sekä työikäisten ikäryhmässä yleiset...
Vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisöissä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä on YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 19 keskeinen sanoma.
Useat kansainväliset sopimukset ja EU-tason linjaukset vauhdittavat artiklan 19 toimeenpanoa ja luovat Suomelle sekä velvoitteen että mahdollisuuden rakentaa asumista ja tukea entistä ihmisoikeusperustaisemmin. Esimerkiksi European Affordable Housing Plan tunnistaa, että kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. EASPDn raportissa Building inclusive housing: Perspectives from across Europe puolestaan todetaan, että tarvitaan erityisesti asumis- ja...
Miten hyvin tunnet tarjoamasi palvelun kohderyhmän? Eriarvoisuuden muodot, kuten terveys- ja hyvinvointierot, ovat usein sukupuolistuneita, eli koskettavat eri sukupuolia eri tavalla. Siksi palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä tulee huomioida sukupuolinäkökulma ja ihmisten erilaiset lähtökohdat. Tämä voi tuntua alkuun epäintuitiiviselta, koska monet saattavat olla tottuneita universalismiin ja ajatella, että palvelu on tarjottava ja jokainen on kohdattava samalla tavalla, jotta muodollinen yhdenvertaisuus toteutuu. Taustalla on usein hyvä tarkoitus, mutta “kaikille samaa” -periaate voi todellisuudessa lisätä eriarvoisuutta, jos...
Koulutukseen liittyvät valinnat kuormittavat nuoria yhä enemmän. Päätöksiä on tehtävä aiemmin, ja monet kokevat painetta hakeutua korkeakoulutukseen, kun taas ammatillisen koulutuksen valinneet joutuvat perustelemaan valintaansa.
Nuorten mielestä koulutuspoluilla ei ole aikaa pohtia tulevaisuutta. Järjestelmä näyttäytyy tutkintotehtaana, jonka tavoitteet ovat ristiriidassa nuorten oman oppimisen ja mielekkyyden kokemisen tarpeen kanssa.
Tavoiteajassa valmistuminen edellyttää kokopäiväistä opiskelua, vaikka moni käy töissä tai tasapainottelee muun kuormituksen kanssa. Vapaa-aika ja lepo jäävät vähäisiksi, ja psyykkinen kuormitus on nuorilla yleistä.
Hyvinvointialueiden synty toi paljon muutoksia toimintaympäristöön. Kuntien ja hyvinvointialueiden väliset tehtävä- ja vastuunjaot muuttuivat kotoutumisen kentällä ja kolmannelle sektorille ei ollut aluksi selvää, millä tavoin kotoutumista tukevat sosiaalipalvelut osallistuvat poikkisektoriseen yhteistyöhön.
Suomessa Kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) mukaisesti päävastuu maahanmuuttaneiden kotoutumisesta on kunnilla. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa monet niistä perustivat kotoutumista tukevia sosiaalipalveluja tai vastaavia rakenteita. Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen tehtävä- ja vastuunjako on sen jälkeen selkiytynyt, mutta käytännöt vaihtelevat eri puolilla maata.
Sosiaalipalvelujen työntekijöiden sopeutuessa uuteen...
Luottamus ei ole työyhteisöissä “pehmeä arvo”. Se on kovaa pääomaa. Se määrittää, kuinka rohkeasti ihmiset ajattelevat, toimivat, sitoutuvat ja uudistuvat. Organisaatiot, joissa luottamus on vahvaa, tekevät parempia päätöksiä, oppivat nopeammin ja kestävät muutoksia paremmin. Ilman luottamusta strategiat jäävät paperille ja kehittäminen pysähtyy.
Hallintotieteilijä Risto Harisalo on todennut, että luottamuksen rakentaminen on organisaation sääntö numero yksi. Syy on selvä: luottamuksen lisääntyminen vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja innovaatiopotentiaaliin.
Luottamus on organisaation tärkein pääoma
Luottamus määrittää, mitä ihmiset uskaltavat tuoda näkyviin:...
Suomen terveydenhuolto seisoo suuren murroksen kynnyksellä. Maailman terveysjärjestö WHO:n uusin tautiluokitus, ICD-11, on korvaamassa lähes 30 vuotta palvelleen ICD-10-luokituksen, jota ei enää päivitetä. Kyse on muustakin kuin koodiston päivityksestä: muutos vaikuttaa perustavanlaatuisesti siihen, miten ymmärrämme, dokumentoimme ja hyödynnämme kliinistä terveystietoa digitaalisessa ympäristössä.
Digitaalinen kieli lääketieteen tukena
ICD-11 on suunniteltu täysin sähköisesti käytettäväksi, joten uudella diagnoosiluokituksella on merkittävä rakenteellinen ero vanhaan. Siinä missä ICD-10 on jäykkä luettelo, uusi ICD-11 ei käytä enää yhtä valmista koodia kaikkeen, vaan...
