Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijat jakavat blogissa henkilökohtaisia näkemyksiään ajankohtaisista aiheista. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Cooperation, community dialogue and co-creation are tools for effective communication

The COVID-19 pandemic, which began in the winter of 2019, has created a great need for information among the population. Attempts have been made from the outset to respond to this need through various informative events and information sessions in both Finnish and Swedish languages. However, because nearly 433,000 people living in Finland do not speak Finland’s official languages as their mother tongue, some of these people were not reached through communication in Finnish...

Perhekeskus antaa rakenteet, mutta muutos vaatii vuoropuhelua

Perhekeskus kokoaa toimijat yhteen ja antaa rakenteen yhteiselle työlle. Luomme nyt yhteistä toimintakulttuuria. Mukana on eri organisaatioissa ja hallinnonaloilla toimivia: kehittäjiä, työntekijöitä ja johtajia. Muutos ei synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukemista.

Jotta voimme viedä muutosta eteenpäin, on tärkeä saada kokonaiskuva perhekeskuksista, niiden kehittämisestä, hyvistä käytännöistä ja yhteistyörakenteista. Tärkeää on varmistaa yhteinen keskustelu, jotta eri toimijat ovat tietoisia myös oman alueensa kehittämistyöstä.

Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Perheet keskiöön -hanke järjesti keväällä...

Sooloilun aika on ohi – sosiaalihuollon kirjaamisesta tulee kansallisesti yhtenäistä 

Sosiaalihuollon organisaatioissa tai tulevilla hyvinvointialueilla ei voida enää tehdä omia ratkaisuja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tulee voimaan 1.11.2021. Siinä säädetään aikarajat, jolloin sosiaalihuollon organisaatiot velvoitetaan liittymään Kanta-palvelujen käyttäjiksi. Lisäksi THL antaa määräyksen, joka tulee velvoittamaan rakenteisten asiakasasiakirjojen käyttöön.

Kirjaamistavat vaihtelevat

Sosiaalihuollon asiakastiedon tulisi olla yhdenmukaista ja vertailukelpoista. Tällä hetkellä asiakastietoa kirjataan kuitenkin hyvinkin kirjavasti. Osassa sosiaalihuollon organisaatioita on jo käytössä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon tallentava asiakastietojärjestelmä, jossa käytetään rakenteisia asiakasasiakirjoja.  Toisaalla taas kirjaamisen välineet...

Nuorten mielenterveyshäiriöillä ja syrjäytymisellä on vahva yhteys

Mielenterveysdiagnoosin saaneet nuoret ovat usein työelämän ja opintojen ulkopuolella nuorina aikuisina. Tämä on erityisen tavallista nuorille, joilla on todettu autismikirjon häiriö tai psykoosi. Tämän takia mielenterveyshäiriöiden hoidon ja kuntoutuksen merkitys on suuri nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Syrjäytymisen mittaaminen ei ole helppoa

Syrjäytymiselle ei ole yhtä määritelmää ja sitä on haastava mitata. Usein käytetään kuitenkin NEET-käsitettä. NEET on lyhenne englanninkielisestä sanoista ”not in education, employment, or training”. Sillä tarkoitetaan nuoria, jotka ovat opiskelun ja työelämän ulkopuolella. Eurofound on...

Prepaid-liittymistä ei voi aina soittaa Kelaan ja se on ollut ongelma erityisesti korona-aikana

Puhelu ei yhdisty. Joku pitäisi saada kiinni Kelan palvelunumerosta tai jättää ainakin soittopyyntö, mutta sepä ei onnistukaan prepaid-liittymästä. Tavallista liittymää ei ole maksuhäiriömerkinnän takia.

Jos verkkoasiointi ei ole mahdollista ja palvelupiste on liian kaukana, kiinni tai toimii vain ajanvarauksella (jonka voi tehdä vain puhelimitse), niin miten sinä hoitaisit Kela-asioinnin?

Kelan puhelinpalvelun saavutettavuus nousi kesällä puheenaiheeksi Iltalehden uutisoitua, ettei viraston palvelunumeroihin voi soittaa prepaid-liittymistä. Sama käsitys näyttää vallitsevan myös sosiaalityön asiakkaiden keskuudessa.

Maksuhäiriömerkintäisen voi olla vaikea saada niin...

Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja hallinnon tehostaminen sopivat perusteluiksi jopa päinvastaisille uudistuksille – esimerkkinä opiskelijoiden asumistuki

Opiskelu sijoittuu perinteisesti elämänvaiheeseen, jolloin otetaan ensi askelia omaan itsenäiseen elämään. Tähän kuuluu muutto pois lapsuudenkodista, ehkäpä yhteen kaverin tai puolison kanssa. Mahdollinen parisuhde on tuore ja tulevaisuus epävarma.

Oletus, että avopuolisot elättävät toisiaan jo suhteen alkuvaiheessa, voidaan kokea tällaisessa tilanteessa painostavana ja epäreiluna. Puolison tulojen huomioiminen sosiaalietuuksissa, kuten asumistuessa, herättääkin tasaisin väliajoin keskustelua erityisesti opiskelijoiden kohdalla, viimeksi Helsingin Sanomissa lokakuun alussa. 

Vuosien mittaan opiskelijoiden asumisen tukiin tehdyt muutokset ovat poukkoilleet laidasta toiseen. Yhteistä muutoksille on,...

Hoitosuunnitelma yleistyy ja sähköistyy

Pitkäaikaista sairautta potee iän karttuessa meistä yhä useampi. Monelle hoitosuunnitelma taudin oireiden poissa pitämiseksi tai hillitsemiseksi olisi tarpeen, varsinkin tilanteessa, jossa ihmisellä on useampia pitkäaikaissairauksia tai hoitoon tarvitaan useampia eri ammattilaisia.

Terveysasemien asiakkaista tyytyväisempiä lääkärin hoitoon ovat tutkimuksemme mukaan ne, joille on laadittu hoitosuunnitelma verrattuna niihin, joille ei hoitosuunnitelmaa ollut laadittu. Hoitosuunnitelmalla on siis keskeinen rooli asiakasarvioissa terveysasemilla.

Terveysasemilla hoitosuunnitelma on yleisesti käytössä

Terveysasemien vastaanottojen asiakaspalautekyselyssä jotain pitkäaikaissairautta sairastavilta tiedusteltiin ”Onko sinulle tehty terveyskeskuksessa hoidettavaan sairauteen hoitosuunnitelma?”...

Yhteistyö, yhteisödialogi ja yhteiskehittäminen ovat vaikuttavan viestinnän työkaluja

Talvella 2019 alkanut koronapandemia on synnyttänyt väestössä suuren tiedon tarpeen, johon on alusta lähtien pyritty vastaamaan erilaisilla tiedotustilaisuuksilla ja tietoiskuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomessa asuu kuitenkin lähes 433 000 henkilöä, jotka eivät puhu äidinkielenään Suomen virallisia kieliä, ja osa näistä henkilöistä jäi suomeksi ja ruotsiksi tapahtuvalla viestinnällä tavoittamatta. Tiedon tarve myös muilla kielillä siis ilmeni jo koronapandemian varhaisessa vaiheessa.

Monikielisen materiaalin tuotannon lisäksi akuutissa, jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa tarvittiin sujuvampaa tiedonkulkua eri väestöryhmille. Näitä tavoitteita edistämään...

Mistä koostuu aikuistuvien nuorten tuki? Lämpimät verkostot palveluiden yhteensovittamisen perustana

7 min

Aikuisen tuki ja turva on peruskallio aikuistuvien nuorten itsenäistymisen harjoittelulle. Kaikilla nuorilla tätä tukea ei automaattisesti ole tarjolla.

Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa olevilla sekä ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleilla nuorilla on keskimääräistä ohuemmat läheisverkostot. Lainsäädännöllä on pyritty ehkäisemään eriarvoistumista, ja lakiuudistusten myötä näille nuorille tarjotaankin tukea 25 ikävuoteen saakka.

Käytännössä nuoret tarvitsevat aikuisen rinnalla kulkevaa tukea ja jonkun, joka luotsaa arjen pulmissa ja auttamisjärjestelmän viidakoissa. Aikuisen tehtävänä on varmistaa nuorten tarpeita vastaavien palveluiden saatavuus ja aktivoida ne...

Miten palliatiivisen hoidon suositukset auttavat iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoidossa?

4 min

’’Äitini viimeiset hetket olivat rauhalliset ja kuolema kaunis. Mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin Strömsössä. Elämän loppuvaiheen hoidossa oli puutteita osaamisessa, katkoksia tiedonkulussa ja epäselvyyksiä vastuunjaossa. Läheiset joutuvat ottamaan suuren roolin hoidossa ja toimimaan palvelujen koordinoijina ja tiedon välittäjinä.’’

Näin kirjoitti eräs lukija lehden keskustelupalstalla. Parannettavaa oli sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon toiminnassa ja laadussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laadun parantamiseksi julkaistiin vuonna 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila 2020 -seurannan...