Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Ihmiselle on luontaista pyrkiä selittämään muiden tekemiä vaikeasti ymmärrettäviä tai järkyttäviä asioita jollakin itselle vieraalla seikalla, kuten tekijän mielenterveyshäiriöillä. Sama taipumus näkyy myös puhuttaessa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta. Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka edetessä yksilö alkaa hyväksyä ja ihannoida väkivaltaa ja oikeuttaa sen aatemaailmallaan. Tämän ilmiön selittäviksi tekijöiksi esitetään usein turhan yksiselitteisesti henkilön mielenterveyshäiriöt tai syrjäytyneisyys. Radikalisoituminen on kuitenkin useiden sosiaalisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden summa. Mikään yksittäinen tekijä henkilön elämässä ei ennusta hänen riskiään väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sen... Lue lisää Syyttävä sormi osoittaa harhaan – ethän oleta radikalisoitumisen johtuvan vain mielenterveysongelmista?

Uutisvirta Ukrainasta ja muualta maailmasta tuo sodasta kärsivät lapset lähelle ja herättää tarpeen suojella heitä. Huoli lasten hyvinvoinnista ja jaksamisesta on aiheellinen. Vaikka sota-alueelta pakeneminen saattaa turvata lapsen hengissä pysymisen, lasten mielenterveys vaatii huomiota ja tukea myös paon jälkeen. Pakolaislapset ovat kohdanneet kuormittavia tapahtumia. He ovat joutuneet lähtemään pakoon ja jättämään taakseen tutut asiat: oman kodin ja ohi kolisevan raitiovaunun, Pokemon-korttikokoelman, tutut ruoat ja hedelmäpuiden tuoksut. Monet ovat joutuneet eroon vanhemmastaan tai muista tutuista aikuisista. Osa... Lue lisää Turvallinen arki hoitaa sotaa paenneen lapsen mielenterveyttä

Maaliskuussa julkaistu tutkimusraportti vammaisten henkilöiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta on huolestuttavaa ja painavaa luettavaa. Toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä ja se kohdistuu eri ikäisiin toimintarajoitteisiin ja vammaisiin henkilöihin. Tämä ei ollut yllättävä tulos, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia. THL:n, Invalidiliitto ry:n ja Kynnys ry:n tutkimuksessa kävi ilmi, että toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden kokema väkivalta voi alkaa jo lapsuudessa ja se on muuta väestöä yleisempää heidän joukossaan aikuisuuteen saakka. Väkivaltaa kokeneista... Lue lisää Avun hakeminen lähisuhdeväkivaltaan pitää olla vammaiselle henkilölle sujuvaa

Sota Ukrainassa jatkuu, ja ihmisten kärsimys syvenee. Kansainvälistä suojelua on hakenut Suomesta jo yli 12 000 ukrainalaista, ja luvun ennustetaan nousevan 40 000–80 000 ihmiseen sodan jatkuessa. Todellista lukua Suomeen tulleista ukrainalaisista ei tiedetä, sillä Euroopan unioni Suomi mukaan lukien on ottanut käyttöön tilapäisen suojelun menettelyn sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanottamiseksi jäsenmaissa. Kriisi kärjistää ajattelua, ja sodan osapuolia aletaan helposti dehumanisoida eli epäinhimillistää. Tällöin toisen osapuolen ihmisyys kielletään ja häntä kohtaan aletaan käyttäytyä ihmisarvoa eri tavoin... Lue lisää Lasten ja nuorten turvallisuuden tunteesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on huolehdittava Ukrainan kriisissä – huomioi nämä seikat

Millainen on hyvä tai ainakin nykyistä parempi sosiaaliturvajärjestelmä? Sosiaaliturvaa uudistettaessa erilaiset järjestämistavat, kuten perustulo, perustili tai osallistumistulo, voivat kuulostaa valmiilta ratkaisuilta. Ne voidaan kuitenkin toteuttaa lukuisin eri tavoin. Tästä konkreettisena esimerkkinä tarkastelemme osallistumistuloa. Valloittava vaihtoehto? Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa osallistumistulo kuvataan varsin valloittavana, suorastaan utopistisena vaihtoehtona. Kaikille, jotka osallistuvat yhteiskuntaan jollakin tavalla, syntyisi oikeus osallistumistuloon. Sosiaaliturvaetuuteen oikeuttavaa osallistumista ei rajattaisi siten aktiivisuuteen työmarkkinoilla. Maailmalla osallistumistulo on esitetty keinona lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun useimmiten naisten toteuttama hoiva saisi tunnustusta: lapsista, sairaista... Lue lisää Sosiaaliturvamallien ideoista on pitkä matka käytännön toteutukseen: esimerkkinä osallistumistulo

Mitä me oikeastaan tiedämme sosiaalihuollosta – asiakasmääristä, palveluiden tarpeesta tai niiden käytöstä? Vastasitko, Aika vähän?  Onko meillä varaa tietää ”vain vähän”? Sosiaalihuollossa kertyy vuosittain paljon arvokasta asiakastietoa, jonka hyödyntäminen on mahdollista käytännössä vain tiedon syntyorganisaatiossa. Asiakkaan muuttaessa toiselle alueelle tietoa pyydetään ja toimitetaan perinteisin menetelmin. Aikaa kuluu ennen kuin tiedot ovat siellä, missä asiakas saa palvelua. Tiedon katvealueet, niin asiakastyössä kuin valtakunnallisissa rekistereissä, ovat merkittäviä ja turhauttavia. Tietoa palvelujen tarpeesta, määrästä ja vaikuttavuudesta tarvittaisiin laajasti niin... Lue lisää Ikkunat auki ja sosiaalihuolto näkyviin

Vietämme parhaillaan rasismin vastaista viikkoa ja silloin on hyvä kiinnittää huomiota rasisminvastaisen asennekasvatuksen ohella myös yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Rasismi tarkoittaa etnisyyteen, ihonväriin, kieleen tai uskonnolliseen taustaan liittyvää syrjintää, joka näkyy eri elämänalueilla ja osallisuuden kokemuksissa. Rakenteellista rasismia esiintyy työelämässä, koulutuksessa, viranomaistoiminnassa tai muissa palveluissa esimerkiksi siten, että näennäisesti neutraalit toimintatavat tosiasiallisesti sulkevat osan väestöryhmistä ulkopuolelle. On hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, millaista arki on erilaisten väestöryhmien näkökulmasta. Miten eri väestöryhmät kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa itseensä ja ympäristöönsä? Rasisminvastaisuuden edistäminen yhteiskunnassa... Lue lisää Antirasismi on kaikkien asia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus koskee myös opiskeluhuoltopalveluja. Vuoden 2023 alusta alkaen uudet hyvinvointialueet järjestävät kaikki koulujen ja oppilaitosten terveydenhoitaja-, kuraattori-, psykologi- ja lääkäripalvelut. Muutos on suurin niillä hyvinvointialueilla, joissa koulujen ja oppilaitosten kuraattori- ja psykologipalvelut on järjestetty kuntien sivistystoimessa. Myös ikiaikaisesti sote-puolella järjestetyille opiskeluhuoltopalveluille eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle muutos edellyttää toiminnan ja yhteistyökäytäntöjen tarkistamista. Pelikenttä muuttuu kaikkialla, mutta pelaajat ja säännöt ovat lopulta samat. Muutoksen hetki on aina mahdollisuus kurottaa kohti parempaa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäytyessä uudelleen, on... Lue lisää Opiskeluhuoltopalvelut tulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi hyvinvointialueilla

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19. maaliskuuta. Canth rikkoi elämänsä aikana lasikattoja ja raivasi tietä naisille monella tapaa. Siksi tasa-arvon päivänä juhlistamme sukupuolten tasa-arvon edistysaskeleita sekä nostamme esiin epäkohtia ja haasteita. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteet ovat levinneet arkikäyttöön. Käsitteiden käyttö on kuitenkin kirjavaa ja niiden saamat merkitykset vaihtelevat. Esimerkiksi koulutuksen epätasa-arvolla voidaan viitata niin tyttöjen ja poikien oppimiseroihin, oppilaiden kielitaidon ja perhetaustan vaikutukseen kuin myös koulujen ja alueiden väliseen eriytymiseen. Keskustelun pohjaksi määritelmiä voidaan hakea... Lue lisää Vaikuttavaa työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehdään yhdessä

Nuoren kehitykseen kuuluu uteliaisuus, halu tutkia omaa seksuaalisuuttaan ja sukupuolisuuttaan sekä kokeilla myös seksiä niin netissä kuin reaalimaailmassa. Nuori tarvitsee kuitenkin tukea siihen, miten tehdä sitä turvallisesti. Tässä turvataitokasvatuksen tarjoaminen on keskeistä, mutta ei nuorta toruen tai pelotellen. Pelottelu ja kiellot vain sulkevat nuoren suun, mikäli hän kohtaisikin jotain ikävää tai häntä huolestuttavaa niin netissä kuin reaalimaailmassa. Aikuisen velvollisuus on kunnioittaa nuoren seksuaalisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Nuorten seksuaaliväkivaltaa kokeneiden 13–19-vuotiaiden hoitaminen on sekä Seri-tukikeskus- että Barnahus-työn kehittämiskohde: Miten... Lue lisää Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren auttamiseen tarvitaan uskallusta kohdata ja toimiva verkosto