Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Raskaudenkeskeytystä koskevaa lainsäädäntöä liberalisoitiin Euroopassa 2000-luvulla. Pyynnöstä alkuraskauden keskeytys tuli mahdolliseksi Portugalissa, Espanjassa, Luxemburgissa, Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa, Kyproksella ja Islannissa. Suomi liittyi näiden maiden joukkoon vuonna 2023.
Vaikka vuodelta 1970 peräisin olevaa lainsäädäntöämme tulkittiinkin vapaamielisesti, tarvittiin keskeytykseen aina laissa määrätty peruste. Muutoksen taustalla oli OmaTahto2020-kansalaisaloite, jota ilman keskeytyslakia ei olisi päivitetty muun Euroopan mukaiseksi. Nyt keskeytyksen saa pyytämällä 12. raskausviikon loppuun asti.
Kroatian Splitissä järjestetyssä tieteellisessä konferenssissa Science for Choice – Abortion in Global Perspective pohdittiin,...
Monipalveluasiakkaat jäävät usein palvelujärjestelmässä näkymättömäksi. Sote-palveluissa palveluketjujen seuranta ei ole yhtenäistä, tieto liikkuu huonosti ja kustannukset kasvavat ilman vaikuttavia tuloksia. Kuka kantaa vastuun asiakkaan tilanteesta? Voisiko ratkaisu löytyä toimivasta toiminnanohjauksesta? Liian usein toiminnanohjaus jää vain resurssien jakamisen välineeksi ja työvuorosuunnittelun työkaluksi. Olisiko nyt hetki, jossa strategia kytketään arjen työkaluksi? Toiminnanohjauksen avulla voimme hyödyntää kertynyttä tietoa asiakkaan parhaaksi.
Toiminnanohjaus ei ole pelkkää resurssien kohdentamista
Toiminnanohjaus on väline, joka auttaa sovittamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa yhteen. Sen avulla...
Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tavoittavat kaikki nuoret. Palvelujärjestelmän kattavuudesta huolimatta suurin osa nuoren väkivaltakokemuksista jää tunnistamatta eikä niihin puututa. Väkivaltaa ei aina tunnisteta väkivallaksi – ei nuoren itsensä eikä ammattilaisen taholta.
Mikäli väkivaltaa ei systemaattisesti oteta puheeksi, jäävät nuoren sekä tekijä- että uhrikokemukset tunnistamatta. Väkivallan ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää, että erilaiset väkivallan teot tunnistetaan väkivallaksi ja niistä kertomiseen kannustetaan. Nuoria työssään kohtaavien ammattilaisten koulutus on keskeinen tekijä väkivallan ehkäisyssä.
Miten usein pysähdymme todella katsomaan toista ihmistä ilman valmiiksi syntyneitä oletuksia? Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja opetusaloilla kohtaamme päivittäin lapsia, nuoria, aikuisia ja perheitä, jotka kantavat mukanaan tarinoita, taustoja ja kokemuksia, joita emme voi tietää etukäteen. Silti meillä on helposti valmiina kehykset: tämä on “haastava perhe”, tuo “motivoitumaton nuori”, tämä “vaikea potilas”. Ihmislähtöisyys vaatii rohkeutta kyseenalaistaa nämä oletukset ja kohdata jokainen ihmisenä.
Elokuussa järjestimme lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville etäPuimalan, jonka keskusteluissa pureuduimme ihmislähtöiseen ajatteluun....
Yksikin väkivaltainen teko voi jättää sen kohteeseen kipua, joka ei aina näy ulospäin. Tämä kipu on kuitenkin todellinen ja murentaa ihmisen hyvinvointia sisältä päin. Sen mitä toinen ihminen rikkoo toisessa, voi toinen ihminen korjata.
Väkivallan jättämä kipu etsii ja kaipaa myötätuntoista todistajaa - häntä, joka sietää kuulla sietämätöntä ja joka sallii surun ja vihan tulla esiin, pelkäämättä hurjintakaan huutoa. Sellaisia ei löydy kiireisistä vastaanottohuoneista, joissa kohtaajan katse pitäytyy tietokoneen ruudulla.
Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia liiketoiminnan avulla. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan toimintansa kehittämiseen ja hyvän tekemiseen – eivät omistajiensa rikastuttamiseen.
Suomessa yhteiskunnalliset yritykset toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina sekä ihmisten työllistämisen tukena. Ne täydentävät julkisia palveluja ja auttavat pitämään huolta niistäkin, jotka muuten voisivat jäädä yhteiskunnan reunoille.
Diakonissalaitoksen omistama Rinnekodit tuottaa asumispalveluita ja työskentelee samalla yhteisöllisyyden edistämiseksi. Luotsi Työelämäpalvelut ja Uusix-verstaat Helsingissä tarjoavat työtä ja arjen tukea pitkäaikaistyöttömille, maahan muuttaneille ja...
Kysyimme STM:n pyynnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilta loppuvuodesta 2024, miltä vakavasti väkivaltaisten ja päihteitä käyttävien nuorten palvelut näyttävät. Tulokset eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa palveluiden toimivuudesta. Vastausten perusteella nykyinen palvelujärjestelmä vastaa heikosti näiden nuorten tarpeisiin. Perinteiset hoito- ja palvelumallit eivät näytä tavoittavan kohderyhmää riittävällä tavalla, ja tarve muutokselle sekä uudenlaisille toimintatavoille on ilmeinen.
Vastaajat kokivat palveluiden olevan epäselviä ja riittämättömiä. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on vaikeaa, jolloin tukitoimia tarjotaan usein näille nuorille liian myöhään....
Hyvinvointialueilla johdetaan taloutta, toimialoja, tiettyä ikäryhmittäistäpalvelua tai sydänkirurgian toimintaa, mutta johdetaanko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä samalla tavoin?
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se ei ole vain lakisääteinen tehtävä, vaan myös strateginen mahdollisuus vaikuttaa väestön hyvinvointiin pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti.
Yhteinen suunta: ennaltaehkäisy ennen korjaamista
Hyvinvointialueilla ja kunnilla on merkittävä rooli väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021) velvoittaa niitä paitsi toimimaan aktiivisesti itse, myös tekemään...
Onko mielikuvasi sote-tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurista paperinmakuinen ja jotenkin hankalasti tekninen? Kuulostaako arkkitehtuurin hyödyntäminen projektissa turhalta byrokratialta?
Entäpä, jos se toisikin mielenrauhaa? Projektipäällikkönä tai kehittäjänä tavoitat viitearkkitehtuurista saman vakauden tunteen kuin joogan harrastaja. Hahmotat kokonaisuuden ja yhteyksiä. Löydät harmoniaa, ja keskityt olennaiseen. Varmasti sinulle kelpaisivat myös valmiit menetelmät ja viitekehykset?
Ja muuten, olethan jo toki syöttänyt Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan viitearkkitehtuurin tekoälyapurillesi? Löydät sen verkosta ja ilmaiseksi: Ei muuta kuin harjoittelemaan!
Suomessa on paljon osaamista väkivaltatyössä, mutta palvelujärjestelmässä on edelleen merkittäviä aukkoja. Barnahus-hankkeen tuoreen kyselyn mukaan väkivaltaa kokeneiden lasten palvelupolut ovat monin paikoin katkonaisia, ja ammattilaisten tietoisuus niistä vaihtelee suuresti.
Sama havainto on tehty jo aiemmassa väkivaltaa kokeneen lapsen palvelupolkuja tarkastelevissa julkaisuissa. Laajasalo ja kumppanit havaitsivat vuoden 2020 raportissa Miten toteutuu väkivaltaa kokeneen lapsen psykososiaalinen tuki? – tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus haasteita väkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa, tilanteen arvioinnissa ja hoidossa....
