Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Tänä vuonna on otettu yksi merkittävä askel, kun palveluntuottajat ovat voineet toimittaa ikääntyneiden palveluissa syntyvää tietoa rekistereihimme THL Tiedontoimituspalvelun avulla ilman erillisiä lomakkeita tai yksiköiden esihenkilöiden tekemää kirjaamista.
Iäkkäiden palvelujen henkilöstömitoituksen kehittämisessä on kuljettu pitkä matka vuodesta 2001, jolloin julkaistiin ensimmäiset mitoitusta koskevat laatusuositukset. Vuoden 2020 vanhuspalvelulain uudistuksessa henkilöstömitoitus ja sen seuranta kirjattiin lakiin, mikä toi vauhtia myös siihen liittyvän tiedonkeruun kehittämiseen.
Olemme THL:ssä näiden vuosien varrella hioneet laskentakaavan, käsitteet ja kansallisesti yhtenäisen tietosisällön, jonka avulla...
Vammaisten ihmisten osallisuus on paitsi yksilöllinen oikeus, myös koko vammaissosiaalityötä ohjaava periaate. Monet vammaiset ihmiset kuitenkin kohtaavat edelleen yhteiskunnan rakenteista juontuvia esteitä, jotka vaikeuttavat heidän oikeuksiensa ja täysimääräisen osallisuutensa toteutumista. Nämä esteet eivät rajoitu pelkästään palvelujärjestelmän sisälle, vaan ulottuvat laajasti yhteiskuntaan – aina konkreettisista esteettömyyden puutteista näkymättömämpiin vammaisuuteen kohdistuviin asenteisiin.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 7 §) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee puuttua tällaisiin esteisiin. Vammaissosiaalityössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden ja niillä työskentelevien ammattilaisten on aktiivisesti edistettävä vammaispolitiikan...
Sopimusomaishoito koskettaa kymmeniä tuhansia suomalaisia ja muutoin sitova läheishoiva jopa satoja tuhansia suomalaisia. Omaishoito on yksi palvelujärjestelmämme tukipilareista. Omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntämisestä ja järjestämisestä vastaa hyvinvointialue. Ilman omaishoitajien panosta moni ikääntynyt, vammainen tai pitkäaikaissairas ei voi asua kotonaan.
Vanhuspalvelulain mukaan omaishoidon järjestämisen ja kehittämisen tulee näkyä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmissa. Suunnitelmissa hyvinvointialueiden tulee linjata, millaisin tavoittein ja toimenpitein tuetaan ikääntyneen väestön hyvinvointia. Tärkeydestään huolimatta omaishoito huomioidaan hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa vaihtelevasti. Pääosin omaishoito näkyy suunnitelmissa heikosti,...
Harrastuksiin osallistuminen on tärkeää kasvaville lapsille ja nuorille. Parhaimmillaan harrastustoiminta tukee lapsen ja nuoren kehitystä sekä tarjoaa yhteisöön kuulumisen ja onnistumisen kokemuksia sekä arvostuksen tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää niille lapsille ja nuorille, joiden elämäntilanne on haastava.
Luotettava aikuinen luo perustan turvalliselle harrastukselle
Lasten ja nuorten parissa toimivilta valmentajilta tai harrastuksen ohjaajilta edellytetään taitoja ja valmiuksia luoda lapsen kasvulle ja kehitykselle suotuisa harrastusympäristö. Tähän oppia voidaan ottaa muun muassa Icehearts-toiminnasta, jossa keskeistä on tukea haavoittuvassa asemassa...
Tällä viikolla vietetään diabetesviikkoa. Diabetesta sairastaa tietäen tai tietämättään runsaat puoli miljoonaa suomalaista aikuista. Diabeteksessa ja sydän- ja verisuonisairauksissa on merkittäviä terveyseroja eri väestöryhmien välillä sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Terveyseroja on pyritty kaventamaan jo vuosikymmeniä, mutta tässä työssä kulttuurisesti moninainen väestö ja sen tarpeet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Terveyteen vaikuttavat elintapojen lisäksi esimerkiksi etninen tausta ja geeniperimä, rakenteellinen rasismi ja syrjintä sekä erilaiset altistukset ennen maahanmuuttoa ja sen jälkeen.
Päiväkeskuksista on tullut tärkeä osa suomalaista sosiaalipalvelujärjestelmää. Lähes jokaisella hyvinvointialueella on nykyään oma päiväkeskus, joka tarjoaa päihteitä käyttäville ihmisille mahdollisuuden turvalliseen kohtaamiseen, tukeen ja osallisuuteen.
Vuonna 2023 päiväkeskus kirjattiin sosiaalihuoltolakiin lakisääteiseksi palveluksi. Tämä oli merkittävä askel niiden ihmisten oikeuksien vahvistamisessa, joiden elämässä päihteiden käyttö ja asunnottomuus ovat arkea. Päiväkeskuksia on ollut osassa kuntia jo ennen hyvinvointialueiden muodostamista, mutta nyt palvelun asema on turvattu koko maassa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on päättänyt perustaa vielä uuden päiväkeskuksen jo...
Kuvittele tilanne, jossa tehtävänäsi on opastaa henkilö paikasta toiseen, ilman että tiedät missä hän on tällä hetkellä tai mihin suuntaan hän liikkuu. Kuulostaako hankalalta? Yhtä lailla hankalaa on toteuttaa vaikuttavaa ravitsemusohjausta tietämättä, millä tavalla henkilö syö tällä hetkellä tai pystymättä seuraamaan muutosta.
Ravitsemusohjauksesta on pitkään puuttunut terveydenhuollon ja kuntien HYTE-työn tarpeisiin soveltuva mittari ruokavalion laadun arviointiin. Yhdenmukaisen mittarin avulla olisi mahdollista seurata, toteutuuko ohjaus ylipäätään ja onko ohjaus onnistunutta ja vaikuttavaa.
‘We target the general population.’ ‘We reach out to young people.’ ‘Our target audience is migrants.’
Does this sound familiar? In communication planning our target groups are often defined as belonging to what might be thought of as the norm. When we speak of the entire population, we may inadvertently imagine the recipient of a message as someone who speaks Finnish, is literate, and is familiar with the Finnish society and its services. That being the case,...
The text on the website is barely distinguishable from the background, the images are confusing and the form on the site is difficult to understand. The user becomes frustrated and at worst thinks that the service is not intended for them. The person is unable to finish the matter.
To avoid a situation where the user has such experiences in online services and communications, it is necessary right at their development stage to consider users...
Suomen romanikieli on uhanalainen kieli, jonka puhujia on enää kolmasosa Suomen 10 000–12 000 romanista. Kielen puhujat ovat vähentyneet puolen vuosisadan aikana 40 prosentilla. Opetushallituksen vuonna 2022 julkaisemassa romanikielen elvytysohjelmassa Mo džiivel romani tšimb! Eläköön romanikieli! todettiin, että romanikielen kielen taitajat ovat ikääntymässä ja poistumassa keskuudestamme. On ollut siis korkea aika toimia.
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanit käyttävät enimmäkseen suomea tai ruotsia arjessaan,...
