Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Hyvinvointialueilla seurataan jatkuvasti väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden kustannuksia. Palvelujen järjestämisen pitää perustua kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon. Erityisesti sosiaalihuollon osalta on selvää, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa aiempaa suuremmista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä niiden taustatekijöistä.

Parhaillaan vauhdikkaasti etenevä sosiaalihuollon rekisteriuudistus mullistaa sosiaalihuollon tietotuotannon, kun sosiaalihuollosta saadaan aiempaa kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa. Sosiaalihuollon rekisteriuudistus ja siinä kehitettävä Sosiaalihuollon seurantarekisteri tuo viimein asiakastyön tiedon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallista tietojohtamista.

Sosiaalihuollon seurantarekisteri on rakenteellisen...

Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa eivät noudata tarkkaa aikataulua, vaan ne määräytyvät luonnon ja paikallisten olojen mukaan. Tämä näkyy saamelaisessa elämäntavassa ja aikakäsityksessä.

Kulttuurinen ja kielellinen osaaminen korostuvat saamelaisen asiakkaan kanssa toimiessa monessa kohdassa sote-palvelujärjestelmää. Asiakkaan saamelaisuuden tunnistaminen ja huomioiminen palveluissa vaatii osaamisen vahvistamista. Erityisesti osaamista tulee olla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, perhe- ja neuvolapalveluissa, sekä ikääntyvien palveluissa.

Saamelaisia tukevia erityispalveluita järjestävät mm. Lapin Hyvinvointialue ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen kielillä ja suomeksi tarjoava Uvjj - Uvjâ – Uvja....

Työ- ja elinkeino (TE)-palveluiden URA-asiakastietojärjestelmästä maaliskuussa 2024 poimittujen tietojen mukaan koko maassa työnhakuvelvoite on asetettu 58,4 prosentille kaikista työnhakijoista. Yli 40 prosentilla työnhakijoista ei siis ollut työllistymissuunnitelmaan kirjattua työnhakuvelvoitetta.

Työnhakijoille laaditaan TE-palveluissa erilaisia toimintasuunnitelmia riippuen heidän tilanteestaan.  Niistä yleisin on työllistymissuunnitelma ja koko maan tasolla niissä työnhakuvelvoite on asetettu 66,4 % työnhakijoista. Pääsääntöisesti työnhakija velvoitetaan hakemaan neljää eri työmahdollisuutta kuukaudessa. Työllistymissuunnitelmiin on kirjattu hakuvelvoitteeksi keskimäärin 1,36 työmahdollisuutta kuukaudessa. (Kuvio 1.)

Aktivointisuunnitelma puolestaan laaditaan asiakkaille, joilla on...

Yhteiskuntamme on vahvassa muutoksessa. Väestö ikääntyy ja eläköityy, syntyvyys laskee, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyvät. Lisäksi ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin on välttämätöntä reagoida. Nykyisillä keinoilla ei kyetä vastaamaan näihin monimutkaisiin haasteisiin. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja, jotta voimme jatkossakin tuottaa kestävää hyvinvointia.

Sosiaaliset innovaatiot vastaavat aikamme haasteisiin. Ne tarjoavat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja olemassa oleviin ja tuleviin yhteiskunnan tarpeisiin.    

Sosiaaliset innovaatiot ovat tärkeä väline ylläpitää sellaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset ja yhteisöt löytävät...

Tänään 8.4. romanien tunnuslippu nousee salkoon juhlistamaan romanien kieltä, kulttuuria ja taidetta. Samanaikaisesti päivä muistuttaa romanien pitkään jatkuneesta eriarvoisesta kohtelusta eri Euroopan maissa, myös Suomessa.

Romaneilla on pitkä historia Suomessa, mutta tarve tunnustaa romanien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on edelleen ajankohtainen. Esimerkkejä kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia tukevasta toiminnasta on opetushallituksen laatima Suomen uhanalaisen romanikielen elvytysohjelma, jonka avulla pyritään edistämään romanikielen tilaa. Myös Suomen kulttuurirahasto tukee romanikielen elpymistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria.

Huhtikuun 8. vuonna 1971 järjestettiin...

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille toimintaympäristö muuttui ja toi mukanaan uusia yhdyspintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseen.

Jotta yhteistyö olisi sujuvaa ja palvelu asiakaslähtöistä, tarvitaan toimintaa mahdollistavia rakenteita, yhteisesti sovittuja tavoitteita ja toimintatapoja sekä tiedonkulkua.

Yhdyspinnoilla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välisiä toiminnallisia yhteyksiä esimerkiksi yhteistyöpaikkoja kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Yhdyspintatyö on sopimuksellista ja asukaslähtöistä kokonaisuuden muodostamaa työtä.

Kun kunnilla ja hyvinvointialueella on yhteinen tavoite, on hyvä kuvata miten kukin tuota tavoitetta toteuttaa.

Toiminta...

Sosiaalista vuorovaikutusta helpottavien teknologioiden synty herätti tämän vuosisadan alkupuolella toiveen yhteiskunnan yhtenäisyydestä ja yksilön hyvinvoinnin edistämisestä. Uudet teknologiat nähtiin keinoina säästää aikaa ja tuoda ihmiset tiedon äärelle sekä lisätä osallisuuden kautta demokratiaa julkisessa keskustelussa.

Negatiiviset vaikutukset hiipivät kuitenkin nopeasti mukaan kehitykseen ja viime vuosina sosiaaliseen mediaan ja muuhun digitaaliseen kommunikaatioon on yhä vahvemmin liitetty vihapuhe, polarisaatio ja luottamuksen rapautuminen.

Myös keskustelu informaation ja hyvinvoinnin suhteesta keskittyy usein asian negatiivisiin puoliin, kuten informaatioähkyyn ja digilaitteiden aiheuttamaan pahoinvointiin....

Finland and Finnish society benefit from Nordic cooperation in many ways. We can learn good practices from one another and coordinate our legislation in a way that benefits citizens and society as a whole. A tangible example of cooperation that makes things easier for citizens and societies is the freedom of movement between the Nordic countries.

In addition to Finland, the parties to the Nordic cooperation include Sweden, Norway, Denmark and Iceland as well as...

Vuoden 2023 alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat suurten muutosten edessä. Usealla alueella yleinen muutoskohde ovat iäkkäiden palvelut. Huolta ja jopa tyrmistystä ovat aiheuttaneet esimerkiksi suunnitelmat vähentää iäkkäiden palveluja tilanteessa, jossa iäkkäiden lukumäärä kasvaa, ja korkean iän saavuttaneet elävät entistä pidempään1.

Säännöllistä palvelua saavien iäkkäiden toimintakykyä ja palveluja kuvaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti kertoo, miten sekä kotihoidolle että ympärivuorokautiselle asumispalvelulle on selkeä tarve2. Molemmissa palvelutyypeissä, mutta erityisesti ympärivuorokautisen asumispalvelun asukkailla, on runsaasti erilaisia palvelutarpeita, joita on...

Sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä on kuusi vaihetta innovaation tarpeen määrittämisestä kokeilujen, vakiinnuttamisen ja skaalaamisen kautta kohti systeemistä muutosta.

Sosiaalinen innovaatio syntyy vuorovaikutuksessa ihmisen ja ympäristön kanssa. Lastensuojelussa se käynnistyy lasten, nuorten ja perheiden arjen tarpeista (vaihe 1). Vaikkapa siitä, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvalla lapsella, jolla on hoitosuhde nuorisopsykiatrialla, on muutostoive omaa arkeaan koskevassa asiassa, ja johon hän tarvitsee verkostonsa apua.

Ideasta toteutukseen yhteisen tavoitteen mukaisesti

Ideasta kokeilujen kautta toteutuessaan (vaiheet 2–3) sosiaalinen innovaatio muuttaa tai luo uusia sosiaalisia...