Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Avustajakoira itsenäisemmän elämän mahdollistajana

Lukuaika5 min

Koiran omistamisella tiedetään olevan yleisesti monenlaisia hyötyjä ihmisen hyvinvointiin. Koira tuo läsnäolollaan seuraa ja iloa elämään, kannustaa liikkumaan ja ulkoilemaan sekä lisää sosiaalista vuorovaikutusta. Tutkimusten mukaan koira edistää ihmisen sekä fyysistä terveyttä että henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Koulutetun avustajankoiran hyödyt fyysisesti toimintarajoitteisen käyttäjänsä hyvinvointiin ulottuvat tavallisen lemmikkikoiran hyötyjä laajemmalle. Avustajakoira tuo monipuolista apua erilaisista arjen tehtävistä selviytymiseen ja on tutkitusti merkityksellinen käyttäjänsä toimintakyvyn, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemisessa.

Tehtävien kirjo on laaja ja riippuu käyttäjän yksilöllisestä tarpeesta

Avustajakoira...

Lue lisää Avustajakoira itsenäisemmän elämän mahdollistajana

Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä

Mitä yhteistä on vastikkeellisella perustulolla ja ohjaaja Renny Harlinin kasarileffalla Jäätävä polte? Molempien nimet ovat oksymoroneja eli itsessään ristiriitaisia.

Järkevä ja hedelmällinen keskustelu on mahdollista vain silloin, kun keskustelun osapuolet tarkoittavat samoilla sanoilla samoja asioita. Siksi myös sosiaaliturvan vaihtoehdoista keskusteltaessa olisi tärkeää, että puhumme samoista asioista samoilla käsitteillä.

Työryhmältä tulossa selvitys vaihtoehtoisista järjestämistavoista

Viime syksynä sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komitea päätti teettää selvityksen sosiaaliturvan vaihtoehtoisista järjestämistavoista.

Sen tarkoituksena on esittää järjestämistapojen ideat yleisellä tasolla sekä muodostaa jokaisesta konkreettiset mallit, joiden...

Lue lisää Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä

Opiskelijat kaipaavat koronakriisin hoidossa selkeää ohjeistusta ja tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa

Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi on noussut mediassa esille useasti, erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana.

Vuoden 2021 alussa toteutettu Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on karua luettavaa: joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi ahdistus- ja masennusoireista. Tuloksia on selitetty muun muassa etäopiskelun kuormittavuudella sekä yhteisöllisyyden puutteella.

KOTT-tutkimuksen tulokset toistuvat myös muualla. Juuri julkaistu vertaisarvoitu tutkimus tarkastelee korkeakouluopiskelijoiden mielen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ensimmäisen koronakevään aikana toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi noin 1 000 korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea.

Korkeakoulujen toiminnalla on suuri vaikutus opiskelijoiden mielen hyvinvointiin

Tutkimus nostaa...

Lue lisää Opiskelijat kaipaavat koronakriisin hoidossa selkeää ohjeistusta ja tunnetta siitä, että tilanne on hallinnassa

Aikuistuvien nuorten taloudellinen tuki saatava yhdenvertaiseksi hyvinvointialueilla

Lukuaika4 min

Lastensuojelun jälkihuollossa sekä kotoutumisen tukitoimissa olevien aikuistuvien nuorten taloudellisen tuen kokonaisuus on kirjava. Sekä nuoret että ammattilaiset ovat ilmaisseet toiveensa nykyistä yhtenäisemmille käytännöille. Nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja taloudellisen tuen myöntämiselle tai myöntämättä jättämiselle tulee olla tasa-arvoiset perusteet.

Käytännöt yhdenvertaisiksi kansallisin ohjein

Hyvinvointialueille siirryttäessä on aika tarkastella eri alueiden käytäntöjä ja pyrkiä yhdenvertaisuuteen koko maassa. Kunnissa hyväksi todetut käytännöt tulee kartoittaa, jotta toimivat työtavat voidaan ottaa laajasti käyttöön.

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tarpeen tuottaa kansallisia ohjeita nuorten...

Lue lisää Aikuistuvien nuorten taloudellinen tuki saatava yhdenvertaiseksi hyvinvointialueilla

Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko?

Lukuaika5 min

Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Paljon on kertynyt tutkimustietoa myös siitä, että liikunnalla voidaan tukea fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Täysin yksiselitteisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä liikunnan ja terveyden välinen yhteys on moniulotteinen.

Viimeisimmässä reserviläisten toimintakyky -tutkimuksessa aiheeseen paneuduttiin viidessä osajulkaisussa. Nuorten miesten liikkumista tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta, eri tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen.

Liikunta ja mielenterveys olivat tulosten mukaan nuorilla miehillä kytköksissä toisiinsa. Mutta millä tavalla? Tässä keskeisimmät havainnot:

1) Vapaa-ajan...

Lue lisää Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko?

Lack of knowledge makes rare diseases expensive to treat while increasing human suffering

Lukuaika6 min

When speaking about the health of the population, the focus is usually on common diseases. About half of Finland's adult population have elevated blood pressure and high cholesterol, which increase the risk of cardiovascular disease. Most adults are also overweight, which exposes them to type 2 diabetes. An estimated one million Finns take medication to reduce blood pressure and more than 700,000 take cholesterol-lowering drugs. At least 400,000 Finns suffer from type 2 diabetes.

Rare...

Lue lisää Lack of knowledge makes rare diseases expensive to treat while increasing human suffering

Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisuutta

Lukuaika3 min

Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt 58 prosenttia vuodesta 1990. Tästä myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme...

Lue lisää Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisuutta

Sijaishuolto lapsen näkökulmasta

Lukuaika3 min

Erilaiset tutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Suurimmalla osalla sijaishuollossa olevista lapsista on kuitenkin hyvä olla, ja heidän tilanteensa on sijoituksen myötä parantumassa. Lapset ilmaisevat sen esimerkiksi näin:

”Täällä saa apua, ruokaa ja on turvallista olla”

”Siitä on tullut oma perhe”

THL:n Kysy ja kuuntele -hankkeessa yli 700 sijoitettua 10-17-vuotiasta lasta kertoi kyselytutkimuksessa, mitä heille kuuluu. Perhekodeissa ja laitoksissa asuvat lapset ovat lapsia arkisine iloineen ja suruineen.  Kyselytutkimuksen avoimissa vastuksissa he...

Lue lisää Sijaishuolto lapsen näkökulmasta

Voiko vakavaa parisuhdeväkivaltaa ennustaa?

Lukuaika6 min

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään toista kohtaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen.

Perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää, että uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään rikoksen.

Todennäköisyyksien arviointi edellyttää viranomaisilta monipuolista tietoa väkivallan dynamiikasta ja riskitekijöistä sekä osaamista niiden arviointiin.

Viranomaisten velvollisuudesta tehdä parisuhdeväkivallan riskinarviointia säädetään tarkimmin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaan keskittyvässä Istanbulin...

Lue lisää Voiko vakavaa parisuhdeväkivaltaa ennustaa?

Hyvinvointialueet tuovat kansalaisille uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia

Tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa kansalaiset pääsivät valitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävien hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Valtuutettujen valinnan lisäksi hyvinvointialueen tulo merkitsee myös muita mahdollisuuksia vaikuttamisesta kiinnostuneelle kansalaiselle. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Aluevaltuustojen lisäksi alueille perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Ne valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä pitämään edustamiensa ryhmien ääntä päätöksenteossa.  

Laki ehdottaa myös lukuisia suoran vaikuttamisen menetelmiä hyvinvointialueiden käyttöön. Vaikuttamista tukemaan voidaan järjestää perinteisempiä keskustelu-...

Lue lisää Hyvinvointialueet tuovat kansalaisille uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia