Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.  Vaikka syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ne voivat koskettaa ketä tahansa, ikään, sukupuoleen tai kehon kokoon katsomatta. Väestössä esiintyvien syömishäiriöiden tiedetään olevan oirekirjoltaan monimuotoisia ja syömishäiriöt eivät näy aina ulospäin.

Syömishäiriöt yleistyivät korona-aikana

Korona-aikana useissa länsimaissa raportoitiin syömishäiriöiden yleistymisestä ja ilmiö korostui erityisesti laihuushäiriön ja nuoruusikäisten kohdalla. Myös Suomessa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet syömishäiriödiagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa...

Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een. Lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäaika on vain 6 kk, jonka aikana arviolta 3000 nuorta siirretään hyvinvointialueilla muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin.

Tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereita enemmän mielenterveys- ja päihdehaasteita.  Lähes 40 % jälkihuollossa olevista nuorista on työn, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Osalla nuorista on jo omia lapsia. Palvelun tarve on ilmeinen, eikä häviä ikärajaa laskemalla.

Nuorten aikuisten palvelun tarve on suuri...

Tiedolla johtamisen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa tiedon aktiivista jakamista kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Jakamalla tietoa voidaan varmistaa kattava ja ajantasainen tieto päätöksenteossa.

Kunnalla ja hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat, joiden hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä yhteistyössä. Yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa tiedolla johtamisessa tarvitaan, jotta saadaan yhteinen tilannekuva ja tietopohja. Niiden perusteella voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita, kohdentaa resurssit oikein ja varmistaa palveluiden laatu. 

Rajallisten resurssien ja tiukan taloustilanteen vuoksi on tiedolla johtamisen yhteistyö erityisen tärkeää. Eri...

Presidentinvaalien alla turvallisuus nousi yhdeksi keskustelluimmista vaaliteemoista - eikä syyttä. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan pitkittyminen ja pelko tilanteen eskaloitumisesta, energiakriisi, jengirikollisuuden kasvu, Gazan tilanteeseen liittyvät jännitteet sekä itärajan tapahtumat ovat luoneet monia uhkakuvia. Mielessä on tuoreesti vaikea globaali pandemia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät laajasti.

Monen samanaikaisten kriisin aikakausi on historiallisestikin poikkeuksellinen. Sen myötä on yhä vahvemmin ymmärretty, että kriiseihin ja uhkiin on varauduttava monialaisesti, monin keinoin ja yhteistyössä. Kokonaisturvallisuus on tavoitetila, jossa yhteiskuntaan suuntautuvat uhat ovat...

Tieʹttiǩ-a što

säʹmmlai meersažpeeiʹv vieʹttjet Lääʹddjânnmest, Ruõccjânnmest, Taarrjânnmest da Ruõššjânnmest

jieʹli sääʹmǩiõl liâ ååuʹc

aanarsääʹm, nuõrttsääʹm da tâʹvvsääʹm sooǥǥ tueʹjjee šuurmõs vueʹzz Lääʹddjânnam sääʹm alggmeerast

vuâđđlääʹjjest tuõrvât säʹmmlai vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs ǩiõlâs da kulttuurâs

sääʹm kulttuurâst vuõss-sâjjsaž lij njäälmlaž äʹrbbteâtt, oummu õhttvuõtt õutstõʹsse da äʹrbbvuõđid

Ǩiõʹlle õhttâʹvve tobddi da toobdâlm, tõk liâ täujja vuâlǥaž juʹn ouddpäärnažpooddâst. Tâʹl ǥu ooumaž ǩiõttʼtââll jiõccses vaiggâd aaʹššid, de jiijjâs ǩiõl miârktõs lâssan. Ǩiõll vuäitt toiʹmmjed rationaaliʹžžen, tobddjin kuʹǩǩen åårrjen, leʹbe tõt vuäitt...

Tiettih-uv, et

sämmilij aalmugpeeivi viettih Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst

ellee sämikielah láá oovce

anarâš, orjâlâš já nuorttâliih suuvah hämmejeh stuárráámus uási Suomâ sämmilii algâaalmugist

vuáđudemlaavâst torvejuvvoo sämmilij vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur

sämikulttuurist kuávdáš lii njálmálâš ärbitiätu, ovtâskâs ulmuu ohtâvuotâ siärvádâhân já ärbivuovvijd

Kielân lohtâseh tobdoh já feeriimeh, moh láá távjá vuálgus jo arâpärnivuođâst. Jieijâs kielâ merhâšume lassaan, ko olmooš kieđâvuš olssis vaigâdis aašijd. Kielâ puáhtá toimâđ rationaallâžžân, tobdoin káidusin, tâi tot puáhtá luptiđ čieŋâlis tobdoid-uv.

Kulttuur...

Dihtetgo ahte

sámi álbmotbeaivvi ávvudit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas

ealli sámegielat leat ovccis

Suoma sámi eamiálbmogis stuorámus oassi gullá anáraš, nuortalaš ja davvisámi sogaide

vuođđolágas dorvvastuvvo sámiid vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra

sámi kultuvrra guovddážis lea njálmmálaš árbediehtu, indiviidda oktavuohta servošii ja árbevieruide

Gillii ovttastuvvet dovddut ja vásáhusat, maid ruohttasat leat dávjá juo árramánnávuođas. Iežas giela mearkkašupmi stuorru, go olmmoš gieđahallá alccesis váttes áššiid. Giella sáhttá doaibmat rationálan, gáiddusin dovdduin, dahje dat sáhttá bohciidahttit čiekŋalisge dovdduid.

Kultuvrra...

Tiesitkö että

saamelaisten kansallispäivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä

eläviä saamen kieliä on yhdeksän

inarin, koltan ja pohjoissaamen suvut muodostavat suurimman osan Suomen saamelaisesta alkuperäiskansasta

perustuslaissa turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan

saamelaisessa kulttuurissa keskeistä on suullinen perimätieto, yksilön yhteys yhteisöön ja perinteisiin.

Kieleen yhdistyy tunteita ja kokemuksia, jotka ovat usein lähtöisin jo varhaislapsuudesta. Oman kielen merkitys kasvaa, kun ihminen käsittelee itselleen vaikeita asioita. Kieli voi toimia rationaalisena, tunteista etäisenä, tai se voi nostattaa syviäkin...

Osallisuuden kokemuksella näyttää olevansa keskeinen rooli eriarvoistumisen mekanismeissa.

Osallisuuden kokemuksen on havaittu heijastavan ihmisen osallisuutta yhteiskunnassa. Se on yhteydessä hänen yhteiskunnalliseen asemaansa ja esimerkiksi häneen kohdistuviin ennakkoluuloihin.

Heikko osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuuden kokemusta mittaavan osallisuusindikaattorin tulosten on osoitettu olevan yhteydessä muun muassa koettuun terveyteen ja hyvinvointiin, yksinäisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin, köyhyyteen, koulutusasteeseen ja työmarkkina-asemaan.

Osallisuutta edistävät toimet onkin kohdistettava erityisesti niihin ryhmiin, joilla erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisintä:

Työttömistä...

Sään ääri-ilmiöt, luonnonjärjestelmien järkkyminen ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat maailman talousfoorumin uusimman riskiraportin listaamat pahimmat - ja todennäköisimmät - kansainväliset riskit kymmenen vuoden sisään.   

Ilmaston ja luonnon hyvinvoinnin heikkeneminen vaikuttaa väestön terveyteen ja koko yhteiskunnan toimivuuteen, turvallisuuteen ja talouteen. Tarvitsemme nopeita toimia ja pitkän tähtäimen sitoumuksia ihmisen ja muun luonnon terveydestä huolehtimiseen.   

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi on lähestymistapa, joka tunnistaa ihmisen ja muun luonnon välisen yhteyden. Ilman maapallon hyvinvointia ei voi olla ihmisen terveyttä...