Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Yksikin väkivaltainen teko voi jättää sen kohteeseen kipua, joka ei aina näy ulospäin. Tämä kipu on kuitenkin todellinen ja murentaa ihmisen hyvinvointia sisältä päin. Sen mitä toinen ihminen rikkoo toisessa, voi toinen ihminen korjata.
Väkivallan jättämä kipu etsii ja kaipaa myötätuntoista todistajaa - häntä, joka sietää kuulla sietämätöntä ja joka sallii surun ja vihan tulla esiin, pelkäämättä hurjintakaan huutoa. Sellaisia ei löydy kiireisistä vastaanottohuoneista, joissa kohtaajan katse pitäytyy tietokoneen ruudulla.
Yhteiskunnalliset yritykset ratkovat yhteiskunnallisia tai ympäristöön liittyviä ongelmia liiketoiminnan avulla. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan toimintansa kehittämiseen ja hyvän tekemiseen – eivät omistajiensa rikastuttamiseen.
Suomessa yhteiskunnalliset yritykset toimivat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina sekä ihmisten työllistämisen tukena. Ne täydentävät julkisia palveluja ja auttavat pitämään huolta niistäkin, jotka muuten voisivat jäädä yhteiskunnan reunoille.
Diakonissalaitoksen omistama Rinnekodit tuottaa asumispalveluita ja työskentelee samalla yhteisöllisyyden edistämiseksi. Luotsi Työelämäpalvelut ja Uusix-verstaat Helsingissä tarjoavat työtä ja arjen tukea pitkäaikaistyöttömille, maahan muuttaneille ja...
Kysyimme STM:n pyynnöstä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilta loppuvuodesta 2024, miltä vakavasti väkivaltaisten ja päihteitä käyttävien nuorten palvelut näyttävät. Tulokset eivät anna kovin mairittelevaa kuvaa palveluiden toimivuudesta. Vastausten perusteella nykyinen palvelujärjestelmä vastaa heikosti näiden nuorten tarpeisiin. Perinteiset hoito- ja palvelumallit eivät näytä tavoittavan kohderyhmää riittävällä tavalla, ja tarve muutokselle sekä uudenlaisille toimintatavoille on ilmeinen.
Vastaajat kokivat palveluiden olevan epäselviä ja riittämättömiä. Ongelmien tunnistaminen ja niihin puuttuminen on vaikeaa, jolloin tukitoimia tarjotaan usein näille nuorille liian myöhään....
Hyvinvointialueilla johdetaan taloutta, toimialoja, tiettyä ikäryhmittäistäpalvelua tai sydänkirurgian toimintaa, mutta johdetaanko hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä samalla tavoin?
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se ei ole vain lakisääteinen tehtävä, vaan myös strateginen mahdollisuus vaikuttaa väestön hyvinvointiin pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti.
Yhteinen suunta: ennaltaehkäisy ennen korjaamista
Hyvinvointialueilla ja kunnilla on merkittävä rooli väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki (612/2021) velvoittaa niitä paitsi toimimaan aktiivisesti itse, myös tekemään...
Onko mielikuvasi sote-tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurista paperinmakuinen ja jotenkin hankalasti tekninen? Kuulostaako arkkitehtuurin hyödyntäminen projektissa turhalta byrokratialta?
Entäpä, jos se toisikin mielenrauhaa? Projektipäällikkönä tai kehittäjänä tavoitat viitearkkitehtuurista saman vakauden tunteen kuin joogan harrastaja. Hahmotat kokonaisuuden ja yhteyksiä. Löydät harmoniaa, ja keskityt olennaiseen. Varmasti sinulle kelpaisivat myös valmiit menetelmät ja viitekehykset?
Ja muuten, olethan jo toki syöttänyt Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan viitearkkitehtuurin tekoälyapurillesi? Löydät sen verkosta ja ilmaiseksi: Ei muuta kuin harjoittelemaan!
Suomessa on paljon osaamista väkivaltatyössä, mutta palvelujärjestelmässä on edelleen merkittäviä aukkoja. Barnahus-hankkeen tuoreen kyselyn mukaan väkivaltaa kokeneiden lasten palvelupolut ovat monin paikoin katkonaisia, ja ammattilaisten tietoisuus niistä vaihtelee suuresti.
Sama havainto on tehty jo aiemmassa väkivaltaa kokeneen lapsen palvelupolkuja tarkastelevissa julkaisuissa. Laajasalo ja kumppanit havaitsivat vuoden 2020 raportissa Miten toteutuu väkivaltaa kokeneen lapsen psykososiaalinen tuki? – tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus haasteita väkivallan tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa, tilanteen arvioinnissa ja hoidossa....
Kun haluamme kehittää työtämme merkityksellisesti, tarvitsemme monipuolista tietoa, erilaisia näkökulmia ja ennen kaikkea tilaa aidolle vuoropuhelulle. Yhtenä toimivaksi todettuna rakenteena kannattaa seurata Puimala-dialogeja – yhteiskehittämisen foorumia, joka tuo esiin hiljaisen tiedon, vahvistaa vertaisoppimista ja luo tilaa uusille oivalluksille.
Mitä Puimalat ovat?
Puimalat ovat työpajoja, joissa asioita ja ilmiöitä "puidaan" yhdessä – eri näkökulmista, eri rooleista ja eri kokemuksista käsin. Tavoitteena on erottaa jyvät akanoista, eli löytää kehittämistyön kannalta olennaiset elementit, mennä hieman syvemmälle kuin yleisesti ja yhteisesti...
Olemme viimeisen vuoden ajan selvittäneet, miten tutkia aikuissosiaalityön vaikuttavuutta käytössämme olevan AVAIN-mittari aineiston avulla (ToituAVAIN II). Mittarin avulla voidaan seurata aikuissosiaalityön tavoitteita ja asiakkaiden tilanteiden ja työskentelyn etenemistä. Käytössämme oleva aineisto on kerätty vuoden 2023 aikana viideltä hyvinvointialueelta. Olemme yhdistäneet aikuissosiaalityön AVAIN-mittarin tietoihin Kelan toimeentulotukiaineiston.
Mielenkiintoisena havaintona aineistostamme nousi aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen käyttö. Kun vertasimme aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta koko Suomen väestön toimeentulotuen tarpeeseen, näyttää alustavien tulosten mukaan siltä, että aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat toimeentulotukea lyhyemmän...
”Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma.” Pelle Miljoona, 1978.
Nuorten päihteiden käyttö ja väkivalta polarisoituvat – suuri osa suomalaisista nuorista voi hyvin ja raitistuu, mutta samalla ongelmallinen huumeiden käyttö, rikollisuus ja väkivalta kasautuvat pienelle joukolle pahoinvoivia nuoria.
Pelle Miljoona nosti jo vuonna 1978 esille väkivallan ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden. Pellen biisistä on kulunut nyt 47 vuotta mutta ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään – ne ovat vain muuttaneet muotoaan ja monimutkaistuneet.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa kuvataan lapsen oikeutta suojeluun ja huolenpitoon. Lisäksi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) kuvaa ensimmäisessä pykälässään lapsen huollon tarkoitukseksi lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisen. Pykälän mukaan huollon tulee turvata myönteisiä ihmissuhteita ja taata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lisäksi lasta tulee suojella kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Pykälässä todetaan myös, kuinka lapsen tulee...
