Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Tuoreessa hallitusohjelmassa lastensuojelu mainitaan kirjaimellisesti vain muutamassa kappaleessa, mutta aihetta sivuavia nostoja on useita. Positiivista kirjauksissa on erityisesti se, että vakavasti oirehtivien lasten ja nuorten tukitoimiin panostetaan. On kuitenkin hankala arvioida, miten ohjelma kaiken kaikkiaan vaikuttaa lasten asemaan mm. sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen mittavien leikkausten vuoksi.     

Jälkihuoltoon oikeutettujen ikärajan laskeminen osuu hauraassa asemassa oleviin

Yksi suorista lastensuojelua koskevista maininnoista koskee nuoria aikuisia, jotka on lapsena huostaanotettu tai lastensuojelun avohuollon tukitoimena sijoitettu pitkäaikaisesti. Nykyisin heistä...

”Sosiaaliset innovaatiot ovat uusia, toimivia ideoita, joiden avulla löydetään ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin ja ongelmiin. Niillä on yhteiskunnallista hyvää tuottava vaikutus, ja niiden tekeminen luo uusia vuorovaikutussuhteita.”

Sosiaaliset innovaatiot ovat erilaisia vaikuttavuudeltaan. Vähäiset, tehostamiseen pyrkivät innovaatiot ovat jatkuvia pieniä parannuksia nykyiseen toimintaan. Radikaalit innovaatiot ovat taas kokonaan uusia tapoja tuottaa palveluja ja niistä saatavia hyötyjä.

Vielä suurempi muutos syntyy, jos paikalliset tai teemakohtaiset innovaatiot voidaan kiinnittää säännös- ja palvelujärjestelmien, toimintapolitiikan tai organisaatioiden rakenteiden uudistuksiin.

Mitä radikaalit nykyisiä järjestelmiä...

A large-scale national dissemination of evidence based psychosocial interventions necessitates a new approach to data collection. Quantitative data is necessary to confirm successful implementation and equal access to treatment.

The Finnish National Mental Health Strategy 2020-2030 has two main goals concerning mental health services: improvement of access to and quality of services.

The ministry made some strategic decisions in the beginning. The resources would be used to train professionals in primary care. Furthermore, the psychosocial interventions...

Poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautuminen on aina ajankohtaista ja erityisen tärkeää se on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta. Varautuminen on ennakoivaa ajattelua ja suunnittelua, jolla varmistetaan, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös erilaissa poikkeus- ja kriisitilanteissa.

Heinäkuussa päättynyt Tulevaisuutta luomassa COVID-19-kokemusten pohjalta -hanke on tuottanut uutta tietoa ja erilaisia toimintamalleja tukemaan vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviytymistä poikkeus- ja kriisitilanteissa. Pitkittyneen COVID-19-epidemian ja sen yhteiskunnallisten seurausten tarkastelusta hankkeen aihepiiri kehittyi koskemaan myös muita poikkeustilanteita...

Kansainvälisen Kätilöliiton (ICM) kongressi kerää kolmen vuoden välein tuhansia kätilöitä yli 130:stä maasta pohtimaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä ja seksuaalioikeuksia. Tänä vuonna kongressi järjestettiin Indonesiassa. Kongressin keskeisimmiksi teemoiksi nousi – raskauden seurannan ja syntymän hoidon ohella – naisten oikeus saada seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja sekä naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva lähisuhde- ja seksuaaliväkivalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saimme tilaisuuden esitellä kongressissa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä Suomessa. Vastavuoroisesti kuulimme, kävimme keskusteluja ja opimme seksuaalioikeuksien toteutumisesta muualla maailmassa....

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan oikeudet jokaiselle lapselle. Sopimus velvoittaa aikuisia suojelemaan lasta väkivallalta, väkivallalle altistumiselta ja laiminlyönniltä. Jotta lapsia voidaan suojella väkivallalta, lapsille suunnatuissa palveluissa tulee olla osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottoon.

Turvakotipalvelu huolehtii osaltaan valtion velvollisuudesta ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Keskeisenä periaatteena on huomioida kaikessa toiminnassa väkivallalle altistuneiden lasten tarpeet ja lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Lapsi kohtaa väkivaltaa tavallisimmin kotonaan

Valtaosa lapsen kokemasta väkivallasta tapahtuu lapsen omassa perhepiirissä, jossa tämä voi altistua väkivallalle monin eri tavoin....

Työttömien terveystarkastukset kuuluvat kaikille työttömille ja niiden hyöty on parhaimmillaan, kun ne on kiinnitetty muihin työttömän työkyvyn tuen ja työllistämisen palveluihin. Terveystarkastukset ovat lakisääteinen palvelu, josta hyvinvointialueet vastaavat. Terveystarkastusten avulla tuetaan terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä edistetään tarpeen mukaista hoitoon pääsyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) tukevat työttömien terveystarkastuksien kehittämistyötä kansallisesti vuosina 2022–2024 osana Kestävän kasvun ohjelmaa ja Työkykyohjelman laajentamista.

Mitä kansallisessa kehittämistyössä on tehty?

Kehittämistyön ytimessä on työttömien terveyspalveluja tuottavien sosiaali-...

Perustoimeentulotukea saa noin 350 000 ihmistä vuodessa. Määrä on laskenut vuodesta 2020, jolloin saajia oli yli 400 000. Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina paljon, miten toimeentulotuen käyttöä voitaisiin saada edelleen vähenemään. Näkemyksemme mukaan tieto toimeentulotuen käyttäjien tilanteista ja palvelutarpeista auttaa hahmottamaan, millaisia toimia tuen tarpeen vähentämiseksi olisi tehtävä.

Toimeentulotuen saajina niin työssäkäyviä kuin työttömiä

Vuonna 2021 reilut 70 prosenttia toimeentulotuen saajista oli työelämän ulkopuolella, työssäkäyviä oli 26 prosenttia. Toimeentulotuen asiakkaista suurin osa oli alle 50-vuotiaita (80...

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee noin 200 000 uutta ammattilaista vuoteen 2035 mennessä. Alalle tulisi houkutella enemmän nuoria miehiä ja alanvaihtajia.

Sote-alan työvoimapula on valtava. Työperäinen maahanmuutto ei riitä vastaamaan akuuttiin työvoimapulaan, joten työvoimaa pitää löytyä lisää myös Suomen sisältä. Työmarkkinat ovat Suomessa voimakkaammin sukupuolen mukaan eriytyneitä kuin Euroopassa keskimäärin. Henkilöstöpulasta kärsivät eniten nais- ja miesenemmistöiset alat. Siksi yksi keino varmistaa henkilöstön saatavuus on purkaa työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta.

Vuonna 2021 naisten osuus terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla oli 85...

Yhä useampi asioi sosiaali- ja terveyspalveluissa digitaalisesti. Vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneistä aikuista 36,5 prosenttia oli asioinut ammattilaisella digitaalisesti, kun vuonna 2020 osuus oli 25,8 prosenttia. Parissa vuodessa digiasiointi on kasvanut sen verran, että vuonna 2022 pelkästään lääkärillä oli asioinut lähes saman verran (24,9 %) kuin kaikilla sote-ammattilaisilla yhteensä vuonna 2020. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin väestökyselyistä.

Yksilöiden mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluja vaihtelevat. Jos kaksi syytä mainitsee, niin ensimmäinen liittyy digitaaliseen palveluvalikoimaan...