Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.

Uusimmat

Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko?

Lukuaika5 min

Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Paljon on kertynyt tutkimustietoa myös siitä, että liikunnalla voidaan tukea fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Täysin yksiselitteisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä liikunnan ja terveyden välinen yhteys on moniulotteinen.

Viimeisimmässä reserviläisten toimintakyky -tutkimuksessa aiheeseen paneuduttiin viidessä osajulkaisussa. Nuorten miesten liikkumista tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta, eri tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen.

Liikunta ja mielenterveys olivat tulosten mukaan nuorilla miehillä kytköksissä toisiinsa. Mutta millä tavalla? Tässä keskeisimmät havainnot:

1) Vapaa-ajan...

Lue lisää Liikunta ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä – vai kulkevatko?

Lack of knowledge makes rare diseases expensive to treat while increasing human suffering

Lukuaika6 min

When speaking about the health of the population, the focus is usually on common diseases. About half of Finland's adult population have elevated blood pressure and high cholesterol, which increase the risk of cardiovascular disease. Most adults are also overweight, which exposes them to type 2 diabetes. An estimated one million Finns take medication to reduce blood pressure and more than 700,000 take cholesterol-lowering drugs. At least 400,000 Finns suffer from type 2 diabetes.

Rare...

Lue lisää Lack of knowledge makes rare diseases expensive to treat while increasing human suffering

Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisuutta

Lukuaika3 min

Vuonna 2020 Suomessa itsemurhakuolemia oli 717, mikä oli 29 kuolemaa vähemmän kuin edeltäneenä vuonna. Itsemurhakuolleisuus on Suomessa pienentynyt 58 prosenttia vuodesta 1990. Tästä myönteisestä muutoksesta huolimatta itsemurhakuolemien ehkäisy ja mielenterveyden voimavarojen vahvistaminen vaativat jatkuvaa aktiivisuutta ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä.

Itsemurhien ehkäisy ei kuitenkaan ole yksinomaan terveydenhuollon eikä myöskään pelkästään sosiaali- ja terveystoimen tehtävä. Jotta itsemurhakuolemia voidaan estää ja ehkäistä, on meidän kaikkien toimittava. Itsemurhavaaran tunnistaminen on tähän avain. Yhdessä ihmisen itsensä ja hänen läheistensä kanssa voimme...

Lue lisää Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisuutta

Sijaishuolto lapsen näkökulmasta

Lukuaika3 min

Erilaiset tutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Suurimmalla osalla sijaishuollossa olevista lapsista on kuitenkin hyvä olla, ja heidän tilanteensa on sijoituksen myötä parantumassa. Lapset ilmaisevat sen esimerkiksi näin:

”Täällä saa apua, ruokaa ja on turvallista olla”

”Siitä on tullut oma perhe”

THL:n Kysy ja kuuntele -hankkeessa yli 700 sijoitettua 10-17-vuotiasta lasta kertoi kyselytutkimuksessa, mitä heille kuuluu. Perhekodeissa ja laitoksissa asuvat lapset ovat lapsia arkisine iloineen ja suruineen.  Kyselytutkimuksen avoimissa vastuksissa he...

Lue lisää Sijaishuolto lapsen näkökulmasta

Voiko vakavaa parisuhdeväkivaltaa ennustaa?

Lukuaika6 min

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään toista kohtaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen.

Perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää, että uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään rikoksen.

Todennäköisyyksien arviointi edellyttää viranomaisilta monipuolista tietoa väkivallan dynamiikasta ja riskitekijöistä sekä osaamista niiden arviointiin.

Viranomaisten velvollisuudesta tehdä parisuhdeväkivallan riskinarviointia säädetään tarkimmin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaan keskittyvässä Istanbulin...

Lue lisää Voiko vakavaa parisuhdeväkivaltaa ennustaa?

Hyvinvointialueet tuovat kansalaisille uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia

Tammikuussa järjestetyissä aluevaaleissa kansalaiset pääsivät valitsemaan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävien hyvinvointialueiden aluevaltuustot. Valtuutettujen valinnan lisäksi hyvinvointialueen tulo merkitsee myös muita mahdollisuuksia vaikuttamisesta kiinnostuneelle kansalaiselle. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Aluevaltuustojen lisäksi alueille perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot. Ne valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä pitämään edustamiensa ryhmien ääntä päätöksenteossa.  

Laki ehdottaa myös lukuisia suoran vaikuttamisen menetelmiä hyvinvointialueiden käyttöön. Vaikuttamista tukemaan voidaan järjestää perinteisempiä keskustelu-...

Lue lisää Hyvinvointialueet tuovat kansalaisille uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia

Lasten terveystarkastustiedot on saatava hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen välineeksi

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa asioivat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastuksissa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan tallennetaan tietojärjestelmiin suuri määrä tietoa. Pääsääntöisesti näitä tietoja käytetään ainoastaan kunkin yksittäisen lapsen tai nuoren terveyden seuraamiseen.

Vuonna 2019 voimaan tullut Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä antaisi kuitenkin mahdollisuuden terveystarkastustietojen laajempaan käyttöön. Toissijainen- eli toisiokäyttö tarkoittaa sitä, että terveystarkastuksissa kirjattuja tietoja käytetään muussa tarkoituksessa kuin siinä, mitä varten ne on alun perin tallennettu. Terveystarkastustietoja hyödyntämällä on mahdollista esimerkiksi seurata lapsi-...

Lue lisää Lasten terveystarkastustiedot on saatava hyvinvointialueiden tiedolla johtamisen välineeksi

Onko hyvinvointialueellasi saatavilla hoitoa rahapeliongelmaan?

Hyvinvointialueille on juuri valittu valtuustot, jotka käytävät ylintä päätösvaltaa alueen asioissa ja päättävät esimerkiksi strategiasta ja talousarviosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suunnittelu alueilla on jo käynnissä.

Uusi arpajaislaki tuli voimaan 1.1.2022. Hyväksyessään lain, eduskunta antoi lausuman, jonka mukaan ”Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa ongelmapelaajien ja heidän läheisilleen tarjottavien erilaisten tuki- ja hoitopalvelujen saatavuuteen sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluihin.”

Eduskunnan lausuman toteutuminen ihmisten arjessa tapahtuu hyvinvointialueilla. THL tukee alueita tässä. Jokaisen hyvinvointialueen tehtävänä on järjestää tuki- ja...

Lue lisää Onko hyvinvointialueellasi saatavilla hoitoa rahapeliongelmaan?

Tiedon puute tekee harvinaisista sairauksista kalliita hoitaa ja lisää inhimillistä kärsimystä

Väestön terveydestä puhuttaessa keskitytään yleensä kansantauteihin. Maamme aikuisväestöstä noin puolella onkin kohonnut verenpaine ja kolesteroli, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suurin osa aikuisista on myös ylipainoisia, mikä altistaa aikuistyypin diabetekselle. Arviolta miljoona suomalaista käyttää verenpainetta alentavia lääkkeitä ja yli 700 000 käyttää kolesterolilääkkeitä. Vähintään 400 000 suomalaista sairastaa aikuistyypin diabetesta.

Yleisten kansantautien vastakohtana ovat harvinaissairaudet. Sairaus lasketaan harvinaiseksi, kun sitä esiintyy korkeintaan yhdellä 2000 ihmisestä, mutta suuri osa sairauksista on paljon tätä harvinaisempia. Harvinaissairauksia on...

Lue lisää Tiedon puute tekee harvinaisista sairauksista kalliita hoitaa ja lisää inhimillistä kärsimystä

Samalla kun suuntaamme ajatuksia rajoitusten purkamiseen ja normaalimpaan arkeen, meidän on varauduttava tulevaan

SUOMESSA on alkuvuoden aikana todettu noin 200 000 koronavirustartuntaa, mikä on noin 40 prosenttia maassamme koko pandemian aikana todetuista tapauksista. Vaikka sairaalat ovat kuormittuneet, suhteessa tapausmääriin sairaalahoidon tarve on matalimmillaan epidemian aikana.

Omikronmuunnos on lisännyt koronatapausten määrää Suomessa, kuten monessa muussakin maassa. Osassa Eurooppaa tapausmäärät ovat kuitenkin lähteneet jo selvään laskuun.

Omikron on aiempia variantteja helpommin tarttuva, ja tartunnan saa ennen pitkää valtaosa väestöstä. Useimmilla rokotetuilla tauti jää tavanomaisen nuhakuumeen kaltaiseksi.

Rokotusten ja tartuntojen runsauden takia suurimalla osalla...

Lue lisää Samalla kun suuntaamme ajatuksia rajoitusten purkamiseen ja normaalimpaan arkeen, meidän on varauduttava tulevaan