Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Tapamme puhua ja viestiä lihavuudesta voi lisätä tai vähentää siihen liittyvää kielteistä leimaa eli stigmaa. Lihavuuden stigman vaikutukset, erityisesti painoon liittyvä syrjintä, näkyvät laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla.

Yhä suurempi joukko, mukaan lukien tutkijoita, terveydenhuollon ammattilaisia ja asiakkaita, on nostanut esille tarpeen puhua painosta vastuullisesti.

Maailman lihavuuspäivän teemana on tänä vuonna lihavuuteen liittyvä kielenkäyttö. Suomessa Sydänliitto, Jyväskylän yliopisto ja Syömishäiriöliitto ovat esittäneet viisi suositusta lihavuuden stigman vähentämiseksi ”Kohti eettistä ja vastuullista painopuhetta ja -käytäntöjä” -hankkeessaan. Vastuullinen viestintä...

Voisitko kuvitella tilannetta, jossa pieni mutta rohkea maa asettaisi itselleen suuren tavoitteen: luoda yhteiskunta, jossa jokaisen päätöksen ytimessä on ihmisten ja luonnon hyvinvointi? Eikä vain tällä hetkellä elävien ihmisten hyvinvointi vaan myös meidän lastenlasten ja heidän lastensa hyvinvointi. Tämä ei ole utopiaa, vaan todellisuutta Walesissa, jossa laki tulevien sukupolvien hyvinvoinnista on muuttanut politiikan toteuttamisen tapaa. Lain myötä julkisen sektorin toimijat ovat velvoitettuja ottamaan huomioon pitkän aikavälin vaikutukset päätöksissään ja asettamaan kestävän kehityksen periaatteet kaiken...

”Haaksi valitsi jopa kohteemme, maanviljelijän, joka on viimeisen vuoden aikana juonut itsensä humalaan yhä useammin ja laiminlyönyt perheensä ja tilan velvollisuudet. Viljelijä on kuulemma alkanut myydä lehmiäänkin saadakseen rahaa juopotteluaan varten. Ei hän ole humalassa väkivaltainen tai välttämättä paha ihminen muutenkaan, vain menettämässä otteen elämästään hitaasti mutta varmasti. Hän on täydellinen uhri, ei liian helppo, mutta ei myöskään vailla vikoja. Sellainen murha, jonka kanssa pystyn elämään.”

Lainaus on viime vuonna ilmestyneestä fantasiakirjasta. Lainauksessa yksi hahmoista...

Kotitalouksien energiaremontit ovat keino vähentää energian loppukulutusta ja täyttää EU:n asettamat tavoitteet. On olennaista varmistaa, että kaikilla energiaremonttia kotiinsa tarvitsevilla on siihen mahdollisuus tulotasostaan riippumatta.

Suomessa kotitaloudet kuluttavat paljon energiaa, mikä johtuu erityisesti asuntojen lämmityksestä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jäsenmailta 11,7 prosentin vähennystä energian loppukulutuksessa vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paitsi energiaan liittyviä, myös sosiaalipoliittisia toimia.

Pienituloisten, yksinasuvien ja eläkeläisten kotitaloudet ovat usein haavoittuvimpia energiakustannusten suhteen. Suomen pitkät ja kylmät talvet kasvattavat kotitalouksien...

Helmikuun 24. päivänä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Sodan syttymisen vuosipäivä saa ajattelemaan nämä vuodet kestänyttä Ukrainan sotatilaa, mutta myös sen rinnalla neljä kuukautta käynnissä ollutta tuhoisaa Gazan sotaa.

Mitä eroja ja mitä yhtäläisyyksiä näissä kahdessa sodassa on?

Kun pohdimme sodan seurauksia, huomaamme paljon samankaltaisuuksia, kuten menetetyt ihmishenget, sukupolviksi haavoitetut kansat, traumatisoituneet ja monin tavoin vaurioituneet sotilaat ja siviilit sekä vihan kasvaminen kansakuntien välillä. Samankaltaista on myös sotien osapuolten voimasuhteiden erot:...

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi luo pohjan kestävälle kehitykselle. Se korostaa ihmisen ja luonnon välistä monitasoista riippuvuutta toisistaan. Kestävän kehityksen tulisi olla keskeisessä asemassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja terveys kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Tämän vuoksi kokonaisvaltainen kestävyys tulisi nostaa kuntien strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön. Toistaiseksi planetaarinen terveys ja hyvinvointi sekä kestävä kehitys näkyvät harvoin kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa.

Teaviisarin kuntien johdolle keväällä 2023 suunnatussa tiedonkeruussa hieman...

Ylös, ulos ja lenkille, salille tai koiran kanssa luontoon kävelemään!

Joka päivä tuhannet meistä hakevat virtaa arkeensa liikunnasta ja liikkumisesta. Eikä turhaan, sillä liikunnan tiedetään olevan hyväksi sekä keholle että mielelle. Liikkuessa mielen hyvinvointi vahvistuu ja liikuntaa voidaan käyttää jopa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.

Liikunnan positiiviset mielenterveysvaikutukset pätevät myös lapsilla ja nuorilla. Mutta miten tämä oikein tapahtuu ja mihin kaikki perustuu? Euforinen tunne hikitreenin jälkeen. Kavereiden kanssa koriskentällä höntsäily. Valmentajan kehut hyvin menneen treenin jälkeen.

Mielenterveysvaikutusten taustalla...

Olemme viime aikoina saaneet lukea huolestuneiden sosiaalityöntekijöiden mielipidekirjoituksia harkinnan mahdollisuuksien kapeutumisesta.

Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan. Kokonaisvaltainen harkinta vammaissosiaalityössä perustuu sosiaalityön ammatilliseettiseen perusosaamiseen sekä esimerkiksi oikeudellisiin kysymyksiin kytkeytyvään vammaissosiaalityön erityisosaamiseen. Toteutuakseen harkinta toimijuutena tarvitsee tilaa ja valtaa tehdä valintoja ja päätöksiä.

Sosiaalityön ammattilaisten tekemä yksilökohtainen harkinta on kuitenkin voitu alistaa erilaisten...

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.  Vaikka syömishäiriöt ovat yleisimpiä nuoruusikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ne voivat koskettaa ketä tahansa, ikään, sukupuoleen tai kehon kokoon katsomatta. Väestössä esiintyvien syömishäiriöiden tiedetään olevan oirekirjoltaan monimuotoisia ja syömishäiriöt eivät näy aina ulospäin.

Syömishäiriöt yleistyivät korona-aikana

Korona-aikana useissa länsimaissa raportoitiin syömishäiriöiden yleistymisestä ja ilmiö korostui erityisesti laihuushäiriön ja nuoruusikäisten kohdalla. Myös Suomessa pandemian ensimmäisen aallon jälkeen nuorten uudet syömishäiriödiagnoosit lisääntyivät erikoissairaanhoidossa...

Eduskunta puolsi hallituksen esitystä lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemiseksi 25 ikävuodesta 23:een. Lakiuudistus tuli voimaan 1.1.2024. Siirtymäaika on vain 6 kk, jonka aikana arviolta 3000 nuorta siirretään hyvinvointialueilla muihin nuoren tarvitsemiin palveluihin.

Tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollossa olevilla nuorilla on merkittävästi ikätovereita enemmän mielenterveys- ja päihdehaasteita.  Lähes 40 % jälkihuollossa olevista nuorista on työn, opiskelun ja varusmiespalveluksen ulkopuolella. Osalla nuorista on jo omia lapsia. Palvelun tarve on ilmeinen, eikä häviä ikärajaa laskemalla.

Nuorten aikuisten palvelun tarve on suuri...