Lapset, nuoret ja perheet

Vaille tarvitsemaansa apua ja tukea jääminen voi johtaa oppimistulosten ja hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Nuoruuden ristiriitaiseen esittämiseen ja siitä puhumisen tapoihin tiivistyy myös se, miten nuorten tekemään väkivaltaan suhtaudutaan. Nuorisoväkivallan todellista tilaa voi olla vaikeaa hahmottaa, kun media pitää huolen siitä, että aihe on näyttävästi esillä lehdissä. Viime vuosien tilastoissa näkyy alaikäisten tekemän väkivallan kasvu, mutta ilmiön syistä, luonteesta ja laajuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Tutkimuksemme sateenkaarinuorista poikkeusaikana osoitti, että transnuoret kokivat pandemian usein haastavampana kuin cissukupuoliset nuoret, joiden sukupuoli vastaa syntymähetken määrittelyä. Transnuorilla oli myös useammin ongelmia lähes kaikilla tarkastelluilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla verrattuna seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ja aikuisiin transihmisiin.

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Nuorten hyvinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Jotta nuorten hyvinvointieroja voidaan kaventaa, heille tarjottavaan tukeen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka koostuu sekä psyykkisestä, fyysisestä että sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nuoren tilanne tuleekin käsittää systeemisesti ja on huomioitava, että elämän eri osa-alueet heijastuvat toisiinsa.

Lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen selvittäminen mielletään sote-kentällä helposti erityispalveluiden tehtäväksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Rokotukset ovat yksi kaikkein tärkeimmistä, tehokkaimmista ja tutkituimmista asioista, joilla lapsen terveyttä voi suojella, ylläpitää ja edistää.

Lastensuojelun sijaishuollossa käytettävät rajoitustoimenpiteet puhuttavat niin lastensuojelun ammattilaisia kuin asiakkaina olevia lapsia ja nuoria, eikä syyttä: rajoitustoimenpiteillä puututaan aina lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin.

Icehearts-toiminnassa lapsia, joista on herännyt erityinen huoli, autetaan joukkueurheilun keinoin. Yhtä Icehearts-joukkuetta ohjaa kasvattaja, joka sitoutuu lasten rinnalla kulkemiseen 12 vuoden ajaksi.

Suomalainen neuvola on kiistaton menestystarina. Pitkälti neuvoloiden ansiosta äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat romahtaneet Suomessa sadassa vuodessa. Suomi on tällä hetkellä maailman turvallisimpia maita synnyttää ja syntyä.