Lapset, nuoret ja perheet

Äitiysneuvolat tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat henkilöt. Niissä on mahdollista havaita päihteiden ongelmakäyttö jo varhaisessa vaiheessa, jos työkalut ja osaaminen ovat riittäviä.

Iltalehdessä ruodittiin 3.6.2022 ulkomaalaistaustaisten karkottamisperusteita ja osallisuutta jengirikollisuuteen. Lehden mukaan yli tuhat ihmistä karkotetaan tai käännytetään Suomesta vuosittain.

Jokainen tuo parisuhteeseen oman historiansa – myös kesälomalla. Tavassa, jolla olemme aikuisena parisuhteessamme sisältää myös sen, mitä lapsena parisuhteista opimme.

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai kun lapsi vammautuu, perhe joutuu ratkaisemaan sosiaaliseen ympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyviä uusia sekä osittain ennakoimattomia käytännön haasteita.

Tapaturmia kannattaa ehkäistä, koska ne ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Suuri osa näistä tapaturmista olisi ehkäistävissä, jos ehkäisytyötä tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Turvallisuus on jokaisen asia!

Lastensuojelulain mukaan jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle tulee määrätä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 35 lasta ja vuoden 2024 alusta 30 lasta.

Uuden ohjeen mukaan HPV-rokotussarjan saa aloittaa nuorelle ennen 18 vuoden ikää lukuvuoden 2023 loppuun asti. Tällä rokotusajan pidentämisellä haluamme varmistaa, että kaikilla nuorilla olisi yhdenvertainen mahdollisuus saada HPV-rokotus ja ettei rokotussarja jäisi ainakaan korona-ajan vuoksi saamatta.

Millaisten arvojen ja ihmiskuvan varaan nuorten muutosehdotukset nojaavat? Koska sosiaaliturva muuttuu, kun maailma muuttuu ja päättäjät vaihtuvat, nuorten poliitikkojen näkemykset kiinnostivat meitä.

Lasten mielenterveyden kannalta on erityisen tärkeää, millaiseksi arki uudessa maassa muodostuu. Lapsiystävälliset kohtaamiset arjessa tulisi turvata kaikkialla, missä pakolaislapset yksin tai perheineen kulkevat, esimerkiksi poliisiasemilla, virastoissa, vastaanottokeskuksissa ja kotimajoituksessa.

Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että lapset otetaan vastaan kaikissa palveluissa aina ensisijaisesti lapsina – ei pakolaisina, turvapaikanhakijoina tai tietyn kansalaisuuden edustajina.

Lasten ja nuorten näkökulmasta voimme jokainen vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen – huomioithan seuraavat seikat.