Kaija Appelqvist-Schmidlechner

Euroopan komissio nimesi vuonna 2021 suomalaisen Icehearts-toiminnan innovatiivisena, nuorten mielenterveyttä edistävänä toimintamallina, ja ryhtyi tukemaan sen levittämistä 19 EU:n jäsenmaahan.

Liikkuessa mielen hyvinvointi vahvistuu ja liikuntaa voidaan käyttää jopa masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.

Tunneäly on kykyä tiedostaa ja hallita omia tunteitaan sekä taitoa huomioida toisen näkökulmia ja tunteita. Tunneäly on toimivan vuorovaikutuksen perusta.

Hyvä ruokaresepti on sellainen, jonka kuka tahansa voi toistaa. Resepti sisältää jokaisen vaiheen alusta loppuun, tarvittavat ainekset tarkkoine kuvauksineen sekä tiedot kunkin työvaiheen kestosta. Samoja elementtejä voidaan hyödyntää myös mielenterveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaamisessa.

Icehearts-toiminnassa lapsia, joista on herännyt erityinen huoli, autetaan joukkueurheilun keinoin. Yhtä Icehearts-joukkuetta ohjaa kasvattaja, joka sitoutuu lasten rinnalla kulkemiseen 12 vuoden ajaksi.

Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kiistaton. Paljon on kertynyt tutkimustietoa myös siitä, että liikunnalla voidaan tukea fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Täysin yksiselitteisestä asiasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä liikunnan ja terveyden välinen yhteys on moniulotteinen.

Osallisuuden vahvistamisessa tarvitaan palvelujärjestelmän rakenteisiin ja palveluiden toimintamalleihin liittyviä keinoja, mutta myös yksilötason pieniä tekoja. Asiakasosallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite...

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti...

”Tää oli ainut juttu, mikä piti mut kasassa pari vuotta sitten”. Tällaiseen palautteeseen törmäsin kerran yleisurheiluvalmentajana, kun keräsin junnuilta kauden päättyessä palautetta ryhmämme toiminnasta. Lomakkeeseen kirjoitettu viesti yllätti, pysäytti ja sai pohtimaan liikuntaharrastuksen ja junnuvalmentajan roolia nuorten elämässä hieman toisenlaisesta näkövinkkelistä. Me junnuvalmentajat – halusimmepa sitä tai emme – toimimme useimmiten nuorten kasvukumppaneina. Joko tiedostamatta […]

Me  emme vanhempina katso lapsiamme ja ajattele, että kunpa heistä myöhemmin elämässään tulisi palvelujen suurkuluttajia. Me toivomme, että he löytävät paikkansa yhteisöissä ja pärjäävät elämässä.” Dosentti Jorma Niemelän toteamus on ajankohtainen kymmenien tuhansien innokkaiden koululaisten aloitettua tänäkin syksynä koulupolkunsa. Valtaosalle lapsista koulu tarjoaa riittävät eväät elämään, mutta pienestä osasta tulee palvelujen monikäyttäjiä. Näillä lapsilla on koulurepussaan mukana […]