Resepti mielenterveyden edistämisen hyvälle käytännölle

Hyvä ruokaresepti on sellainen, jonka kuka tahansa voi toistaa. Resepti sisältää jokaisen vaiheen alusta loppuun, tarvittavat ainekset tarkkoine kuvauksineen sekä tiedot kunkin työvaiheen kestosta. Samoja elementtejä voidaan hyödyntää myös mielenterveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kuvaamisessa.

Mielenterveyden edistäminen voi olla hyvinkin monimuotoista toimintaa. Sillä voi olla useita eri tavoitteita, kuten hyvinvoinnin tai osallisuuden lisääminen ja sitä voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasolla. Mielenterveyden edistäminen on ennen kaikkea mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistamista.

Hyväksi käytännöksi mielenterveyttä edistävä toimintamalli muuttuu sitten, kun se on vakiintunutta toimintaa, helppo ottaa käyttöön ja siitä on hyviä käyttäjäkokemuksia. Hyvissä käytännöissä on selkeä rakenne ja opas tai koulutus käyttöä varten.

Mielenterveyden edistämisen hyvän käytännön resepti

Hyvä käytäntö on toimintamalli, jolla voidaan saada aikaan konkreettisia vaikutuksia. Hyvä käytäntö ei edellytä tutkimusnäyttöä toiminnan vaikutuksista, vaan sen perustana voi olla esimerkiksi hyvät käyttäjäkokemukset.

Kattava ja avoimesti saatavilla oleva kuvaus toimintamallista, ja sen tuloksista mahdollistaa toiminnan käyttöönottamisen uusilla alueilla ja kohderyhmillä. Hyvin kuvatulla toimintamallilla on myös helpompi vakuuttaa rahoittajat.

Tiedon avoin jakaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittämisen kunnia ei kuuluisi sille, joka sen ansaitsee. Avocado-pastankin kehittäjä muistetaan edelleen, vaikka hänen reseptiänsä on kopioitu ja muokattu tuhansissa kodeissa.

Muistilista

Tässä listaus, jota voidaan hyödyntää, toimintamallin kuvaamisessa:

  1. Kirjoita kehittämiseen liittyviä asioita ylös jo toimintaa aloittaessa
    Aloita kirjoittaminen jo toiminnan alkuvaiheilla. Kuvausta voi muokata myöhemmin uudelleen. Selvitä myös onko vastaavan kaltaista tehty jo muualla.
  2. Ota mallia ja hyödynnä olemassa olevia materiaaleja
    ”Parastaminen” kannattaa. Katso mallia muilta ja ota itselle sopivia elementtejä käyttöön. Toimintamallien kuvauksia löydät kehittäjien verkkosivuilta ja esimerkiksi Innokylästä.
  3. Kirkasta toimintamallin tavoite
    Selkeä tavoite on lyhyt ja konkreettinen, josta ilmenee mitä toimintamallilla tavoitellaan. Kirjaa myös suora kohderyhmä.
  4. Kirjoita selkeästi auki tarvittavat resurssit
    Millaisia resursseja vaaditaan toiminnan aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi? Kuvaa niin henkilöresurssit, aikaresurssit kuin taloudelliset ja tilalliset resurssit. Kuvaa myös, jos jokin pääsi yllättämään.
  5. Käy läpi lyhyesti, mutta selkeästi eri työvaiheet
    Mitä tehdään, miten ja missä järjestyksessä? Kirjoita ylös myös ajallista kuvausta – vaativatko jotkin työvaiheet merkittävää valmisteluaikaa?
  6. Elävöitä reseptiäsi
    Toimintamallin kuvausta on hyvä selkeyttää konkreettisilla esimerkeillä. Jos toimintamalliin kuuluu esimerkiksi ryhmänohjausta, niin kuvaa ohjaustilanteiden kulkua ja käytettyjä menetelmiä. On hyvä kertoa myös tilanteista, joissa voi tulla virheitä.
  7. Kuvaa mahdollisuuksiesi mukaan toimintamallin hyötyjä ja vaikutuksia
    Toimintamalleista ei aina ole välttämättä saatavilla tutkittua tietoa. Mikäli sellaista on olemassa, kuvaa ja raportoi toimintamallin tuloksellisuutta, vaikutuksia tai koettuja hyötyjä. Kirjaa vähintään osallistujilta saatuja kokemuksia. Myös mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja toimintamallin käyttöönoton haasteita.
  8. Maista, maistata muilla ja ole valmis muutoksiin
    Lue kriittisesti kirjoittamaasi kuvausta, anna teksti muiden kommentoitavaksi ja ole valmis muokkaamaan kuvaustasi. Jääkö jokin kriittinen työvaihe kuvaamatta? Entä alkuun vähäpätöiseltä tuntunut resurssi, saiko se sittenkin luultua suuremman merkityksen?
  9. Julkaisu ja tiedon jako
    Hyvästä toimintamallista kannattaa kertoa muille. Viestinnän voi aloittaa jo toiminnan kehittämisvaiheissa. Hyviä käytäntöjä on vaikea löytää, mutta julkaisemalla avoimesti verkkosivuilla tai Innokylässä, on paremmat mahdollisuudet siihen, että toiminta tulee löydetyksi. Yhteistyökumppaneitakin voi kannustaa jakamaan tietoa. Parhaimmillaan tieto lähtee nopeasti liikkumaan alan ihmisten parissa.

THL kokoaa mielenterveyden edistämisen hyviä käytäntöjä yhteen sekä viestii niistä. Toiminta on osa mielenterveysstrategian toimeenpanoa ja MUKANA-tehtäväkokonaisuutta, jolla vahvistetaan eri menetelmillä mielen hyvinvointia kansallisesti.

Onko sinulla tiedossa mielenterveyden edistämisen hyvä käytäntö? Ilmoita siitä meille! etunimi.sukunimi@thl.fi.

Lue lisää

Mielenterveyden edistämisen hyvät käytännöt (thl.fi)
Mielenterveyden edistämisen vertaisfoorumi (thl.fi)
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *