Valmentajan pelisilmällä ja kannustavalla koutsaamisella voidaan tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti tutkimusnäyttöä. Vähemmän tiedetään kuitenkin mekanismeista, joiden kautta liikuntaharrastuksen ajatellaan tukevan nuorten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia. Mekanismien eli välittävien tekijöiden tunnistaminen on olennaista, kun ohjatulla liikunnalla pyritään edistämään fyysisen terveyden ohella nuorten mielen hyvinvointia.

Icehearts-toiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa käytetään joukkueurheilua välineenä tukea haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia.

THL:n Icehearts-pitkittäistutkimuksessa selvitimme, mitkä piirteet eli mekanismit urheilussa ja joukkuetoiminnassa tukevat joukkueessa toimivien lasten mielen hyvinvointia.

Urheilu itsessään kasvattaa ja kehittää

Joukkueurheilu – tai muu ryhmässä tapahtuva liikuntaharrastus – on lapsille ja nuorille oiva paikka harjoitella sosiaalisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Opitaan sietämään pettymyksiä ja epäonnistumisia, mutta myös iloitsemaan onnistumisista. Niin yhdessä kuin erikseen.  Icehearts-toiminnassa näitä taitoja harjoiteltiin päivittäin.

Icehearts-joukkueessa toimiminen opetti vanhempien kuvaamana tunteiden säätelyn lisäksi toisten huomioimista, vastuunottamista ja sääntöjen noudattamista. Urheiluharrastuksessa opitut ja usein myös arkeen viedyt terveellisemmät elintavat – riittävä uni ja ravinto – tukivat omalta osaltaan mielen hyvinvointia.

Onnistumisen kokemukset urheilussa ja liikunnallisten taitojen kehittyminen vahvistivat joukkueessa toimivien lasten itsetuntoa ja itseluottamusta. Vanhemmat huomasivat tämän heijastuvan myös muille elämän osa-alueille, esimerkiksi koulunkäyntiin. Lapsi, joka oli tottunut olemaan opettajan silmätikku ja luokkansa häirikkölapsi sekä saamaan pääasiassa kielteistä palautetta tekemisistään, olikin yhtäkkiä joukkueensa kehuttu, kunnioitettu ja arvostettu jäsen.

No varmaan ihan siis niinku siit on tullut parempi pelaaja ja sitten siit on tullut fyysisesti niinku,, varmasti on tukenut kehitystä,, mut myös itsetuntoo selvästi niinku nostanut ja tukenut sitä. Et hän ei ookkaan vaan se häirikkölapsi, et hän pystyy oleen muiden lasten kaa ja pelaa yhes joukkueessa.

Joukkuehengen voimaa

Icehearts-joukkueen lapset tunsivat ylpeyttä ja voimakasta me-henkeä kuuluessaan joukkueeseen, jossa lapset kannustavat toinen toisiaan. Vahva yhteisöllisyyden tunne tuki niin osallisuuden kokemusta kuin mielen hyvinvointia.

Joukkueeseen pääsy oli joidenkin lasten kohdalla mahdollistanut ensimmäisten, tärkeiden ystävyyssuhteiden solmimisen. Joukkueessa toimiminen ja vahva yhteishenki opettivat lapsia myös suvaitsevaisuuteen ja toistensa kunnioittamiseen.

Mä oon kans huomannut ton, et ei oo minkäännäköistä rasistisii kommenttei pojalta tullu ja se jotenkin tuntuu, et se ei ees huomaa sitä, et on eri värisii tai erilaisii, se on ollut tosi kiva. Varmasti on ollut suuri panos täl joukkueella siihen, että vaikka ollaan ihan erilaisii ja erilaisista taustoista ja erilaiset kotiympäristöt, niin silti ollaan ihan yhtälailla tasavertasii. Et sitä suvaitsevaisuutta ihan varmasti opettanut.

Energian purkua ja mielekästä tekemistä

Mielekäs vapaa-ajan harrastus tuottaa tunnetusti mielihyvää ja kohentaa mielialaa. Vanhempia huojensi tieto siitä, että lapsella oli koulun jälkeen turvallinen paikka viettää vapaa-aikaa aikuisen seurassa ja ohjauksessa.

Icehearts-toiminnan tarjoama liikuntaharrastus vähensi lasten paljon parjattua ja vanhemmille harmaita hiuksia aiheuttanutta ruutuaikaa. Tästä vanhemmat olivat erityisen kiitollisia. Liikuntaharrastus toimi paikkana purkaa energiaa. Vanhemmat näkivät tämän vaikuttavan myönteisesti lapsen käyttäytymiseen sekä tunne-elämään.

Mut oikeesti siitä lähtien kun hän on alottanut tässä, niinku ihan oikeesti, hän on rauhottunut tosi paljon…. Mä luulen, et se on pelkästään senkin takia et hän pääsee purkamaan sitä energiaa ja hänellä on riittänyt toimintaa, ja on nukkunut paremmin.

Mielekäs tekeminen ja liikuntaharrastus ei olisi ollut lasten ulottuvilla ilman Icehearts-toimintaa, joka tarjosi harrastusmahdollisuuden perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Valmentajan toimintatapa, taidot ja persoona avainasemassa

Joukkueurheilun positiiviset mielenterveysvaikutukset voivat parhaimmillaan olla moninaiset. Suuressa roolissa on kuitenkin joukkuetta luotsaavan valmentajan tai ohjaajan taidot ja toimintatapa. Icehearts-kasvattajat olivat luoneet joukkueensa lapsiin vahvan tunnesiteen ja luottamussuhteen, joka oli kaiken toiminnan perustana.

Kannustava koutsaaminen – positive coaching – sekä hyvän näkeminen lapsessa oli valmentamisen johtoajatus. Icehearts-kasvattajilla oli taito havaita ja tunnistaa joukkueensa kanssa toimiessaan tilanteita, joissa heillä on mahdollisuus tukea lapsen itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa. Kehumalla, kannustamalla tai esimerkiksi sopivassa tilanteessa vastuuta antamalla. Pelisilmä tällaisten tilanteiden havaitsemiseen on tärkeää.

”Jossain vaiheessa hän oli joukkueen kapteeni siellä, että hänelle ihan niinku tarkoituksella käsittääkseni kasvattaja antoi sitä vastuuta, että oppii kehittämään sitä, että huomiois muut.”

Valmentaja voi edistää lapsen ja nuoren mielenterveyttä pienilläkin teoilla

Tutkimustuloksemme mekanismeista, jotka edistävät nuorten mielen hyvinvoinnin rakentumista liikuntaryhmässä ovat sovellettavissa nuorten seuratoimintaan laajemminkin. Merkittävässä roolissa on joukkuettaan luotsaava valmentaja.

Jokainen seurassa toimiva valmentaja tai ohjaaja voi omilla, hyvin pienilläkin teoillaan tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointia joukkueessaan tai ryhmässään. Aito välittäminen, kuunteleminen, läsnäolo, hyvän huomaaminen ja positiivisten kokemusten mahdollistaminen vievät jo pitkälle.

Joukkueen tai seuran toiminnassa voidaan myös sitoutua lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisen osana systemaattista valmennustyötä. Tällöin urheilullisten kehittymistavoitteiden rinnalle nostetaan hyvinvointitavoitteita. Voisiko valmentaja laatia treeni- ja kausisuunnitelmansa rinnalle myös mielen hyvinvoinnin kausisuunnitelman? Osa-alueina voisi olla esimerkiksi ystävyys-, ryhmä- ja tunnetaidot.

Tutkimus on osa Icehearts-pitkittäistutkimusta, jossa toteutettiin viisi fokusryhmähaastattelua vanhemmille vuonna 2019 lasten ollessa 10-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2021 Sport in Society -lehdessä.

Sitaatit ovat otteita vanhempien haastatteluista.

Lue lisää:

Mieli ry: Nuori mieli urheilussa

Lisätietoa Icehearts-toiminnasta

Lisätietoa Icehearts-pitkittäistutkimuksesta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.