Sosiaaliturva

Jos asiakaspalvelija ei pysty huomioimaan riittävästi asiakkaan toiveita ja tarpeita, saattaa palvelun lopputulos määrittyä enemmän asiakaspalvelijan kuin asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden mukaan.

Perustoimeentulotukea saa noin 350 000 ihmistä vuodessa. Määrä on laskenut vuodesta 2020, jolloin saajia oli yli 400 000. Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina paljon, miten toimeentulotuen käyttöä voitaisiin saada edelleen vähenemään.

Viime syksynä hinnat nousivat ennätystahtia ja Marinin hallituksessa mietittiin kuumeisesti, millä keinoilla isojen sähkölaskujen ja muiden kulujen aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja pienituloisten ahdinkoa voisi lievittää.

Merkittävä hanke Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi on puolivälissä. Kahdeksi hallituskaudeksi (2020–2027) asetettu sosiaaliturvakomitea esitti välimietinnössään maaliskuussa, että tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvan vaiheittaisen kokonaisuudistuksen yhdistämällä työikäisten sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi.

Eurooppalaisia hyvinvointivaltioita haastavat samat megatrendit. Väestörakenteen muutos, työn muuttuminen, digitalisaatio ja vihreä siirtymä pakottavat valtioita uudistamaan rakenteitaan.

Suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä toimeentulotuki on osa viimesijaista turvaa yhdessä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Se on siitä poikkeuksellinen taloudellinen tukimuoto nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä, että se sisältää vahvaa tarveharkintaa. Tarveharkinta mahdollistaa sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville voidaan antaa riittävästi tukea yhteiskunnassa riittäväksi katsotun minimitason saavuttamiseksi.

Elokuun alussa voimaan tullut perhevapaauudistus lisäsi vanhempainrahapäivien määrää, kiintiöi päivät aiempaa selvemmin molemmille vanhemmille sekä teki vapaiden käytöstä aiempaa joustavampaa.

Suomessa on monella osa-alueella poikkeuksellisen toimiva sosiaaliturva, mikä kuitenkin kotimaisessa keskustelussa unohtuu usein. Keskustelussa korostuvat yksittäiset ongelmat ja kokonaiskuva hämärtyy.

Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy esimerkiksi vaikeuksina selviytyä asumiskuluista, löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto tai selviytyä vuokravakuuksista. Asumisen huono-osaisuutta leimaa myös se, että henkilö ei voi aina valita asuinpaikkaansa.

Yksi kiinnostava kysymys on, millainen yhteiskunnan viimesijainen toimeentuloturva eri maissa on.