Hallitus antoi huhtikuun lopussa esitysluonnoksen sosiaali- ja terveydenhuollon -asiakasmaksujen lainsäädännön muutoksista, joista ei ole toistaiseksi paljoa puhuttu julkisuudessa. Yksi esitetyistä...
Vuosi sitten toimeentulotukea uudistava työryhmä oli juuri aloittanut työnsä, kun kirjoitin THL-blogissa, miten toimeentulotuen perusosa ei riitä kaikilla perhetyypeillä kattamaan...
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi. Sen avulla voidaan auttaa yksittäistä ihmistä tai perhettä selviytymään tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista. Suomessa on vuosittain...
Lain mukaan toimeentulotuki on taloudellinen tuki, jonka pitäisi turvata viimesijassa henkilön ja perheen toimeentulo. Toimeentulotukilaissa on listattu kaikkiaan yhdeksän päivittäistavararyhmää, jotka katetaan tuen perusosalla.
Joulun alla useat järjestöt aktivoituvat – rahaa kerätään niin lapsille, vähäosaisille, eläimille kuin erilaisten harrastusten tukemiseen. Moni saa hyvän joulumielen lahjoittamalla.
Jos asiakaspalvelija ei pysty huomioimaan riittävästi asiakkaan toiveita ja tarpeita, saattaa palvelun lopputulos määrittyä enemmän asiakaspalvelijan kuin asiakkaan toiveiden ja tavoitteiden mukaan.
Perustoimeentulotukea saa noin 350 000 ihmistä vuodessa. Määrä on laskenut vuodesta 2020, jolloin saajia oli yli 400 000. Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina paljon, miten toimeentulotuen käyttöä voitaisiin saada edelleen vähenemään.
Viime syksynä hinnat nousivat ennätystahtia ja Marinin hallituksessa mietittiin kuumeisesti, millä keinoilla isojen sähkölaskujen ja muiden kulujen aiheuttamaa taloudellista taakkaa ja pienituloisten ahdinkoa voisi lievittää.
Merkittävä hanke Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistukseksi on puolivälissä. Kahdeksi hallituskaudeksi (2020–2027) asetettu sosiaaliturvakomitea esitti välimietinnössään maaliskuussa, että tuleva hallitus aloittaa sosiaaliturvan vaiheittaisen kokonaisuudistuksen yhdistämällä työikäisten sosiaaliturvaetuudet yhdeksi perusturvaetuudeksi.
Eurooppalaisia hyvinvointivaltioita haastavat samat megatrendit. Väestörakenteen muutos, työn muuttuminen, digitalisaatio ja vihreä siirtymä pakottavat valtioita uudistamaan rakenteitaan.
