Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla

Uusi tietotuotantomalli parantaa sote-tiedon käytettävyyttä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy päivittäin valtava määrä tietoa kansallisiin rekistereihin ja Kelan ylläpitämään Potilastiedon arkistoon. Tiedon tuottajina ovat sote-ammattilaiset niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tietotuotantoa on leimannut erilaiset menetelmät tuoda tietoa kansallisiin rekistereihin ja osin myös yhteisten kirjaamiskäytäntöjen puute. Kansalliset viranomaiset ovat kehittäneet tietotuotantoaan lähinnä lakisääteisistä tehtävistään käsin, mikä näkyy erilaisina tiedonkeruun ja -käsittelyn ratkaisuina. […]

Ensihoitopalvelun tietojen toisiokäytössä on Valtavasti Toivoa – suuria edistysaskeleita ensihoidon tiedonhallinnassa

Ensihoitopalvelun tietojen toisiokäyttö. Siinä kolme sanaa, joihin kiteytyy Suomen, ja jopa maailman mittakaavassa ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tukea tutkimusta ja innovaatiotoimintaa yhdellä yhteiskunnan toiminnan kannalta kirjaimellisesti elintärkeimmällä alalla eli ensi- ja akuuttihoidossa. Toisiokäytöllä tarkoitetaan sote-tiedon hyödyntämistä mm. tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa, tilastoinnissa ja opetuksessa sekä tulevien sote-maakuntien ohjauksessa, valvonnassa ja arvioinnissa. Ensihoitopalvelun tietotuotanto perustuu […]

Näin laskentakoodeja käytetään koronamallintamisessa

Koronavirusepidemian mallintamista on esitelty THL:n webinaareissa. Tässä kirjoituksessa esitellään mallintamisen laskentakoodeja, eli laskennan lähdekoodeja, joita kohtaan on myös ilmennyt kiinnostusta. Mitä ovat laskentakoodit? Kiteytetysti, laskentakoodien avulla toteutetaan mallit, jotka koronamallinnusryhmän webinaareissa on esitelty. Ruoanlaittoon verrattuna mallit vastaavat reseptejä ja koodit kattiloita ja muita ruoanlaittovälineitä. Koodit itsessään eivät tuo mallin kuvaukseen varsinaisesti uutta sisältöä. Reseptiä eli […]

Avoimuus on THL:n tutkimuksen lähtökohta, mutta laatu ei saa jäädä sen jalkoihin

Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]

Palvelujärjestelmän kriisinsietokyky ja mukautumisvalmius osoittautuivat koronaepidemian aikana hyviksi

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun. Ensimmäinen koronatartunta todettiin […]

Tulevaisuuden ehkäisevät terveys- ja sosiaalipalvelut – esimerkkinä päihteet

Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa. Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut […]

Uusi normaali on edessä myös tietotuotannossa

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan. Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa.  Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet […]

Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointiseuranta laajenee – FinLapset-rekisteri hyödyntää terveystarkastuksissa kirjattavia tietoja

Syökö vauva rintamaitoa vai korvikemaitoa? Rakentaako kaksivuotias palikkatornin tai osaako nelivuotias nimetä värejä? Entä miten alakoululainen kasvaa? Millaiset ovat yläkoulun oppilaan suunhoitotottumukset? Joka arkipäivä neuvoloissa, kouluissa ja hammashoitoloissa työskentelevät terveydenhoitajat, suuhygienistit ja lääkärit tekevät terveystarkastuksia lapsille ja nuorille ja kirjaavat havaintonsa. Lapsista, nuorista ja heidän perheistään tallennetaan jatkuvasti terveys- ja hyvinvointitietoa potilastietojärjestelmiin. Käytännössä kaikkien lasten […]

Tautitaakan nykyistä laajemmalle arvioinnille on tarvetta

Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä. Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla? Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life […]