Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla

Tutkimuksen ja tiedon avoimuudesta on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Kun kansalaisten oikeuksia ja yhteiskunnan toimintaa on epidemiatilanteessa rajoitettu merkittävästi, on ymmärrettävää vaatia tutkimuksen ja tiedon avoimuutta. Epidemian kehittymis- ja vaikutusmalleja, erityisesti THL:n tutkijoiden tekemiä, on käytetty taustamateriaalina poliittisessa koronaepidemian rajoitustoimia koskevassa päätöksenteossa. Toki on syytä muistaa, että poliittisen päätöksentekijän käytössä on ollut monia muitakin […]

Suomi onnistui pysäyttämään uuden koronaviruksen etenemisen määrätietoisilla rajoitustoimilla ja väestön tuella. Poikkeusolot julistettiin hallituksen ja presidentin yhteisen ymmärryksen perusteella maaliskuun puolivälissä ja poikkeusolot päättyivät kesäkuun puolivälissä. Yksilöihin kohdistuneista rajoitustoimista rankimmat ovat olleet Uudenmaan eristäminen maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin sekä yli 70-vuotiaiden velvoittaminen eristäytymään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kesti hyvin koronaepidemian aiheuttaman iskun. Ensimmäinen koronatartunta todettiin […]

Perustason palveluiden vahvistamisesta on puhuttu jo pitkään Alkoholin liikakäyttö ja tupakointi ovat merkittävimpiä suomalaisen yhteiskunnan terveysuhkia. Myös haitallinen ja ongelmallinen rahapelaaminen tai huumausaineiden käyttö kuormittavat yksilöitä, lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa. Paljärven ja Mäkelän (2019) tutkimusten mukaan merkittävä osa alkoholin vuoksi kuolleista on käyttänyt perus- ja erityispalveluita vuosien ajan ennen kuolemaansa: alkoholisyistä kuolleista neljä viidestä oli ollut […]

Luotettavan ja oikea-aikaisen tiedon tuottaminen ja jakaminen, niin avoimesti kuin vain lain mukaan on mahdollista, on välttämätöntä sekä epidemioiden aikana että niihin varauduttaessa. Yhtä olennaista se on myös ihan ”tavallisina” aikoina, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan. Tietoa tarvitaan entistä nopeammin ja sen on oltava aiempaa monipuolisempaa.  Ajoittain tarvitaan tietoa myös toimijoilta, joiden aineistot eivät ole olleet […]

Syökö vauva rintamaitoa vai korvikemaitoa? Rakentaako kaksivuotias palikkatornin tai osaako nelivuotias nimetä värejä? Entä miten alakoululainen kasvaa? Millaiset ovat yläkoulun oppilaan suunhoitotottumukset? Joka arkipäivä neuvoloissa, kouluissa ja hammashoitoloissa työskentelevät terveydenhoitajat, suuhygienistit ja lääkärit tekevät terveystarkastuksia lapsille ja nuorille ja kirjaavat havaintonsa. Lapsista, nuorista ja heidän perheistään tallennetaan jatkuvasti terveys- ja hyvinvointitietoa potilastietojärjestelmiin. Käytännössä kaikkien lasten […]

Terveydenhuollon resurssien kohdentamisen tueksi tarvitaan luotettavaa ja ajankohtaista tietoa sairauksista, tapaturmista ja riskitekijöistä. Terveyshaitat ovat moninaisia: esimerkiksi melulle altistuminen aiheuttaa pitkäaikaista viihtyvyyshaittaa, kun taas pienhiukkasaltistus lisää riskiä sydänperäiseen äkkikuolemaan. Miten näin erilaisia riskejä ja terveyshaittoja voidaan vertailla? Terveyshaittojen vertailuun on jo työkaluja Tautien aiheuttamaa kokonaishaittaa voidaan kuvata tautitaakkana. Tautitaakan mittana käytetty haittapainotettu elinvuosi (disability-adjusted life […]

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä valtavia muutoksia. Tavoitteena on, että sote-palvelut olisivat tulevaisuudessa aiempaa vaikuttavampia ja asiointi sujuvampaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi työtapojen, myös tiedonkulun, tietojen kirjaamisen ja tiedolla ohjaamisen uudistamista. Viime viikkojen koronatilanne on lisäksi osoittanut, että mitä suurempi paine järjestelmään kohdistuu, sitä sujuvampaa tiedon kulkua ja tiedolla ohjaamista tarvitaan. Asiakkaita koskevaan tietoon ja […]

Naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt, mutta tarkkaa tietoa raskaudenaikaisesta päihteiden käytön lisääntymisestä ei ole. Tarkastelimme, kuinka päihteiden käyttö näkyy rekistereissä vuonna 2018 synnyttäneillä naisilla. Havaitsimme, että päihteiden käyttöön liittyviä diagnooseja on huomattavasti vähemmän kuin raskaudenaikaista päihdealtistusta on arvioitu olevan. Syntyneiden lasten rekisteri kerää tietoja raskauden ja synnytyksen aikaisista diagnooseista sekä erikseen lasten diagnooseista yhden viikon […]

Yleensä, kun yrittää avata keskustelua tutkimuksen eettisistä kysymyksistä, kohtaa kahtalaisia reaktioita. Yhtäältä etiikka tuntuu aiheena ylevöittävältä ja kutsuu pohtimaan suuria, yleisiä eettisiä periaatteita, kuten tieteen ja tutkimuksen riippumattomuutta. Tässä suhteessa eettiset periaatteet muistuttavat hieman organisaatioiden arvoja. Molempien punnitseminen kun jää usein etäiseksi hymistelyksi, jonka yhteys käytännön toimintaan on ohut. Toisaalta varsinkin EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n takia […]

Suomessa on vahva yhteinen tahto parantaa sosiaali- ja terveyden­huollon palveluja. Esimerkiksi palvelujen yhtäläisen saatavuuden ja hyvän laadun takaaminen ovat tällöin tärkeitä tavoitteita. Hoitotakuun tiukentaminen on yksi tuoreen hallitusohjelman tavoitteista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastedes kiireettömissäkin tapauksissa terveyskeskus­lääkärin vastaanotolle pitäisi päästä koko maassa viikon sisällä. Hallitusohjelmassa huomiota saavat myös vanhuspalvelujen laadun parantaminen ja palvelujen laatu­erojen tasoittaminen […]