Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevistä lähihoitajista seitsemän kymmenestä koki, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa.
Vuoden 2023 alusta työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla on jo takanaan - ja vielä edessään valtavasti töitä. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on taata palvelujen jatkuvuus, ja siihen tarvitaan yhdenmukaisia tietoja sekä sosiaali- että terveyspalveluista.
Yksilöiden mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluja vaihtelevat. Jos kaksi syytä mainitsee, niin ensimmäinen liittyy digitaaliseen palveluvalikoimaan ja toinen yksilön osaamiseen.
Saimme Tehyn ja Sairaanhoitajat ry:n kautta lähettämäämme tietojärjestelmäkyselyyn noin 3 000 vastausta huhtikuussa 2023 ja niiden avulla pyrimme muodostamaan kuvan siitä, miten tietojärjestelmät tällä hetkellä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaanhoitajien mielestä.
Huoltajien tarpeet sähköiseen asiointiin lapsensa puolesta erilaisissa sote-palveluissa ovat merkittävästi lisääntyneet. Etenkin koronapandemia osoitti, miten tärkeää huoltajille on hoitaa etäasioinnilla lapsensa asiaa.
THL on Suomen suurin hyvinvointi- ja terveystiedon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää koskevan avoimen tiedon jakelija. Yhteiskunnallisesti merkityksellinen data on laajasti käytettävissä tilastoissa ja tietokannoissa sekä muiden sovellusten käyttöön avointen teknisten rajapintojen kautta.
Ensihoitopalvelusta kertyvä prosessi- ja potilastieto tuo parempaa tietoa päätöksenteon tueksi, ja auttaa näin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta sekä ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelujen kriisiä. Hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua KEJOn käyttöönottoon ja kerätä potilastietoa ensihoitopalveluistaan. Askel on ensimmäinen – joskaan ei ainoa – kohti päivystyspalveluiden vaikuttavaa päätöksentekoa.
Tieto väestön terveydestä ja hyvinvoinnista ei kerry yksinomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmiin, tilastoihin ja tutkimuksiin, joita päättäjät ja asiantuntijat perinteisesti hyödyntävät.
Sosiaalipalvelujen kehittäminen ja palvelujen laatu ovat erittäin riippuvaisia asiakastiedoista. Tiedon rakenteisuus tukee sen hyödynnettävyyttä, joten tietoon kohdistuu paljon eri toimijoiden odotuksia. Voiko asiakastietojärjestelmän rakentaa niin, että tieto palvelisi paremmin ammattilaista? Voiko tiedolla tukea johtajaa palvelujen järjestämisessä? Voiko asiakaskin hyötyä rakenteisesta tiedosta?
