Yhä useampi asioi sosiaali- ja terveyspalveluissa digitaalisesti. Vuonna 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäneistä aikuista 36,5 prosenttia oli asioinut ammattilaisella digitaalisesti, kun vuonna 2020 osuus oli 25,8 prosenttia. Parissa vuodessa digiasiointi on kasvanut sen verran, että vuonna 2022 pelkästään lääkärillä oli asioinut lähes saman verran (24,9 %) kuin kaikilla sote-ammattilaisilla yhteensä vuonna 2020. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin väestökyselyistä.
Yksilöiden mahdollisuudet hyödyntää digitaalisia palveluja vaihtelevat. Jos kaksi syytä mainitsee, niin ensimmäinen liittyy digitaaliseen palveluvalikoimaan ja toinen yksilön osaamiseen. Muita syitä voivat olla tarvittavien välineiden puuttuminen, internetin hitaus alueella, toimintakyvyn rajoitteet tai huoli omien tietojen suojasta.
Digitaalinen palveluvalikoima vaihtelee alueellisesti
Hyvinvointialueet hyödyntävät digitaalisia palveluja eri laajuudessa, mikä näyttäytyy asukkaille erilaisina palveluvalikoimina alueilla. Toisaalta digitaalisia palveluja pidetään paikkariippumattomina ja taloudellisen tilanteen salliessa valittavana on yksityissektorin palveluja. Jos yksittäisen asiointikontaktin sijaan ajatellaan asiakkaan koko palvelupolkua, ei syrjäseudulla asuvan ole välttämättä järkevää varata yksityisen palveluntarjoajan digitaalista vastaanottoa, mikäli hänen ei ole mahdollista käydä palveluntarjoajan fyysisellä toimipisteellä esimerkiksi laboratoriotesteissä.
Osalle suomalaisista on tarjolla julkisen sektorin digitaalisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, kuten Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen hyvinvointialueella sekä tulevaisuudessa Pirkanmaan hyvinvointialueella. Hyvinvointialueiden asukkaiden julkista rahoitusta saanutta digitaalista palveluvalikoimaa voi selvittää tarkemmin Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palveluiden raporttityökalulla, joka on toteutettu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Käytetyin sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalinen palvelu on kuitenkin kaikille tarjolla oleva kansallinen OmaKanta.
Monet kokevat tarvitsevansa opastusta digitaalisten palveluiden käyttöön
Vaikka uusia digitaalisia palveluita on otettu käyttöön, ei opastuksen tarve ole muuttunut väestötutkimuksissa vuodesta 2020 vuoteen 2022. Opastusta digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön kokee tarvitsevansa lähes joka viides aikuinen.
Valtaosa hyvinvointialueiden valmistelussa mukana olleista raportoi, ettei digitaalisia palveluja käyttävien asiakkaiden osaamisesta ole alueella vielä huolehdittu riittävästi, esimerkiksi tarjoamalla tukea, ohjausta, opastusta tai koulutusta. Myös asiakasrajapinnassa työskentelevän henkilöstön digitaalisten palvelujen edellyttämässä ammatillisessa osaamisessa ja tietoturvaosaamisessa tunnistetaan kehittämistarpeita monilla alueilla. Tarkempia tietoja kunkin hyvinvointialueen itsearvioidusta tilanteesta voi tarkastella Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palveluiden raporttityökalulla.
Digitaalisten palveluiden kehitystyössä olisi hyödyllistä pohtia ratkaisuja asiakkaiden osaamisvajeeseen, jotta palveluiden hyödyntäminen olisi mahdollista kaikille halukkaille. Tutkitusti erityisesti ne aikuiset, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita tai asioivat digitaalisissa palveluissa avustetusti tai puolesta asioinnin avulla, kokevat tarvitsevansa opastusta.
Julkisen palvelujärjestelmän on tarkoitus tuottaa palveluja jokaiselle. Näin ollen on tärkeää rakentaa ja vaalia niitä keinoja, joilla voidaan vastata laajaan tarpeeseen saada opastusta digitaalisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Yhtä lailla on tarpeen varmistaa yhä laajenevan digitaalisen palveluvalikoiman helppokäyttöisyys, joka osaltaan voi edesauttaa digitaalisissa palveluissa asiointia vahvistaen asiakkaan kokemusta siitä, että hän osaa ja pärjää digitaalisessa palvelussa ja toimintaympäristössä.
Lue lisää
Väestökyselyjen tulokset: Sotkanet.fi, Terveytemme.fi ja Terve Suomi (THL)
Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta
Hyvinvointialueiden digitaalisten sote-palveluiden raporttityökalu (THL)
Predicting Internet Use and Digital Competence Among Older Adults Using Performance Tests of Visual, Physical, and Cognitive Functioning: Longitudinal Population-Based Study. J Med Internet Res 2023;25:e42287.
Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa – ketkä tarvitsevat opastusta ja keille palvelut eivät ole esteettömiä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuksesta tiiviisti 5/2022.