Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi uudistaa sosiaalihuoltolain tällä hallituskaudella. Tähän mennessä on jo laadittu selvityksiä sosiaalipalvelujen porrastamisesta ja erityisosaamista vaativien palvelujen keskittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sääntelyä, joka määrittää periaatteet siitä, mitkä palvelut ja menetelmät sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja mitkä rajataan sen ulkopuolelle.
Suomessa sosiaalipalveluista vastaa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki, Ruotsissa puolestaan 290 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee muutamasta tuhannesta yli miljoonaan. Toukokuussa 2025 Ruotsin hallituksen on määrä tehdä päätös ehdotuksesta uudeksi sosiaalipalvelulaiksi,...
Syntyvyys on viimeisen vuosikymmenen aikana alentunut kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa kehitys on ollut nopeinta. Vuoden 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25, mikä on kaukana väestön uusiutumiseen tarvittavasta tasosta 2,1. Syntyvyyden laskuun vaikuttavat monet seikat, kuten kulttuuriset muutokset, parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-aseman ja toimeentulon heikkeneminen, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet.
Suomalaiset toivovat edelleen vähintään kahta lasta, mutta kaikki lapsitoiveet eivät täyty. Syntyneiden ikäluokkien pieneneminen, väestön eliniän piteneminen ja muuttoliike vaikuttavat väestörakenteeseen, ja yhteiskunnan on sopeuduttava...
Julkisen vallan vastuu järjestää palveluita lastensuojelun apua tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille on suuri. Se sisältää myös velvollisuuden seurata palveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Haasteena on, kuinka mitata ja osoittaa lastensuojelun palveluiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta ajassa, jossa toteuttamista haastavat talouden leikkaustarpeet ja kestävyyden kysymykset. Luottamus yhteiskunnan kyvystä tai halusta huolehtia kaikista on koetuksella. Tämän rinnalla lastensuojelua kuitenkin kehitetään paraikaa ympäri Suomea hanketyöllä, luomalla sosiaalisia innovaatioita lastensuojelun auttamisjärjestelmän uudistamiseksi. Tavoitteena on asiakastarpeista lähtevä palveluiden kehittäminen moniäänisesti...
The Nordic and Baltic countries have long been advocates for independent living and community inclusion. As part of Finland's Presidency of the Nordic Council of Ministers, we invited representatives of these countries to a seminar on the theme of Article 19 of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD), which emphasises the individual’s right to live independently and be included in the community. —an ideal that resonates deeply across these...
Kunnilla on erilaisia tapoja houkutella uusia asukkaita. Usein nämä keinot on suunnattu lapsiperheille esimerkiksi vauvarahan muodossa. Mutta miksi kunta ei houkuttelisi iäkkäitä ihmisiä asukkaikseen ja lupautuisi pitämään heidän hyvinvoinnistaan huolta?
Iäkäs väestö pitäisi nähdä potentiaalina ja voimavarana, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa. Iäkkäiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen panostavat kunnat voivat houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Hyvinvoiva ja aktiivinen ikääntyvä väestö voi tehdä kunnasta vetovoimaisen paikan asua ja työskennellä.
Eläkeaika on pidentynyt ja vanhuus on monelle varsin toimintakykyistä ja...
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja palveluohjaus voi olla hyvinkin monivaiheinen tehtävä, jossa asiakasta koskevan tiedon saatavuus ja hallinta ratkaisevat onnistumisen. Ilman ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa sote-ammattilaisten työ vaikeutuu, palveluketjut katkeilevat ja asiakkaat jäävät vaille tarvitsemaansa tukea. Tiedonhallinta on vaikuttavan palveluohjauksen kova ydin, eikä se ole vain "tekniikkaa".
Tiedon pirstaleisuus ja järjestelmien toimimattomuus estävät vaikuttavan ohjauksen
Tiedonhallinnan puutteet ovat merkittävä este laadukkaalle ja vaikuttavalle ohjaukselle. Tiedon pirstaleisuus, järjestelmien toimimattomuus ja byrokraattiset esteet haittaavat työtä, joka pohjimmiltaan...
Sosiaalihuolto on aiemmin jäänyt varjoon yhteiskunnallisissa ja sotea koskevissa keskusteluissa. Johtuuko tämä siitä, että tietoa sosiaalihuollosta on ollut vähän?
Meillä on nyt hyviä uutisia: tietopohja kehittyy vauhdikkaasti, sillä tietopohjan vahvistuminen on ollut käynnissä jo muutaman vuoden. Tilanne on muuttumassa radikaalisti, koska meillä on käytettävissä täysin uutta tietoa sosiaalihuollosta. Lähivuosina datan määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
Kaikki tietävät, että laadukas ja kattava data on erittäin tärkeää. Se ei kuitenkaan riitä - lisäksi meidän pitää ymmärtää, soveltaa ja hyödyntää dataa. Tiedosta pitää jalostaa...
Yhteiskehittäminen on enemmän kuin pelkkää yhteistyötä – se on tapa rakentaa merkityksellisiä ja vaikuttavia – jopa uusia ja yllättäviäkin ratkaisuja yhdessä moninäkökulmaisesti. Se yhdistää ihmiset, organisaatiot, verkostot ja yhteisöt yhteisen tavoitteen äärelle, luoden uutta tai uudistaen vanhaa. Ilman dialogisuutta tämä prosessi jää kuitenkin pintapuoliseksi, ja tulokset voivat olla kaukana tavoitellusta.
Dialogisuus ei ole pelkkää kommunikaatiota tai vuorovaikutuksen syvällisempää muotoa. Se on maailmankuva ja ihmiskäsitys, joka korostaa jokaisen osallistujan ainutlaatuista näkökulmaa ja asiantuntemusta. Dialogisuus rikastuttaa ajattelua...
Hei sinä tuleva kuntapäättäjä, onko kuntalaisen hyvinvoinnista huolehtiminen asukkaan, kunnan vai valtion vastuulla? Usein vastuu sysätään asukkaalle: jokaisen tulisi itse huolehtia terveellisistä elämäntavoista, liikunnasta ja omasta jaksamisestaan.
Mutta onko hyvinvointi lopulta yksilön valinta? Jokainen voi tehdä arjessaan päätöksiä, jotka tukevat terveyttä ja hyvinvointia, mutta nämä valinnat eivät tapahdu tyhjiössä. Sosioekonominen asema, koulutus, asuinalue ja muut rakenteelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi ihmisen mahdollisuuksiin pitää huolta itsestään. Erityisesti heikossa asemassa oleville, kuten pienituloisille, pitkäaikaissairaille tai työelämän ulkopuolella oleville,...
Tsiȟko internationaalo romanengo diives! Hyvää kansainvälistä romanipäivää!
Tänään 8.4. vietämme kansainvälistä romanipäivää. Lontoossa järjestettiin 8.4.1971 ensimmäinen romanikongressi, ja kansainvälistä romanipäivää on vietetty sen kunniaksi 1990-luvulta lähtien.
Romanien eriarvoisuus on tunnistettu sekä Suomessa että laajemmin Euroopan tasolla. Romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tuetaan esimerkiksi Euroopan unionin ohjaamalla romanipoliittisella strategialla ja Suomen romanipoliittisella ohjelmalla (Rompo3). Euroopan unionin komission romanistrategian painopisteitä ovat koulutus, työllisyys, terveys ja asuminen. Suomen romanipoliittisen ohjelman tavoite on puolestaan parantaa romaniväestön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä osallistumista omaa...
