Tiedosta terveyttä ja hyvinvointia

Nuorten mielenterveysongelmat, koulupudokkuus, nuorisorikollisuus, jengiytymiskehitys, syrjäytyminen, lastensuojelun kriisi, nuorisotyöttömyys, ja lista jatkuu… Tunnistamme paljon ongelmia, joihin on syytä löytää ratkaisuja. Isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden merkitys ihmisen elämään, yksilön elämän kehitykseen ja tulevaisuuden uskoon on merkittävä. Ongelmien kasaantuminen samoille alueille ja segregaatiokehitys laajemminkin, tekee asiasta vielä monimutkaisemman. Mutta…Olemme lähteneet niin vahvasti erikoistumaan, että emme näe enää metsää puilta. Kun joku aikaisemmin mainituista ilmiöistä alkaa nostaa päätään, alamme äkkiä kasata hankkeita, jotka kaikki pyrkivät ratkaisemaan samaa...

Toukokuussa 2025 tulee voimaan lasten ja nuorten määrämittaisten lyhytinterventioiden käyttöä varmistava uusi nk. terapiatakuulaki.

Vuonna 2024 lukuisat toimijat ilmaisivat lausunnoissaan lakiesityksestä huolensa, ettei lain toteutumista yhdenvertaisesti voi tällä aikataululla varmistaa. Eduskunta edellyttikin kansallisten rakenteiden vahvistamista.

Hyvinvointialueilla on viime vuosina otettu käyttöön psykososiaalisia menetelmiä, joiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä. Samalla on opittu paljon käyttöönoton eli implementoinnin sudenkuopista ja onnistumisen edellytyksistä. Nyt on avainhetki suunnitella, miten voisimme varmistaa, että terapiatakuu todella vahvistaisi lasten ja nuorten...

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa uuden lain mukaisiksi.

Verkostoituvat vammaispalvelut -tilaisuudessamme nousi esiin huoli siitä, ehditäänkö siirtymäajalla tehdä uuden vammaispalvelulain mukaiset palvelupäätökset kaikille vammaisille henkilöille. Työmäärä on suuri, sillä vammaispalvelujen asiakkaita on noin 135 000. Yhdellä ammattilaisella voi olla useita satoja asiakkaita.

Työn aikatauluttaminen edellyttää hyvinvointialuekohtaista suunnittelua. Suunnittelussa on otettava huomioon, että siirtymäkauden aikana asiakkaan vanhat päätökset voidaan muuttaa uuden lain mukaisiksi...

Tuoreimmat tilastot osoittavat, että vuonna 2023 tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 185 henkilöä. Huumeisiin kuolleiden määrä oli samana vuonna 310 henkilöä.

Tieliikenneturvallisuustyötä ohjaa kunnianhimoinen nollavisio, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tieliikenneonnettomuuksien ehkäisyyn on panostettu pitkään ja onnettomuuksien ja kuolonuhrien määrä onkin saatu vähenemään.

Turvavyöt, hidasteet, katuvalot ja nopeusrajoitukset nopeusvalvontakameroineen ovat esimerkkejä strategioista, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään tieliikenneonnettomuuksia. Rajoitustoimien lisäksi myös hyväkuntoiset renkaat, turvatyynyt, autojen määräaikaishuollot ja katsastukset ovat keskeisiä keinoja tieliikenneonnettomuuksien ehkäisemisessä.

Myönteisestä kehityksestä...

Vuosi sitten toimeentulotukea uudistava työryhmä oli juuri aloittanut työnsä, kun kirjoitin THL-blogissa, miten toimeentulotuen perusosa ei riitä kaikilla perhetyypeillä kattamaan tavaroita ja palveluita, joita sen pitäisi lain mukaan kattaa. Tutkimme riittävyyttä Kelan erikoistutkija Lauri Mäkisen kanssa muodostamalla perusosan kattamille menoille hinnat ns. viitebudjetin perusteella.

Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen summa, jonka olisi katettava jokapäiväisen elämän välttämättömiä menoja. Näitä ovat esimerkiksi ruoka- ja vaatemenot sekä tietoliikenteen käytöstä, paikallisliikenteestä ja harrastustoiminnasta aiheutuvat menot. Tänä vuonna toimeentulotuen perusosan määrä...

Hepatiitti C on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka leviää veren välityksellä, esimerkiksi pistovälineiden yhteiskäytössä.

Rokotetta ei ole, ja vaikka noin neljännes tartunnan saaneista paranee spontaanisti, lopuille infektio jää krooniseksi. Tämä voi johtaa vakaviin maksasairauksiin, kuten maksakirroosiin ja maksasyöpään aiheuttaen inhimillistä kärsimystä ja huomattavia terveydenhuollon kustannuksia.

Onneksi nykyään on olemassa tehokkaita, helposti toteutettavia lääkehoitoja, joilla krooninen hepatiitti C voidaan parantaa lähes kaikilla potilailla.

Eliminointi on mahdollista ja käynnissä

Maailman terveysjärjestö (WHO) pyrkii poistamaan hepatiitti C:n kansanterveydellisenä uhkana vuoteen 2030 mennessä....

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat muualta Suomeen muuttaneita työssään päivittäin. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten ansioista tiedämme, että maahanmuuttaneet oireilevat psyykkisesti kantaväestöä enemmän.

Samalla, kun kaivataan ratkaisuja maahanmuuttaneen väestön tukemiseen, asiakkaat kokevat palvelut riittämättömiksi, ja toisaalta ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta maahanmuuttaneiden kohtaamiseen palveluissa.

PALOMA-osaamiskeskuksessa teemme työtä pakolaistaustaisten ja vastaavista lähtökohdista Suomeen muuttaneiden ihmisten mielenterveyden tukemiseksi. Vastataksemme sote-alan ammattilaisten koulutustarpeeseen, suunnittelimme vuosittain toistuvan koulutuskalenterin, johon kuuluu koulutuksia keskeisistä aiheista. Samalla edistämme palveluiden yhdenvertaisuutta. 

Maahanmuuttaneet asiakkaat kokevat terveydenhuollon palvelut riittämättöminä 

THL:n...

Kanta-palveluissa palvelutapahtuma on asiakkaan ja palvelunantajan välistä yksittäistä palvelua ja siihen liittyviä potilastietoja jäsentävä tietorakenne. Nykyisin palvelutapahtumat tai niiden käyttö tietojärjestelmissä ei ole yhdenmukaista, mistä johtuen korjaustoimia tarvitaan. Myös OmaKannassa asiakkaalle näkyvät tiedot voivat olla epäloogisessa järjestyksessä ja hankalasti löydettävissä. Palvelutapahtuman korjaaminen tuo lisäarvoa myös hoidon kokonaisuuksien jäsentämisessä, tästä hyötyvät sekä ammattilainen, että asiakas. Ammattilaiselle muutoksesta ei aiheudu lisätyötä ja jatkossa asiakas pystyy osallistumaan omaan hoitoonsa helpommin.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta hoidon laadun ja tulosten vertailtavuuden edellytykset...

Suomessa oli vuonna 2023 lintuinfluenssaepidemia, joka aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Virus levisi myös tuotantoeläimiin erityisesti turkistarhoilla, mikä altisti ihmiset viruksen aiheuttamalle taudille. Tartunnan saaneet ja taudille altistuneet turkiseläimet lopetettiin.

Lintuinfluenssarokotukset taudin riskiryhmiin kuuluville aloitettiin Suomessa heinäkuussa 2024, mutta rokotuskattavuus jäi hyvin matalaksi. Rokotukset kohdennettiin ihmisille, jotka olivat työnsä tai elinkeinonsa takia erityisessä tartuntariskissä. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi turkistarhojen tai siipikarjatilojen työntekijät, eläinlääkärit ja lintujen rengastajat.

Lintuinfluenssan tautitilanne aaltoilee, eikä viruksen leviämistä tai kehittymistä voida luotettavasti ennustaa....

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jolla ei ole kuitenkaan enää varaa pitää kansalaisistaan huolta. Keskeinen ongelma on väestön ikääntyminen ja se, ettei lapsia ole viime vuosikymmeninä syntynyt riittämiin.

Talouden sakatessa on säästetty, erityisesti sosiaaliturvaetuuksista ja sote-palveluista. Verotusta on kevennetty. Mikään ei kuitenkaan näytä auttavan: työllisten määrä laskee ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen Suomen velkaantuminen on korkeimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen.   

Suomessa ylläpidetään ajatusta siitä, että maksamme veroja vähintäänkin paljon ja joka tapauksessa enemmän kuin muualla. Tämä ei pidä paikkaansa.

Suomessa...