Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jolla ei ole kuitenkaan enää varaa pitää kansalaisistaan huolta. Keskeinen ongelma on väestön ikääntyminen ja se, ettei lapsia ole viime vuosikymmeninä syntynyt riittämiin.
Talouden sakatessa on säästetty, erityisesti sosiaaliturvaetuuksista ja sote-palveluista. Verotusta on kevennetty. Mikään ei kuitenkaan näytä auttavan: työllisten määrä laskee ja suhteutettuna bruttokansantuotteeseen Suomen velkaantuminen on korkeimmillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Suomessa ylläpidetään ajatusta siitä, että maksamme veroja vähintäänkin paljon ja joka tapauksessa enemmän kuin muualla. Tämä ei pidä paikkaansa.
Toimeentulotuki on tarkoitettu lyhytaikaiseksi tueksi. Sen avulla voidaan auttaa yksittäistä ihmistä tai perhettä selviytymään tilapäisistä taloudellisista vaikeuksista.
Suomessa on vuosittain vajaat 400 000 toimeentulotuen saajaa. Noin 55 000 kotitaloudelle toimeentulotuesta on muodostunut pitkäaikainen toimeentulon lähde, mikä tarkoittaa, että he ovat saaneet toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta vuodessa.
Keskeisimpiä syitä pitkittyneelle tuen tarpeelle ovat terveyteen ja työkykyyn liittyvät ongelmat. Tähän juurisyyhyn olisi perusteltua kiinnittää tarkempaa huomiota, kun toimeentulotukea uudistetaan.
Etuuksien ja palveluiden tulisi toimia tiiviimmin yhdessä
Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus toimeentulotuen...
Niukkenevien resurssien Suomessa moni asia on mietittävä uudelleen. Nyt tehtävillä päätöksillä voi olla yllättäviäkin seurauksia. Yksi niukentuvien resurssien kohde on päihde- ja riippuvuustyön järjestötoiminta.
Samaan aikaan kun Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) jakama avustussumma järjestöille pienenee, ovat myös monet hyvinvointialueet säästöpaineissaan leikanneet järjestöille myönnettäviä avustuksia.
Käykö niin, että leikkaamalla kustannukset kasvavat?
Järjestöissä kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja päihdehaasteiden kanssa kamppailevia aikuisia. Esimerkiksi kohtaamispaikat muodostuvat monille työelämän ulkopuolella oleville vuosien mittaan arjen turvapaikoiksi, joissa heillä on mahdollisuus saada...
Ihmisten terveys, ruoka, vesi, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus – viisi valtavaa kokonaisuutta, jotka linkittyvät toisiinsa lukemattomin eri tavoin. Mitä näiden välisistä kytköksistä tiedetään, miksi nämä ovat vaarassa ja kuinka ratkoa näihin liittyviä haitallisia kehityskulkuja ilman, että aiheutetaan haittaa toiselle? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in tuoreessa arviointiraportissa.
Kyseessä on äärimmäisen kunnianhimoinen tutkimustietoon perustuva kokonaisuus, jota on ollut työstämässä satoja ja kommentoimassa tuhansia aihepiirin tutkijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. THL:llä oli kunnia päästä mukaan kommentoimaan...
Kun lapseen epäillään kohdistuneen väkivaltaa, lapsen edun tulisi määrittää sitä, miten väkivaltaepäilyn selvittämisprosessi toteutetaan. Lapsen edun ensisijaisuus perustuu Lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklaan.
Viranomaisprosessina lapseen kohdistuvan väkivaltaepäilyn selvittämistyö käynnistyy lastensuojeluilmoituksesta ja/tai rikosilmoituksesta. Suurin osa erityisesti lievistä väkivaltaepäilyistä käsitellään ainoastaan sosiaalihuollossa ja osa epäilyistä esitutkinnassa, lapsen etu huomioiden.
Barnahus-mallin avulla parannetaan lapsen edun huomioimista lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyiden selvittämisprosesseissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön kehittämistä koordinoiduksi, jotta väkivaltaepäilytilanteessa lapsen ei tarvitse kertoa toistuvasti eri viranomaisille hänelle tapahtuneista...
Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan vuosittain 6. helmikuuta. Samana päivänä vuonna 1917 pidettiin Norjan Trondheimissa saamelaisten ensimmäinen yhteispohjoismainen kokous. Tämä kokous symboloi saamelaisten poliittisen itsetietoisuuden heräämistä ja alkua oikeuksien puolustamiselle.
Kansallispäivä toimii muistutuksena saamelaisten asemasta Euroopan unionin ainoana tunnustettuna alkuperäiskansana sekä heidän oikeudestaan omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan.
Itsemääräämisoikeus on olennainen osa saamelaisten identiteettiä ja jatkuvaa taistelua oikeuksiensa puolesta. Tämä ei koske vain poliittisia ja maankäytöllisiä kysymyksiä, vaan myös tiedontuotantoa. Saamentutkimuksen professori Veli-Pekka Lehtola korostaa, että saamelaisilla tulisi...
Kaikki lapset tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Lapsen hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon turvaaminen on aina ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus. Kaikenikäisillä lapsilla -vammaisilla ja vammattomilla- on aina oikeus vanhempiensa tarjoamaan vanhemmuuteen. Tämä ilmenee myös lapsen oikeuksien sopimuksesta, jonka mukaan vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Sopimus kuitenkin velvoittaa yhteiskuntaa tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan länsimaissa 2–8 prosenttia alle 18-vuotiaista hoivaa tai kantaa vastuuta läheisestään säännöllisesti tämän fyysisen tai psyykkisen sairauden, päihdeongelman tai muun terveyteen liittyvän haasteen vuoksi. Aiempien tutkimusten mukaan hoivatilanne vaikuttaa kielteisesti nuorten hoivaajien (young carers) koulutusmahdollisuuksiin, terveydentilaan, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja osallisuuteen sekä työllistymismahdollisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa Kouluterveyskyselyssä selvitettiin, kuinka paljon Suomessa on läheistään hoivaavia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaita ja miten he kokevat hyvinvointinsa ja koulunkäyntinsä. Vuonna 2023...
THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla voidaan mitata ihmisten osallisuuden kokemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Indikaattorin pistemäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksista.
Siksi suosittelemme, että arvioinneissa käytetään osallisuusindikaattorin lisäksi jotakin laadullista menetelmää, kuten Pienet onnistumistarinat -työkalua. Osallisuusindikaattoritulokset kertovat, kuinka isoja ja yleisiä muutokset ovat – laadulliset menetelmät taas kuvaavat vaikutusmekanismeja muutosten taustalla. Esittelemme tässä blogissa kiinnostavia tuloksia arvioinneista, joissa käytettiin osallisuusindikaattoria ja osassa myös laadullista aineistoa.
Oikean kohderyhmän osallistaminen näyttää olevan tärkeää. Jos osallistujien osallisuusindikaattorikeskiarvo on...
”Move-testit ahdistaa”, aloittaa keskustelun nimimerkki ”Ahdistunut tyttö” Nuortennetissä, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä keskustelupalsta.
”Kuten varmaan jo suurin osa tietää 5- ja 8lk pidetään liikunnalliset MOVE testit jossa mitataan omaa kuntoa. Oon nyt menossa 8lk joten ne tulee mulla nyt uudelleen vastaan. Ahdistaa ihan hirveästi”, nimimerkki kirjoittaa.
”Mietin kyl et pitäiskö täs nyt alkaa viel ennen testejä jumppaamaan tai jtn. Onhan täs viel kesälomaaki vähän jäljellä. Ja en haluis ”nolata” itteeni enää”, hän jatkaa.
