Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Dialogisuuden ytimessä on toisen avoin ja ennakkoluuloton kuuntelu. Arjen kiireessä teemme kuitenkin helposti oletuksia ihmisistä – heidän ulkonäkönsä, roolinsa tai viestintätaitojensa perusteella. Osa oletuksista on kulttuurisesti jaettuja, osa kumpuaa omista kokemuksistamme.
Miksi oletamme?
Muistatko tilanteen, jossa olet tehnyt nopean arvion toisesta ihmisestä – ja huomannut myöhemmin olleesi väärässä?
Ajattelumme perustuu yleistyksiin, jotka auttavat meitä hahmottamaan maailmaa. Ilman niitä jokainen kohtaaminen olisi raskas prosessi. Ongelmia syntyy, kun virheelliset yleistykset yhteisössä jaettuna muuttuvat stereotypioiksi, jotka vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme...
Huomenna lauantaina 18.10. vietetään EU:n ihmiskaupan vastaista päivää. Eurostatin mukaan rekisteröityjä ihmiskaupan uhreja on vuosittain noin 10 000 Euroopan unionin alueella. Vastoin yleistä käsitystä heistä jopa yksi neljästä joutuu uhriksi omassa kotimaassaan.
Ilmiön laajuudesta huolimatta tutkimukset osoittavat, että sote-ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa aiheesta ja rohkeutta toimia kohdatessaan mahdollisen ihmiskaupan uhrin. Koska ammattilaiset eivät kysy asiasta, lähes neljää viidestä ihmiskaupan uhria ei tunnisteta terveydenhuollossa.
Ihmiskaupan uhrien tilanteet ovat erilaisia
Ihmiskaupassa ihminen alistetaan toisen vallan alle taloudellisen tai...
"Viestimme koko väestölle." "Tavoittelemme nuoria." "Kohdeyleisömme ovat maahanmuuttaneet."
Kuulostaako tutulta? Viestinnän suunnittelussa kohderyhmät määritellään usein melko ylätasolla. Kun puhumme koko väestöstä, saatamme huomaamatta kuvitella viestin vastaanottajaksi suomenkielisen, luku- ja kirjoitustaitoisen ihmisen, jolle suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat tuttuja. Tällöin ne, jotka eivät mahdu tähän muottiin, jäävät helposti viestinnän ulkopuolelle – vaikka juuri he saattaisivat tarvita tarjoamaamme tietoa esimerkiksi terveytensä tueksi.
Vaikeasti tavoitettavat ryhmät vai vaikeasti tavoittavat viestit?
Vähemmistöryhmät saatetaan viestinnässä helposti nähdä "vaikeasti tavoitettavina” kohderyhminä. Haluamme haastaa tätä...
YK:n vammaisten oikeuksien komitea antoi Suomelle suosituksensa vammaisyleissopimuksen toimeenpanosta syyskuussa. Niiden ytimessä on yksinkertainen mutta painava viesti: ilman tietoa ei ole seurantaa, ja ilman seurantaa ei ole todellisia oikeuksia.
Vammaisyleissopimus velvoittaa Suomea huolehtimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta. Ainakin kaksi komitean edellyttämää suositusta liittyy THL:n työhön: lakiuudistusten vaikutustenarviointi ja vammaisuuteen liittyvän tilastotiedon kehittäminen. Tilastotiedon kehittämisellä onkin ollut THL:ssä pitkät perinteet, mutta vammaisuuteen ja toimintarajoitteisuuteen liittyvän tiedon kokoaminen vaatii edelleen kehittämistä ja työtä eri toimijoiden välillä...
Pakolaiset ja vastaavista olosuhteista Suomeen muuttaneet kohtaavat usein monenlaisia mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä, kuten traumaattisia kokemuksia lähtömaassa, matkalla tai Suomessa. Näiden lisäksi osallisuuden ja yhteisen kielen puute sekä puutteellinen palvelujärjestelmän tuntemus voivat heikentää monin tavoin mielenterveyttä.
Pakolaistaustaisten ihmisten taustat, elämäntilanteet ja koulutushistoria ovat hyvin moninaisia. Tämän vuoksi myös mielenterveyteen liittyvä tieto ja ymmärrys voi vaihdella suuresti.
Mielenterveyden lukutaidolla tarkoittaa tietoa ja uskomuksia mielenterveydestä. Hyvä mielenterveyden lukutaito on kykyä ymmärtää ja vahvistaa omaa sekä toisten mielenterveyttä, tunnistaa siihen vaikuttavia...
Vapaaehtoistoiminta on merkittävä voimavara iäkkäiden säännöllisissä palveluissa. Se vahvistaa osallisuuden, arvostuksen ja merkityksellisyyden kokemuksia niin vapaaehtoisille itselleen kuin heille, joiden arjessa ovat mukana.
Iäkkäiden säännöllisissä palveluissa vapaaehtoiset voivat tuoda iloa, valoa ja inhimillistä kohtaamista. Vapaaehtoinen toimii omasta halustaan, mikä mahdollistaa välittömän suhteen asiakkaisiin. On tärkeää, että vapaaehtoiset perehdytetään iäkkäiden toimijuuteen, mielenkiinnon kohteisiin ja toiminnan mahdollisuuksiin.
RAI-tieto vapaaehtoistoiminnan tukena
Meille kaikille on tärkeää tavoitella asioita, jotka kiinnostavat ja tuovat iloa. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaiden harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita kartoitetaan...
Raskaudenkeskeytystä koskevaa lainsäädäntöä liberalisoitiin Euroopassa 2000-luvulla. Pyynnöstä alkuraskauden keskeytys tuli mahdolliseksi Portugalissa, Espanjassa, Luxemburgissa, Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa, Kyproksella ja Islannissa. Suomi liittyi näiden maiden joukkoon vuonna 2023.
Vaikka vuodelta 1970 peräisin olevaa lainsäädäntöämme tulkittiinkin vapaamielisesti, tarvittiin keskeytykseen aina laissa määrätty peruste. Muutoksen taustalla oli OmaTahto2020-kansalaisaloite, jota ilman keskeytyslakia ei olisi päivitetty muun Euroopan mukaiseksi. Nyt keskeytyksen saa pyytämällä 12. raskausviikon loppuun asti.
Kroatian Splitissä järjestetyssä tieteellisessä konferenssissa Science for Choice – Abortion in Global Perspective pohdittiin,...
Monipalveluasiakkaat jäävät usein palvelujärjestelmässä näkymättömäksi. Sote-palveluissa palveluketjujen seuranta ei ole yhtenäistä, tieto liikkuu huonosti ja kustannukset kasvavat ilman vaikuttavia tuloksia. Kuka kantaa vastuun asiakkaan tilanteesta? Voisiko ratkaisu löytyä toimivasta toiminnanohjauksesta? Liian usein toiminnanohjaus jää vain resurssien jakamisen välineeksi ja työvuorosuunnittelun työkaluksi. Olisiko nyt hetki, jossa strategia kytketään arjen työkaluksi? Toiminnanohjauksen avulla voimme hyödyntää kertynyttä tietoa asiakkaan parhaaksi.
Toiminnanohjaus ei ole pelkkää resurssien kohdentamista
Toiminnanohjaus on väline, joka auttaa sovittamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa yhteen. Sen avulla...
Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tavoittavat kaikki nuoret. Palvelujärjestelmän kattavuudesta huolimatta suurin osa nuoren väkivaltakokemuksista jää tunnistamatta eikä niihin puututa. Väkivaltaa ei aina tunnisteta väkivallaksi – ei nuoren itsensä eikä ammattilaisen taholta.
Mikäli väkivaltaa ei systemaattisesti oteta puheeksi, jäävät nuoren sekä tekijä- että uhrikokemukset tunnistamatta. Väkivallan ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää, että erilaiset väkivallan teot tunnistetaan väkivallaksi ja niistä kertomiseen kannustetaan. Nuoria työssään kohtaavien ammattilaisten koulutus on keskeinen tekijä väkivallan ehkäisyssä.
Miten usein pysähdymme todella katsomaan toista ihmistä ilman valmiiksi syntyneitä oletuksia? Sosiaali-, terveys-, koulutus- ja opetusaloilla kohtaamme päivittäin lapsia, nuoria, aikuisia ja perheitä, jotka kantavat mukanaan tarinoita, taustoja ja kokemuksia, joita emme voi tietää etukäteen. Silti meillä on helposti valmiina kehykset: tämä on “haastava perhe”, tuo “motivoitumaton nuori”, tämä “vaikea potilas”. Ihmislähtöisyys vaatii rohkeutta kyseenalaistaa nämä oletukset ja kohdata jokainen ihmisenä.
Elokuussa järjestimme lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville etäPuimalan, jonka keskusteluissa pureuduimme ihmislähtöiseen ajatteluun....
