Asiantuntijamme ottavat blogissa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, tulkitsevat yhteiskunnallisten ilmiöiden merkityksiä sekä esittävät uusia näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia. THL:n kannan esittää laitoksen johto.
Kun haluamme kehittää työtämme merkityksellisesti, tarvitsemme monipuolista tietoa, erilaisia näkökulmia ja ennen kaikkea tilaa aidolle vuoropuhelulle. Yhtenä toimivaksi todettuna rakenteena kannattaa seurata Puimala-dialogeja – yhteiskehittämisen foorumia, joka tuo esiin hiljaisen tiedon, vahvistaa vertaisoppimista ja luo tilaa uusille oivalluksille.
Mitä Puimalat ovat?
Puimalat ovat työpajoja, joissa asioita ja ilmiöitä "puidaan" yhdessä – eri näkökulmista, eri rooleista ja eri kokemuksista käsin. Tavoitteena on erottaa jyvät akanoista, eli löytää kehittämistyön kannalta olennaiset elementit, mennä hieman syvemmälle kuin yleisesti ja yhteisesti...
Olemme viimeisen vuoden ajan selvittäneet, miten tutkia aikuissosiaalityön vaikuttavuutta käytössämme olevan AVAIN-mittari aineiston avulla (ToituAVAIN II). Mittarin avulla voidaan seurata aikuissosiaalityön tavoitteita ja asiakkaiden tilanteiden ja työskentelyn etenemistä. Käytössämme oleva aineisto on kerätty vuoden 2023 aikana viideltä hyvinvointialueelta. Olemme yhdistäneet aikuissosiaalityön AVAIN-mittarin tietoihin Kelan toimeentulotukiaineiston.
Mielenkiintoisena havaintona aineistostamme nousi aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen käyttö. Kun vertasimme aikuissosiaalityön asiakkaiden toimeentulotuen tarvetta koko Suomen väestön toimeentulotuen tarpeeseen, näyttää alustavien tulosten mukaan siltä, että aikuissosiaalityön asiakkaat tarvitsevat toimeentulotukea lyhyemmän...
”Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta, älkää kysykö mistä johtuu päihdeongelma.” Pelle Miljoona, 1978.
Nuorten päihteiden käyttö ja väkivalta polarisoituvat – suuri osa suomalaisista nuorista voi hyvin ja raitistuu, mutta samalla ongelmallinen huumeiden käyttö, rikollisuus ja väkivalta kasautuvat pienelle joukolle pahoinvoivia nuoria.
Pelle Miljoona nosti jo vuonna 1978 esille väkivallan ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuden. Pellen biisistä on kulunut nyt 47 vuotta mutta ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään – ne ovat vain muuttaneet muotoaan ja monimutkaistuneet.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa kuvataan lapsen oikeutta suojeluun ja huolenpitoon. Lisäksi laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) kuvaa ensimmäisessä pykälässään lapsen huollon tarkoitukseksi lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamisen. Pykälän mukaan huollon tulee turvata myönteisiä ihmissuhteita ja taata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lisäksi lasta tulee suojella kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Pykälässä todetaan myös, kuinka lapsen tulee...
Monitoimijainen yhteistyö on kuin vuorovesi – se liikkuu, muuttuu ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Se voi olla voimavara, joka kantaa, tai este, joka pysäyttää.
Tuotimme Vuoroveto-hankkeessa esikyselyn, dialogien ja kehittäjäryhmien työn pohjalta sisältöluonnoksen verkkovalmennukselle, ja nyt jatkamme kehittämistyötä – siihen kutsumme sinutkin mukaan. Otamme tarkasteluun yhteistyön esteet, mutta myös sen valtavat mahdollisuudet – etsimme yhdessä ratkaisuja, jotta kukaan ei jää yksin.
Nykytila näkyväksi – esteet, jotka haastavat meitä
Tietosuoja, pirstaleinen tiedonkulku, epäselvät vastuut ja hierarkkiset asenteet nousivat esikyselyssä...
Lastensuojelussa keskeistä on arviointi lapsen edusta, siitä mikä missäkin tilanteessa on lapselle parhaaksi ja mitä mahdollisia seurauksia lapsille ja heidän perheilleen eri vaihtoehdoista syntyy. Koska päätökset eivät aina ole helppoja tai yksinkertaisia, tarvitaan ammattietiikkaa, joka auttaa ohjaamaan valintojen tekemisessä. Lastensuojelun uudistaminen ei sekään ole irrallaan etiikasta, sillä kehittämistyössä voi tulla eteen tehtäväksi valintoja, joiden seurauksia on arvioitava myös ammattietiikkaan nojautuen. Hyvä tahto tai pyrkimys ei aina takaa esimerkiksi jonkin asian oikeudenmukaisuutta tai turvallisuutta. Siksi...
YK:n vammaissopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa, eikä heillä ole velvollisuutta käyttää tiettyä asuinjärjestelyä. Sopimus velvoittaa valtioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa tuen itsenäiseen asumiseen sekä estämään eristämisen tai pakottamisen laitosasumiseen.
Alkuvuoden Independent Living in the Nordic Countries -seminaarissa keskityttiin näihin periaatteisiin, ja seminaarin teemoissa korostui siirtymä kohti yksilöllisiä ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja.
Suomessa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2010, jolloin kehitysvammalaitoksissa asui pitkäaikaisesti noin 2400 henkilöä....
Mielenterveys ei ole vain ongelmien poissaoloa – se on kykyä selviytyä, toivoa ja rakentaa mielekästä elämää. Positiivinen mielenterveys tukee oppimista, osallisuutta ja kotoutumista. Se on voimavara, jota ei voi ulkoistaa tai siirtää – mutta jonka tukemiseen yhteiskunta voi vaikuttaa ratkaisevasti.
Hyvinvointialueiden ja kuntien päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millaista mielenterveyden tukea ihmiset saavat. Näiden päätösten vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Erityisesti pakolaistaustaiset ihmiset ovat vaarassa jäädä ilman tarvitsemaansa apua, vaikka heidän tarpeensa ovat usein suuremmat kuin pääväestöllä.
Vakava parisuhdeväkivalta on ihmisoikeusloukkaus, joka voi pahimmillaan johtaa uhrin kuolemaan. Pohjoismaista Suomessa kuolee eniten ihmisiä parisuhdeväkivallan seurauksena suhteessa väkilukuun.
Vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä MARAK on Suomessa käytössä lähes kaikilla hyvinvointialueilla. THL koordinoi menetelmää kansallisesti. MARAK-työskentelyssä väkivaltatilanteen vakavuus selkiytyy sekä ammattilaisille että asiakkaalle itselleen.
Väkivaltatyön koordinaattori tukee MARAK-toimintaa
Väkivallan ehkäisyn vastuuhenkilö tai koordinaattori huolehtii siitä, että poikkihallinnollinen ja moniammatillinen väkivallan ehkäisytyö toimii saumattomasti. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella väkivaltatyön koordinaattori aloitti työnsä Kestävän kasvun ohjelman (RRP) rahoituksella...
Annammeko sosiaalihuollon palveluissa neuvonnan ja ohjauksen jäädä katveeseen – juuri siinä vaiheessa, jossa avun tarpeessa oleva ottaa ensimmäisen askeleen? Sosiaalihuolto on rakennettu auttamaan, mutta palvelujärjestelmä ei näe ihmistä ennen kun hän täyttää “asiakkuuden” kriteerit. Tilanne saattaa heikentää sekä yksittäisen asiakkaan oikeuksia että koko sosiaalihuollon vaikuttavuutta.
Neuvontavaihe on ratkaiseva – miksi emme kirjaa sitä tunnisteellisesti?
Yhteydenottoja sosiaalihuoltoon on voitava kirjata tunnisteellisesti jo neuvontavaiheessa. Tämä loisi jatkuvuutta, auttaisi työntekijöitä ja vahvistaisi sekä ammattilaisen että asiakkaan oikeusturvaa. Asiakas voisi...
