Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden...
Vammaisten ihmisten osallisuus on paitsi yksilöllinen oikeus, myös koko vammaissosiaalityötä ohjaava periaate. Monet vammaiset ihmiset kuitenkin kohtaavat edelleen yhteiskunnan rakenteista...
YK:n vammaisten oikeuksien komitea antoi Suomelle suosituksensa vammaisyleissopimuksen toimeenpanosta syyskuussa. Niiden ytimessä on yksinkertainen mutta painava viesti: ilman tietoa ei...
YK:n vammaissopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa, eikä heillä ole velvollisuutta käyttää tiettyä...
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa...
Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva, uusi vammaispalvelulaki korostaa entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella...
Vammaissosiaalityön asiakkaan on tärkeä voida luottaa siihen, että hänen kanssaan toimitaan suunnitelmallisten ja laadukkaiden sosiaalityön toimintatapojen mukaan, ja että ammattilainen...
Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan.
Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä.
