Vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisöissä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä on YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 19 keskeinen sanoma. Useat kansainväliset sopimukset...
Meiltä asiantuntijoilta kysytään toisinaan sitä, kuinka paljon vammaisia ihmisiä on Suomessa. Yksinkertaista ja kaiken kattavaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta...
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden...
Vammaisten ihmisten osallisuus on paitsi yksilöllinen oikeus, myös koko vammaissosiaalityötä ohjaava periaate. Monet vammaiset ihmiset kuitenkin kohtaavat edelleen yhteiskunnan rakenteista...
YK:n vammaisten oikeuksien komitea antoi Suomelle suosituksensa vammaisyleissopimuksen toimeenpanosta syyskuussa. Niiden ytimessä on yksinkertainen mutta painava viesti: ilman tietoa ei...
YK:n vammaissopimuksen 19. artiklan mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertainen oikeus muiden kanssa valita asuinpaikkansa, eikä heillä ole velvollisuutta käyttää tiettyä...
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa...
Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva, uusi vammaispalvelulaki korostaa entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella...
Vammaissosiaalityön asiakkaan on tärkeä voida luottaa siihen, että hänen kanssaan toimitaan suunnitelmallisten ja laadukkaiden sosiaalityön toimintatapojen mukaan, ja että ammattilainen...
Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan.
