Päivi Hömppi

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Siihen on kirjattu siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa vammaispalveluja saaneiden asiakkaiden päätökset tulee muuttaa...

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva, uusi vammaispalvelulaki korostaa entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella...

Vammaissosiaalityön asiakkaan on tärkeä voida luottaa siihen, että hänen kanssaan toimitaan suunnitelmallisten ja laadukkaiden sosiaalityön toimintatapojen mukaan, ja että ammattilainen...

Sosiaalityön harkinta on toimijuutta, jossa tehdään jatkuvia valintoja esimerkiksi siitä, mikä tehtävä on akuutein ja mitä voidaan siirtää eteenpäin. Vammaissosiaalityössä harkinta liittyy myös päätöksentekoon ja siihen, miten jokin asia ratkaistaan.

Yhteiskunnan muutosten myötä maailmamme on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Tämä suuntaus näkyy myös sosiaalityössä.

Osallisuus ei aina toteudu riittävästi vammaisille henkilöille suunnatuissa palveluprosesseissa. Osallisuutta tuetaan erilaisten välineiden ja työmenetelmien avulla, mutta niitä ei ole välttämättä aina käytössä.

Vammaispalvelujen vaikutusten seuranta, arviointi ja ohjaus edellyttävät kattavaa tietopohjaa. Tällä hetkellä sosiaalipalvelujen, mukaan lukien vammaispalvelujen, tietopohjassa on puutteita erityisesti sosiaalihuollon avopalvelujen tiedoissa.

Liikunta ja ulkoilu ovat yleisimpiä harrastuksia Suomessa. Liikunta on jokaisen ihmisen sivistyksellinen perusoikeus, osa merkityksellistä elämää.

Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi tai kun lapsi vammautuu, perhe joutuu ratkaisemaan sosiaaliseen ympäristöön ja elämäntilanteeseen liittyviä uusia sekä osittain ennakoimattomia käytännön haasteita.

Vammaissosiaalityö rakentuu vammaispolitiikalle, jonka periaatteita ovat oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Nämä periaatteet toteutuvat, kun asiakkaiden ääni...