Meiltä asiantuntijoilta kysytään toisinaan sitä, kuinka paljon vammaisia ihmisiä on Suomessa. Yksinkertaista ja kaiken kattavaa vastausta tähän kysymykseen on mahdotonta antaa, sillä vammaisuutta ei voi määritellä tyhjentävästi yhdellä luvulla tai yhdestä näkökulmasta.
Vammaisuutta voidaan tarkastella esimerkiksi lääketieteellisen tai sosiaalisen mallin kautta. Lisäksi vammaisuus on aina myös subjektiivinen kokemus. Ulkopuolisesta voi näyttää siltä, että henkilö on vammainen, vaikka hän ei itse koe itseään vammaiseksi. Tilanne voi olla myös päinvastoin, sillä kaikki vammat ja toimintarajoitteet eivät näy ulospäin.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 16 prosenttia maailman väestöstä elää merkittävän toimintarajoitteen kanssa. Suomessa EU:n tuloja ja elinoloja koskevaan EU-SILC-kyselyyn vuonna 2022 lisättyjen Washington Group -kysymysten perusteella noin 10 prosentilla 16 vuotta täyttäneistä oli vaikeita toimintarajoitteita. Luvut antavat suuntaa ilmiön laajuudesta, mutta eivät kerro koko kuvaa.
Sosiaali- ja terveysrekisterit kertovat palveluista, eivät suoraan vammaisuudesta
Suomessa vammaisuutta voidaan tarkastella erilaisten sosiaali- ja terveysrekistereiden kautta. Rekisterit eivät kuitenkaan mittaa vammaisuutta sinänsä, vaan palvelujen käyttöä, etuuksia ja diagnooseja. Poikkeuksen tekee näkövammarekisteri, johon kootaan lääkärin arvion mukaan näkövammaiseksi tunnistettuja henkilöitä.
Nykyään saamme parhaiten tietoa vammaisuudesta myönnettyjen vammaisetuuksien määrän avulla. Tämäkään tieto ei kuitenkaan kerro vammaisten ihmisten kokonaismäärää, sillä kaikki vammaiset henkilöt eivät hae tai saa vammaisetuuksia ja etuuksia voidaan myöntää myös sairauden, ei vamman perusteella. Vuonna 2024 Kelan vammaisetuuksia sai 263 500 henkilöä eli 4,7 prosenttia väestöstä.
Myös sosiaalihuollon tietopohja on muutoksessa. Sosiaalihuollon seurantarekisterin kehittämistyö vahvistaa kansallista tilastointia, tutkimusta ja kehittämistä. Seurantarekisterin mukaan noin 2,4 prosenttia suomalaisista, eli noin 135 000 henkilöä, sai vammaispalveluja vuonna 2024. Tämä joukko on määrällisesti pieni, mutta palvelujen merkitys yksilöiden arjessa on suuri.
Vammaisille henkilöille tarkoitetuista sosiaalipalveluista on saatavilla tietoa useista eri lähteistä, usein osana laajempia julkaisuja. Vuoden 2025 lopussa julkaisimme työpaperin, johon on koottu tietoa vammaisille henkilöille tarkoitetuista sosiaalipalveluista. Julkaisu ohjaa lukijaa myös käytettävissä olevien tietojen lähteille.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuosi sitten. Eduskunta edellyttää, että sen vaikutuksia vammaisten henkilöiden elämään seurataan. Seurannan mahdollistamiseksi THL on käynnistänyt STM:n rahoittaman Vammaispalvelulain seurantahankkeen.
Vammaispalvelujen piirissä olevat – pieni, merkityksellinen, yksilöllinen joukko
On myös tärkeä muistaa, ettei vakavakaan toimintarajoite automaattisesti tarkoita vammaispalvelujen tarvetta. Sosiaalisen mallin mukaisesti vammaisuus syntyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Vammaisuus tulee näkyväksi niissä tilanteissa, joissa toimintakykyyn liittyvä seikka ja yhteiskunnalliset esteet yhdessä rajoittavat ihmisen yhdenvertaista osallistumista. Palvelupäätökset tehdään aina yksilöllisen tarpeen perusteella ja palvelukohtaisesti.
Toimintarajoitteisuus ja vammaisuus ovat osa ihmisyyden kirjoa
Vammaisuus ja toimintarajoitteisuus ovat osa ihmisyyden moninaisuutta. Siksi pelkkä vastaus kysymykseen siitä, kuinka monta vammaista ihmistä on, ei riitä vammaispalvelujen tarpeen ymmärtämiseen. Tarvitsemme luotettavia tilastoja ja monipuolista tietoa vammaisuusilmiön laajuudesta ja syvyydestä. Vammaispalvelut ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa. Niiden kehittäminen vaikuttaa suoraan satojentuhansien ihmisten arkeen.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää
- Vammaispalvelut sosiaalihuollossa : Kootusti tietoa THL:n rekistereistä ja tietolähteistä
- Disability statistics – population with difficulties in basic activities – Statistics Explained – Eurostat (EU-SILC)
- Näkövammarekisteri (Näkövammaisten liitto)
- Sosiaalihuollon asiakkaat – THL
- Sosiaalihuollon rekisteriuudistus – THL
- Vammaispalvelujen seuranta -hanke – THL
- Global report on health equity for persons with disabilities (WHO)