Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan vuoden alussa ja sen toimeenpano on ollut mittava ponnistus hyvinvointialueilla. Kysyimme kesäkuussa 2025 vammaispalveluiden johdon, esihenkilöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä lain toimeenpanon toteutumisesta alueilla. Kyselyn avovastauksissa kuvattiin monipuolisesti sekä onnistumisia että haasteita puoli vuotta lain voimaantulon jälkeen.
Uusi laki tukee yhdenvertaisia ja yksilöllisiä palveluja
Hyvinvointialueet kokivat toimeenpanon monelta osin onnistuneeksi, vaikka muutoksen laajuus ja tiukka aikataulu ovat tuoneet paineita. Vammaispalveluiden kokonaisuus nähtiin pääosin toimivana: toimintaa on saatu yhdenmukaistettua ja uusia käytäntöjä on otettu käyttöön.
Lain positiivisina muutoksina nostettiin esiin asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistuminen. Uuden lain nähtiin edistävän eri tavoin vammaisten henkilöiden tasavertaista kohtaamista ja palvelujen myöntämistä yksilöllisten tarpeiden perusteella. Myös vammaispalvelujen kohderyhmän katsottiin monipuolistuneen, mikä nähtiin myönteisenä etenkin aiemmin väliinputoajiksi jääneiden henkilöiden kannalta.
Laki koettiin tukevan hyvin myös yksilöllisten palveluratkaisujen rakentamista. Uusia palveluja on mahdollisuus soveltaa monenlaisiin asiakastilanteisiin ja palvelurakenteesta on tullut joustavampi. Erityisesti osallisuutta vahvistavat palvelut, kuten erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko, nähtiin tärkeiksi ja lupaaviksi uusien palveluiden osalta, vaikkei niiden toimeenpano ole vielä kaikilta osin vakiintunutta.
Resurssipula, tulkinnanvaraisuus ja ensisijaisten palvelujen haasteet vaikeuttavat toimeenpanoa
Resurssien riittävyys herätti vastaajissa erityistä huolta. Henkilöstöresurssien koettiin olevan riittämättömät etenkin uuden lain toimeenpanon lisäämän työmäärän vuoksi. Myös talous arvioitiin tiukaksi ja taloudellisten haasteiden koettiin vaikeuttaneen palvelujen kehittämistä ja uusien palveluiden käyttöönottoa.
Lain tulkinnanvaraisuus nousi toiseksi merkittäväksi haasteeksi. Soveltamisalaa pidettiin monin osin epäselvänä ja lain soveltamista epäyhtenäisenä. Myös puutteelliset ohjeistukset nähtiin lain toimeenpanoa hidastavana tekijänä. Lisäksi lain tulkinnanvaraisuus katsottiin kuormittavan päätöksentekoa, mikä on heijastunut työmäärän kasvuun ja viivästyneisiin päätöksiin.
Avovastauksista kuvattiin myös ongelmia sekä ensisijaisten palveluiden että uusien palveluiden osalta. Ensisijaisten palveluiden saatavuus ja toimivuus koettiin haasteellisena ja vastauksissa tuotiin esiin, ettei asiakaan tarpeita vastaavia ensisijaisia palveluja ole pystytty järjestämään alueilla riittävän hyvin. Myös uusien palvelujen toteutus oli kesäkuussa monin paikoin vielä kesken ja epäselvät palvelusisällöt sekä järjestämisen haasteet aiheuttivat epävarmuutta.
Lain suunta on oikea mutta toimeenpano tarvitsee kehittämistä, tukea sekä riittäviä resursseja
Hyvinvointialueiden avovastaukset osoittivat, että toimeenpano on edennyt olosuhteisiin nähden hyvin. Uuden lain tuomat mahdollisuudet näkyvät monin paikoin jo nyt, mutta rinnalla kulkevat resurssipaineet, tulkinnanvaraisuudet sekä ongelmat ensisijaisten ja uusien palvelujen toteuttamisessa.
Uusi laki nähdään oikeansuuntaisena, mutta toimeenpano edellyttää vahvempaa ohjausta, ensisijaisten palvelujen kehittämistä sekä riittävää resursointia.
THL toteuttaa uuden vammaispalvelulain seurantaa yhteistyössä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa vuosina 2025–2027. Lakiuudistuksen vaikutuksia arvioidaan kyselyjen, tilastotietojen sekä kuulemistilaisuuksien avulla. Lisätietoa seurannasta ja tuloksista löytyy seurannan hankesivuilta.