Vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisöissä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tämä on YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 19 keskeinen sanoma.
Useat kansainväliset sopimukset ja EU-tason linjaukset vauhdittavat artiklan 19 toimeenpanoa ja luovat Suomelle sekä velvoitteen että mahdollisuuden rakentaa asumista ja tukea entistä ihmisoikeusperustaisemmin. Esimerkiksi European Affordable Housing Plan tunnistaa, että kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikuttaa erityisesti pienituloisiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. EASPDn raportissa Building inclusive housing: Perspectives from across Europe puolestaan todetaan, että tarvitaan erityisesti asumis- ja vammaispolitiikan vahvempaa yhteensovittamista.
Itsenäisen elämän keskeisiä edellytyksiä
Esteettömät ja kohtuuhintaiset asunnot sekä laitosasumisen lopettaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän edellytyksiä vammaisille henkilöille. Pitkäaikaisesti ympärivuorokautisia asumispalveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten kohdalla olemme tienristeyksessä: kääntyykö suunta takaisin keskitettyihin laitoksiin tai laitosmaisiin asumisen muotoihin?
”Epävarmuutta ja vaihtelevaa osallisuutta” -selvityksessä todetaan, että kauimpana artiklan 19 toteutumisesta on niiden henkilöiden tilanne, jotka tarvitsevat arjessa jatkuvaa apua ja tukea: asumiseen liittyvät oikeudet siitä missä, miten ja kenen kanssa asutaan eivät toteudu, vaan usein kyse on asukkaan sijoittamisesta vapautuvalle paikalle. Joskus nämä vapaat paikat voivat olla myös kaukana ihmisten luontaisista tukiverkostoista tai yhteisöissä, joita ihmiset eivät tunne omikseen.
Toteutuvatko vammaispalvelulain tavoitteet arjessa ja ihmisten elämässä?
Uusi vammaispalvelulaki turvaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, ehkäisee ja poistaa yhdenvertaisuuden esteitä sekä mahdollistaa osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa, tukee itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvaa vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Vuonna 2025 voimaan tulleessa vammaispalvelulaissa asumisen tuen palvelut mahdollistavat hyvin monimuotoisen ja yksilöllisen asumisen tuen. Tämä kuitenkin vaatii palvelujen yhteiskehittämistä hyvinvointialueiden, vammaisjärjestöjen ja palveluntuottajien kanssa sekä tukea vammaispalvelulain soveltamiseen.
Hyvällä hallinnolla turvataan ihmisoikeuksia ja oikeutta omaan kotiin. Uudistusten keskellä on tilaisuus pohtia sitä, onko vammaisilla henkilöillä todellisia mahdollisuuksia olla osa asiakasprosessia ja vaikuttaa siihen, missä asuu. Kuka tukee pitkäaikaisesti ympärivuorokautista tukea tarvitsevia ihmisiä oikeuksien toteutumisessa ja oikeuksiin pääsyssä: asiakassuunnitelmapalavereihin valmistautumisessa, palveluiden hakemisessa, valitusten tekemisessä?
Palvelut ja tuki kiinteässä yhteydessä yhteisöön
Monimuotoisia asumisen ja tuen vaihtoehtoja on kehitettävä sekä kasvukeskuksissa että niiden ulkopuolella. Artiklan 19 ottaminen vakavasti tarkoittaa monimuotoisia asumisen ja tuen vaihtoehtoja ja todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, missä ja kenen kanssa asuu sekä erilaisia tapoja yhdistää virallista ja epävirallista tukea.
Asunto ensin -mallissa on kristallinkirkas ajatus siitä, että asunto on osa ihmisoikeuksia ja ihmisen perusoikeus: ensimmäinen ihmiselle tarjottava tuki on oma asunto.
Asumisen tuen kehittäminen
Kolmivuotinen Tukena-säätiön Osallisuus ja oikeudet asumisessa -hanke on alkanut vuoden 2026 alussa. Hankkeessa kehitetään konkreettisia toimintamalleja asumisen tueksi. Samalla rakennetaan valtakunnallista verkostoa, jossa hyvinvointialueet, palveluntuottajat, järjestöt ja kokemusasiantuntijat kehittävät asioita yhdessä. Kokemustieto on mukana koko ajan osana kehittämistä, ei erillisenä kokonaisuutena.
THL käynnistää keväällä 2026 ESR+ hankkeen Kohti oikeudenmukaisia vammaispalveluja. Tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Yksi hankkeen työpaketeista keskittyy asumispalvelujen kehittämiseen. Hyvinvointialueita ja järjestöjä kutsutaan mukaan yhteiskehittämiseen. Lisätietoja hankkeesta löytyy Innokylästä. Hanke tekee yhteistyötä viiden muun ESR+ rahoituksen saaneen hankkeen kanssa.
Yhteistyön avulla voimme toteuttaa parempaa huomista kaikille.
Lue lisää
- Vammaispalvelulaki 675/2023
- Europe’s response to the housing crisis
- Building inclusive housing: Perspectives from across Europe
- Asunto ensin -malli
- Kohti oikeudenmukaisia vammaispalveluja (Kovapa) | Innokylä
Tulossa olevia tapahtumia:
Kohti oikeudenmukaisia vammaispalveluja -hankkeen aloitusseminaari – THL
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.