Vammaisten ihmisten osallisuus on paitsi yksilöllinen oikeus, myös koko vammaissosiaalityötä ohjaava periaate. Monet vammaiset ihmiset kuitenkin kohtaavat edelleen yhteiskunnan rakenteista juontuvia esteitä, jotka vaikeuttavat heidän oikeuksiensa ja täysimääräisen osallisuutensa toteutumista. Nämä esteet eivät rajoitu pelkästään palvelujärjestelmän sisälle, vaan ulottuvat laajasti yhteiskuntaan – aina konkreettisista esteettömyyden puutteista näkymättömämpiin vammaisuuteen kohdistuviin asenteisiin.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 7 §) mukaan rakenteellisella sosiaalityöllä tulee puuttua tällaisiin esteisiin. Vammaissosiaalityössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden ja niillä työskentelevien ammattilaisten on aktiivisesti edistettävä vammaispolitiikan periaatteiden – yhdenvertaisuuden, osallisuuden sekä tarpeellisten palvelujen ja tukitoimien – toteutumista niin palvelujärjestelmässä kuin yhteiskunnassa laajemminkin.
Moniääninen tietoperusta rakenteellisen työn tukena
Rakenteellinen sosiaalityö on parhaimmillaan monitoimijaista ja tietoperustaltaan monipuolista. Rakenteellista vammaissosiaalityötä on kuitenkin tutkittu Suomessa toistaiseksi niukasti. Tietoaukkoa paikkaamaan Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa on toteutettu RAVATTI-hanke (Rakenteellisen vammaissosiaalityön tietoperusta ja -käytännöt hyvinvointialueilla) vuosina 2023–2025. Hankkeessa rakenteellista vammaissosiaalityötä on tarkasteltu useista näkökulmista: sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden käytännön tiedon, institutionaalisen vaikuttamistiedon (vammaisneuvostojen ja sosiaaliasiavastaavien dokumentit) sekä vammaisten ihmisten tulevaisuuden toiveiden kautta.
Osallisuus ja yhteistyö tulevaisuuden toiveina
RAVATTI-hankkeeseen osallistuneet vammaiset ihmiset korostivat osallisuuden merkitystä erityisesti vammaisuuteen liittyvässä tietotyössä. He toivoivat kokemustiedon tulevan paremmin huomioiduksi vammaissosiaalityössä, sillä se tuottaa arvokasta tietoa paitsi rakenteelliseen työhön myös laajempaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Osallistujat toivoivat lisää tiedon tuottamista vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten kohtaamista rakenteellisista esteistä heidän omasta näkökulmastaan käsin. Toivotussa tulevaisuudessa vammaiset ihmiset, koulutetut kokemusasiantuntijat, vammaisjärjestöt ja sosiaalityön ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä. Näin erilaiset tiedot ja kokemukset voisivat tukea toisiaan ja vahvistaa vammaisten asemaa yhteiskunnassa.
Rakenteellinen vammaissosiaalityö vahvistaa osallisuutta
Rakenteellinen vammaissosiaalityö on keskeinen väylä vahvistaa vammaisten ihmisten oikeuksia ja osallisuutta. Kun hyvinvointialueet kehittävät rakenteellista sosiaalityötä, on tärkeää varmistaa, että myös vammaissosiaalityö saa siinä oman paikkansa.
Rakenteellisen vammaissosiaalityön ytimessä on vammaisten asiakkaiden osallisuuden varmistaminen sekä vammaisneuvostojen ja vammaisten ihmisten yhteisöjen, kuten vammaisjärjestöjen, mukaan ottaminen yhteistyöhön. Näin voidaan rakentaa yhdenvertaisempaa ja osallistavampaa yhteiskuntaa, jossa rakenteellinen vammaissosiaalityö toimii sillanrakentajana ihmisten tilanteiden ja toivotun yhteiskunnallisen muutoksen välillä.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
- Lindh, J., Kivistö, M., Martin, M., Lipponen, O., Heini, A., Hömppi, P. & Tarvainen, M. (2025). Rakenteellisen vammaissosiaalityön tiedon jäljillä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto.
- Lipponen, O. & Tarvainen, M. (2025). People with disabilities’ envisions of structural disability social work in the hoped-for future. Qualitative Social Work.
- Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex