Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla

Mini-intervention kirjaaminen ei ole aina yksinkertaista, mutta sinnikkyys palkitaan – opettavaisia kokemuksia pilottihankkeen puolivälistä

Mini-intervention perusmalli on yksinkertainen: tunnista riskit tai ongelmat, kysy asiakkaalta, ohjaa eteenpäin tai motivoi muutokseen. Malli toimii erilaisten päihteiden ja riippuvuuksien kohdalla ja sopii niin terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden kuin tapaturmapäivystyksenkin yhteyteen. Mini-interventio on tutkitusti toimiva ja kustannustehokas toimintamalli päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta sen käytöstä palveluissa on liian vähän tietoa. Hilmo-tietokanta osoittaa, että kirjaaminen palveluissa ei […]

Omakanta haastaa ammattilaisia hiomaan toimintatapojaan nuorten kanssa

Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020. Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa. Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen […]

Miten tunnistetaan palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät asiakkaat?

Miten tunnistaa ihmiset, jotka voisivat hyötyä erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta? Miten heidät tavoitetaan ja miten heidän palvelujen tarvettaan tulisi arvioida? Palvelutarpeista puhutaan usein tavalla, joka olettaa ne ikään kuin asiakkaan ominaisuuksiksi, jotka voidaan objektiivisesti mitata ja tunnistaa. Ovatko palvelutarpeet jotakin, joita asiakkailla on vai ovatko ne jotakin, jotka määrittyvät vuorovaikutuksessa palvelujärjestelmän kanssa? Onko […]

Kestävän kehityksen terveystavoitteet Suomessa: mitä voidaan mitata – ja mitä tarvitsee?

YK:n jäsenmaat sopivat huippukokouksessaan vuonna 2015 huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista (Sustainable Development Goals, SDG) ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat työtä kestävän kehityksen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä Agenda 2030 -tavoiteohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kehitykseen, jossa huomioidaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti. Tavoitteet sitovat kaikkia maita, niin köyhiä kuin rikkaitakin. Yksi kestävän kehityksen 17 tavoitteesta […]

Syöpien ilmoittamisen haasteisiin vastataan

Uusien syöpätapausten tiedot on lain mukaan ilmoitettava kansalliseen syöpärekisteriin, kun uusi tapaus todetaan tai sellaista vahvasti epäillään. Ilmoitusvelvollisuus on ollut lakisääteistä vuodesta 1961 lähtien. Tiedon ilmoittajia ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat ja patologian ja hematologian laboratoriot. Tietojen toimittamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia haasteita, joita pyritään ratkomaan tiiviillä yhteistyöllä ilmoittajien kanssa. Aikanaan ilmoitukset kerättiin hoitopaikassa paperisille syöpäkorteille, […]

Maakunnat kaipaavat apua uudistuksen johtamiseen – THL vastaa toiveisiin

Maakunnat valmistelevat aktiivisesti maakunta- ja sote-uudistusta, vaikka valtakunnan tasolla lopullisia päätöksiä uudistuksesta ei ole vielä tehty. THL:n Reformit-yksikkö keräsi syksyn 2017 ja alkuvuoden 2018 aikana maakunta- ja sote-uudistuksen alueellisilta valmistelijoilta tietoa sitä, millaista apua ja tukea he tarvitsevat uudistukseen valmistautumisessa. Vastauksia kerättiin yhteisessä työpajassa, puhelinhaastatteluin ja Webropol-kyselyllä. Yhteensä vastauksia saatiin 13 maakunnasta, yli kolmeltakymmeneltä eri […]

Soten tietopohjalla luodaan tulevaisuutta

Tulevassa sote-maailmassa maakuntien elinkelpoisuus on tiukasti kansallisessa ohjauksessa, kun maakuntien sote-kustannusten kehitystä seurataan jatkossa kansallisella tasolla nykyistä tarkemmin. Järjestäjälle tulee paineita valvoa palvelutuotantoa ja sen onnistumista monella eri tavalla. Toiminnan, tuottavuuden ja laadun kolminaisuus on keskeinen elementti. Sitä tukevat muut sote-uudistuksen strategiset tavoitteet, joita ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja saatavuus. THL:n arviointitehtävä ryydittää maakuntien toiminnan seurantaa, jolloin kehityksen […]

Sosiaaliset tekijät kuormittavat terveydenhuoltoa – miten kustannuksia voitaisiin saada alas?

Sosiaalisten tekijöiden merkitys ihmisten terveyteen on kiistaton. Yksinäisyys, heikko tai puuttuva koulutus, asumisen puutteet, työttömyys, huonot elinolot ja alhainen tulotaso ovat esimerkkejä sosiaalisista tekijöistä, jotka heikentävät terveyttä ja liittyvät myös korkeampaan kuolleisuuteen. Nämä niin sanotut ”sosiaaliset determinantit” (SDH) vaikeuttavat myös terveyden ja sairauden hoitoa. Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ajavat hakemaan apua päivystyksestä Sosiaaliset tekijät ovat taustalla […]

Kuinka laadukasta suomalainen terveydenhuolto oikeasti on? Laadun arviointiin tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunta on myöntänyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 1,5 miljoonaa euroa terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien kehittämistyön aloittamiseksi. Rahoitusta käytetään tautiryhmäkohtaisiin pilotteihin, joista saadun kokemuksen valossa laaditaan vuoden 2019 lopulla suositus, millainen laaturekisterien järjestelmä Suomeen tulisi luoda. Sote-keskustelussa monilla asiantuntijoilla on tapana aloittaa esityksensä viittaamalla Suomen terveydenhuollon kansainvälisesti korkeaan laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Väitteen perusteluiksi esitetään yleensä tietoja kansainvälisesti […]

Sama ilmiö, kaksi indikaattoria – ihan eri tarinat

Havahduin taannoin sähköisten tietojärjestelmien valppauteen havaita ja poimia ilmiöitä. Etenkin kun tieto esitetään graafisesti, kuten tällä sivulla olevassa kuvassa. Toisen käyrän mukaan kaikki oli odotettua ja ennustettavaa vuoden 2015 alkuun asti, mutta sitten käyrä meni villiksi ja vaihtelua esiintyi silmin nähden paljon. Toinen käyrä taas jatkoi kapuamistaan ylöspäin. Molempien pitäisi mitata lääkeostojen lukumääriä kuukausittain indikaattorimaisesti […]