Mitä ymmärrät hoitotakuulla? Jos olet kansalainen, ajattelet ehkä, että terveyskeskuksella on velvollisuus ottaa sinut hoitoon, kun olet sairas. Tilastoasiantuntija saattaa selittää käsitettä hoitoonpääsyn lakisääteisillä kriteereillä. Potilastiedon kirjaamisohjeita laativa pohtii, kuinka potilastietojärjestelmän aikaleima todentaa potilaan hoitoonpääsyn toteutumista.

Juristi saattaisi kieltää kokonaan käsitteen käytön – terveydenhuollossa ei ole ”subjektiivista oikeutta hoitoon aina, kun itse haluaa”.

Mitä siis tarkoitat hoitotakuu-sanalla, ja onko se sama asia kuin hoitoonpääsy? Mihin käyttöön tarvitset eri käsitteitä? Vastauksistasi ovat erityisen kiinnostuneita sanastotyön ammattilaiset.

Sanoilla ja sanastoilla on merkitystä, kun luomme yhteistä ymmärrystä. Muutostilanteissa yhteisen ymmärryksen tarve korostuu. Tiedon sähköinen virta kirjaajalta arkistoon ja kertyvät tietovarannot edellyttävät, että käytämme yhteisesti sovittuja termejä. Enää ei riitä, että suunnilleen ymmärrämme, mitä toinen ammattilainen sanoo.

Ymmärrys pitää olla yhteinen myös tietojen tallentamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tietojärjestelmät pitää rakentaa yhteisille käsitteille, jos mielimme saada kirjatusta tiedosta seuranta- tai tutkimustietoa tai peräti tukea johtamiseen ja kehittämiseen.  

Sote-uudistus edellyttää myös yhteisiä käsitteitä tutuista asioista

Suomi on tunnetusti pitkä maa. Asioista on totuttu käyttämään ”omia” termejä, jotka saattavat vaihdella alueellisesti. Käsitemäärittelytarpeita putkahtaa esiin erityisesti, kun pohditaan, miten saataisiin kertyvää asiakas- ja potilastietoa hyödynnettyä paremmin.

Määriteltyjä sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteitä hyödyntävät sote-tiedonhallinnan parissa työskentelevät tieto- ja toimintamäärittelijät. Heidän työnsä hedelmät muokkaavat tietojärjestelmiä, ja tukevat erityisesti asiakas- ja potilastietoa kirjaavien ammattihenkilöiden työtä. Myös johtaja, tutkija ja palvelujärjestelmien kehittäjä hyötyvät määrittelijöiden työstä. Määrittelyllä saadaan sisällöt seurantaan ja arviointiin. Sanoista syntyy laatua – ja toivottavasti myös monen ammattilaisen arkiseen työhön tukea.

Kuinka käsitteistä voi paljastaa eroja?

Tutuin eroavuus lienee lainsäädännön ja palvelu- tai puhekielen ero. Käsitemäärittelijän on oltava tietoinen painolastista, joka on sidoksissa lainsäädäntöön. Käsitteet on täytynyt rajata lainsäädäntötyössä, jotta lain voi tulkita oikein. Asiakkaan palvelutilanteissa lakitermit eivät täytä tehtäväänsä.

Sote-uudistus on vahvasti myös tiedonhallinnan uudistumista. Monille lienee tuttu asiakas-sanasta käyty kädenvääntö: onko asiakkaita vain sosiaalihuollon palveluissa ja ovatko terveydenhuollon asiakkaat kaikissa tilanteissa potilaita? Siihenkin palataan jälleen, kun keskitymme määrittelemään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä käsitteitä palvelujärjestelmän uudistamista varten.

Sanastotyön ammattilaiset varmistavat omalla työllään yhteentoimivuutta. Työ keskittyy jäsentämään tietyn teeman tai tietotarpeen ympärille tarvittavia käsitteitä ja termejä. Työn tarkoitus on selittää käsitteet ja ohjata niiden käyttöä eri tarpeita varten.

Käsiteanalyysilla ja käsitteiden ydinsisältöjä määrittelemällä saavutetaan kullekin käsitteelle olennaisin kuvaus. Kuvaukset julkaistaan esimerkiksi sote-sanastojen verkkopalvelussa (sotesanastot.fi). Sanastoaineistojen ylläpito ja tarjoaminen eri käyttäjille sähköisenä palveluna on syrjäyttänyt erilliset julkaisut. Verkon avointa palvelua voi käydä hyödyntämässä kuka tahansa – laajemmille yleisöille saavutettavat käsitteistöt soisi otettavaksi käyttöön myös sote-uudistuksessa.

Tutustu sanastoihin:

Sotesanastot.fi on avoin sosiaali- ja terveydenhuollon, etenkin sote-tiedonhallinnan sanastojen verkkopalvelu.

Piakkoin julkaistaan Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sanasto. Se kokoaa yhteen sote-uudistuksessa syntyneet ja jo aiemmin käytössä olleet käsitteet. Tarkemmat tiedot tulevat myöhemmin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.