Lähisuhdeväkivallasta aiheutuu monenlaisia rahallisia ja inhimillisiä kustannuksia.

Yksittäisen ihmisen ja perheen kohdalla hintana on turvattomuutta, pelkoa, kärsimystä, unettomuutta, itsetunnon ja toimintakyvyn menetystä, vaikeuksia luottaa toisin ihmisiin, mielenterveyden ongelmia, fyysisiä vammoja, sairauksia sekä kyvyttömyyttä tehdä töitä ja opiskella.

Väkivallan ja pelon ilmapiirissä eläminen muodostavat jatkuvan stressitilan, joka on yhteydessä krooniseen tulehdukseen elimistössä. Tämä puolestaan lisää riskiä sairastua muun muassa syöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä masennukseen.

Väkivalta siis vaikuttaa ihmisten elämään monin eri tavoin ja heijastuu siten myös palveluiden käyttöön.

Lähisuhdeväkivallan moninaisten terveysvaikutusten takia on lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden henkilöiden todettu käyttävän terveydenhuollon palveluita jopa kaksinkertaisesti muuhun väestöön nähden. Lähisuhdeväkivaltaa kokevat käyttävät tutkimusten perusteella merkittävästi myös sosiaali- ja oikeuspalveluita, kuten lastensuojelun, turvakotien, poliisin ja oikeusjärjestelmän palveluita. Nämä palvelut sitovat paljon työvoimaa, jolloin myös kustannukset ovat merkittäviä.

Lähisuhdeväkivallan kustannusten tarkempi tutkiminen onkin tärkeää perustuen Suomen tekemään sopimukseen “Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta”, eli niin kutsuttuun Istanbulin sopimukseen. Tämän sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan perustuen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta rahoittaa Lähisuhdeväkivallan kustannukset Suomessa (LAKU) -tutkimushankkeen.

Tutkimushankkeessa selvitetään lähisuhdeväkivallan terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden kustannuksia lähisuhdeväkivaltaa koskevan väestökyselyn sekä asiakasrekistereiden avulla.  Tutkimuksessa vertaillaan lähisuhdeväkivaltaa kokevien ja vertailuryhmän kustannuksia toisiinsa. Tarkastelu kohdistuu sekä naisten että miesten kokeman lähisuhdeväkivallan aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan myös lapsiperheiden palveluiden käyttö.

Luotettava tieto väkivallan kustannuksista edellyttää useita tutkimusmenetelmiä

Lähisuhdeväkivallan kustannusten arvioinnissa väestötutkimuksilla, vastaajien itsearviointiin perustuvilla mittareilla sekä rekisteritietolähteisiin nojaavilla aineistoilla on jokaisella omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

Yhtäältä väestötutkimuksilla pystytään kartoittamaan sellaisen väkivallan ja uhkailun yleisyyttä, joka jää viranomaisilta ja siten rekisteriaineistoilta piiloon. Toisaalta väestötutkimukset ovat alttiita kyselytutkimuksille ominaiselle vastauskadon harhalle, kun eri väestöryhmien sekä pahimmassa tapauksessa tutkittavan ilmiön suhteen erilaisia kokemuksia omaavien halukkuus vastata kyselytutkimuksiin vaihtelee.

Lähisuhdeväkivallan yleisyys vaihtelee eri väestöryhmissä, joiden tiedetään myös osallistuvan väestökyselyihin vaihtelevan innokkaasti. Yleisesti tiedetään myös, että väestökyselyihin osallistumisen halukkuus on yhteydessä siihen, kuinka relevantiksi tutkittavat kokevat tutkimusaiheen omakohtaisesti.

Rekisteriaineistojen vahvuus on puolestaan juuri kattavuudessa, sillä tietojen saatavuuteen ei liity edellä kuvailtua harhaa. Mikäli lähisuhdeväkivallan kokemiseen liittyy sosiaali- tai terveyspalvelujen tai muiden viranomaisten kanssa asiointia, tästä jää rekisteriin tieto, joka on väistämättä myös väestötasolla edustavaa.

Kun tieto on käytettävissä sekä väestökyselyyn vastanneilta että vastaamattomilta, voidaan tähän liittyvää harhaa myös oikaista. Tämä on erityisen tärkeää, sillä viime kädessä olemme hankkeessa kiinnostuneita sekä viranomaisten tietoon tulleen että piiloon jäävän väkivallan vaikutuksista palvelujen kysyntään.

Väkivallan ehkäisy ja tunnistaminen tuo yhteiskunnallisia säästöjä

Lähisuhdeväkivalta on haastava aihe niin tutkimuksen kuin yhteiskunnallisten palveluidenkin näkökulmasta.

Lähisuhdeväkivalta voi kytkeytyä laajemmin rikollisuuteen, mielenterveysongelmiin ja pahoinvointiin, mutta toisaalta sitä esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa, perhemuodoissa ja maantieteellisillä alueilla. Yleisyydestään huolimatta lähisuhdeväkivalta jää nykyisellään helposti piiloon palvelujärjestelmissä ja siksi tarkempi tieto sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluille aiheutuvista kustannuksista olisi tärkeää.

Lähisuhdeväkivallan yleisyyden ja vaikutusten parempi tiedostaminen mahdollistaisi osaltaan pitkäaikaisten ja ylisukupolvisten väkivallan kierteiden katkaisemisen sekä lähisuhdeväkivallasta aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemisen. Yhdenkin väkivallan teon ehkäiseminen voisi tuoda merkittäviä säästöjä eri viranomaispalveluille ja sitä kautta veronmaksajille.

Suurin vaikutus lähisuhdeväkivallan tehokkaammalla tunnistamisella ja puuttumisella olisi kuitenkin väkivallan kokijoiden ja todistajien elämään ja hyvinvointiin.  LAKU-hankkeen tulosten toivotaan tarjoavan yhteiskunnallisille päättäjille ja palveluntarjoajille työkaluja lähisuhdeväkivallan tehokkaampaan tunnistamiseen ja puuttumiseen sekä väkivallasta aiheutuvien haittojen minimointiin. Hankkeen tulokset ja niiden pohjalta muodostettavat suositukset julkaistaan vuonna 2022.

Lisätietoja

Lähisuhdeväkivallan kustannukset Suomessa -hanke
Rahoitus: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

#väkivallanhinta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.