Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Jyväskylässä lokakuussa keskusteltiin siitä, millaista tietoa lastensuojelun kentällä eniten kaivataan ja miksi se on ratkaisevaa lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Keskusteluissa nousi esiin myös tiedon parempi saatavuus ja hyödyntäminen arjen työssä.
Lastensuojelupäivät kokosivat yhteen suuren joukon ammattilaisia eri puolilta Suomea, vaikka hyvinvointialueiden taloudelliset tilanteet loivat osallistumiseen haastavan lähtökohdan. Päivien ohjelma tarjosi ajankohtaisia puheenvuoroja, ja teemaksi oli tänä vuonna valittu ”Sydämellä ja sisulla”. THL:n lastensuojelutiimi osallistui tapahtumaan omalla esittelypisteellä, jossa kohtasimme kentän ammattilaisia ja keräsimme heidän näkemyksiään osallistavan verkkotyökalun avulla. Kysymykset liittyivät erityisesti lastensuojelun tiedontarpeisiin, jotka tukevat tietopohjan vahvistamista, mikä on yksi tiimimme keskeisistä painopisteistä vuosina 2024–2027
Osana Lastensuojelupäivien ohjelmaa järjestimme alaseminaarin, jossa käsiteltiin kansallisen lastensuojelun kehittäjäverkoston keskeisiä teemoja. Nämä teemat ovat vastuusosiaalityöntekijän rooli ja työnjako, lastensuojelun ’oven’ laajuus – pitäisikö sitä leventää vai kaventaa, laadun ja vaikuttavuuden arviointimittarit sekä monialainen yhteistyö päihde- ja mielenterveystyössä systeemisiä periaatteita hyödyntäen.
Tietopohjan merkitys lastensuojelussa
Olemme käynnistäneet lastensuojelun tietopohjakartoituksen, sillä täysin kattava kokonaiskuva kansallisesta tietopohjasta ja sen aukoista puuttuu. Vahva tietopohja on välttämätön päätöksenteon perustaksi ja kehittämistyön tueksi. Kartoituksen avulla pyrimme tunnistamaan tiedolliset aukot, joiden täyttäminen vahvistaa ammattilaisten osaamista ja mahdollistaa lastensuojelun toimenpiteiden vaikuttavuuden seurannan. Näin voimme suunnata kehittämistä oikeisiin asioihin ja varmistaa lapsen edun mukaisen lastensuojelun toteutumisen laadukkaasti.
Mitä tietoa kaivataan eniten?
Lastensuojelupäivillä kysyimme osallistujilta, mistä aiheista tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta. Vaihtoehtoina olivat huostaanotto ja sijaishuolto, avohuolto, vaikuttavuustieto, kokemustieto sekä “jostain muusta”.
Tulokset olivat selkeitä: vaikuttavuustieto nousi tärkeimmäksi, sillä lähes puolet vastaajista piti sitä suurimpana tiedon katvealueena. Kokemustieto oli toiseksi toivotuin, ja avohuollosta sekä huostaanotosta ja sijaishuollosta kaivattiin myös lisätietoa. “Jostain muusta” -vaihtoehdon valinneet nostivat esiin tarpeen tutkia lapsiperheköyhyyttä, perhehoitoa, tyttöjen oikeuksia, maahanmuuttajia, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta sekä työntekijöiden jaksamista. Lastensuojelun laatu ja vaikuttavuus nousivat tärkeimpinä esiin myös lastensuojelupäivillä pitämässämme alaseminaarissa, jossa kartoitimme, minkä teeman kehittämistarve näkyy osallistujien työssä.
Toivoa tulevaisuudesta
Halusimme myös kuulla ammattilaisilta, mikä antaa toivoa, kun ajattelee lastensuojelun tulevaisuutta. Vastauksissa esiin nousi tutkimustieto, ammattilaisten sitoutuneisuus, kehittämistyön jatkuvuus ja lasten ja perheiden tarpeiden parempi huomioiminen.
Tärkeimpänä toivoa antavana asiana nousi esiin vastaus – “lapset”.
Kohti vaikuttavampaa lastensuojelua
Vaikuttavan lastensuojelun perusta on vahva ja luotettava tietopohja. Pitkäjänteinen tutkimusprosessi on tässä yksi keskeinen osa, sillä se tuottaa syvällistä, vertaisarvioitua ja laajasti hyödynnettävää tietoa, joka kestää aikaa ja ohjaa kehittämistä strategisesti. Tällainen tutkimus mahdollistaa kokonaiskuvan hahmottamisen, vaikuttavuuden arvioinnin ja päätöksenteon perustamisen vahvaan tutkimusnäyttöön.
Samalla tiedämme, että tutkimustiedon jalkautuminen käytäntöön voi olla hidasta, vaikka tarve tiedolle on usein akuutti. Siksi tulevaisuudessa yhtenä vaihtoehtona voisi olla hyödyntää myös aiempaa enemmän nopeampia menetelmiä, joita on kutsuttu esimerkiksi R3 (rapid, responsive, relevant) -tutkimuksiksi. Niillä tarkoitetaan kevyempää ja nopeampaa tiedonkeruuta, joka tuottaa olennaista ja riittävän luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Pitkäjänteinen tutkimus ja ketterät menetelmät voisivat täydentää toisiaan, jotta lastensuojelun kehittäminen etenee sekä syvällisesti että ajantasaisesti.
Lue lisää
Uusi lastensuojelun kansallinen kehittäjäverkosto tukee hyvinvointialueiden yhteiskehittämistä – THL
Rapid evaluation of service innovations in health and social care (pdf 1378kt)
Hieno kirjoitus. Juuri tuollaista laaja-alaista, ja kaiken saadun tiedon, yhteenvetoa kaivataan. Pirstaleisuus saataisiin näin loppumaan ja työnkuvaa selkiytettyä lastensuojelun eri osa-alueilla, joka antaisi vahvan tuen lastensuojelu työtä tekeville.