Marke Hietanen-Peltola

Opiskeluhuoltopalvelujen järjestäytyessä uudelleen, on aika luopua toimimattomista käytänteistä. On suunnattava tavoitteellisesti ja rohkeasti kohti oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten tarpeita.

Hyvinvointi ei synny sosiaali- ja terveyspalveluissa vaan arjen elinympäristöissä. Varhaiskasvatus ja koulu ovat kodin ohella lapsen tärkeimpiä kasvuympäristöjä. Koulun oleellinen...

Vuosi sitten kaikissa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman alueellisissa hankkeissa mietittiin, miten auttaa nuoria voimaan paremmin. Käynnistyi historiallinen yhteiskehittämisen hanke, jossa mukana on peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon toimijoita yliopistosairaaloita myöten. Yhteistyöhön kannusti huoli siitä, että apua hakevia nuoria ei pystytä riittävästi auttamaan edes yleisimmissä häiriöissä. Apu haluttiin tarjota nuoren arkiympäristössä eli kouluissa ja oppilaitoksissa. Koulutukset käynnissä koko Suomessa […]

Lähiopetukseen palataan perusopetuksessa runsaaksi kahdeksi viikoksi ennen kesälomaa. Suurelle osalle oppilaita, perheitä, opettajia ja muuta koulun henkilöstöä paluu kouluun on mieluinen, vaikka toimintaa ohjaa nyt ”uusi normaali”. Oppilaille kaverit ­– ja varmaan opettajatkin ­– ovat parhaimmillaan ”livenä”.  Tuttu kouluympäristö, päivittäinen kouluateria ja lähiopetus ovat nekin varmasti odotettuja poikkeuksellisen kevään jälkeen. Opettajat opettelevat toimimaan ehkä jopa etäopetustakin […]

Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen. Koronaepidemia vaikuttaa koko […]

Universaali ehkäisevä terveydenhuolto on palvelua, jota tarjotaan kaikille tiettyyn kohderyhmään kuuluville riippumatta heidän terveydentilastaan. Kohderyhmä on valittu tunnettujen riskien tai elämänvaiheeseen liittyvän tuen tarpeen perusteella. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastusohjelman mukaiset käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa, kuten myös työttömien ja tietyn ikäisten vanhusten terveystarkastukset. Universaalius tarkoittaa kaikkien kohderyhmään kuuluvien pääsyä palvelujen […]

Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety hyvinvointia edistävä peruspalvelu. Työtä toteutetaan sekä koko kouluun kohdistuvana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona eli kouluterveydenhuollon sekä kuraattorin ja psykologin palveluina. Opiskeluhuollon potentiaali mielenterveyden tukemisessa tai pulmien hoidossa jää osin hyödyntämättä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon ei panosteta riittävästi ja osalle opetushenkilöstöä oma rooli tässä työssä on edelleen epäselvä. Vahvassa on […]

Huom! Blogikirjoituksesta on poistettu 10 ja 12 vuoden ikärajoja koskeva osuus 4.6.2020. Omakannan käyttöönotto on tehnyt hyvää sekä potilaille että terveydenhuollon toimijoille. Verkkopalvelu, joka näyttää kansalaisen omat terveydenhuollossa kirjatut tiedot, on mullistanut toimintakenttää – pääasiassa hyvällä tavalla. Se on tehnyt potilaista entistä osallisempia omien terveysasioidensa hoidossa. Meidät terveydenhuollon ammattilaiset Omakanta on lempeästi ohjannut selkokielisempään kirjaamiseen […]

Ilman aitoa kohtaamista on vaikea luottaa toiseen ihmiseen. Onnistunut kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen lapsen tai nuoren ja työntekijän välille on keskeinen tekijä tuen tarpeen esille tulemisessa ja avun saamisessa palveluista. Koululääkärinä mieleenpainuvimmat onnistumisen kokemukseni luottamuksen saavuttamisesta ovat terveystarkastuksista, joissa on keskusteltu perhettä kuormittavista asioista kuten riidoista, lähisuhdeväkivallasta tai vanhempien päihteidenkäytöstä ja mielenterveyspulmista. Osalle nuorista ja […]

Opiskeluhuoltolaki astui voimaan elokuussa 2014. Se koskee kaikkia opiskeluhuoltoon osallistuvia eli opettajia, rehtoreita, terveydenhoitajia, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä sekä kuraattoreita ja koulupsykologeja ynnä muita koululla toimivia aikuisia. Välittömästi syntyi väärinkäsitys, että opiskeluhuoltolaki estää hoitamasta oppilaiden asioita järkevästi. Ajateltiin, että oppilaan asioissa ei voi enää kysyä neuvoa keneltäkään eikä tehdä minkäänlaista toimivaa koulun sisäistä yhteistyötä oppilaan […]