Vaikka koronavirus on päivien, viikkojen ja kenties kuukausienkin pääpuheenaihe, eivät muut hoidon ja tuen tarpeet ole valitettavasti jääneet tauolle, päinvastoin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet merkittävästi sekä epidemiaan liittyvien uhkakuvien että rajoittamistoimenpiteiden vuoksi.

Äitiys- ja lastenneuvolan sekä opiskeluhuollon palvelujen työ ja tuki onkin nyt tärkeämpää kuin koskaan ennen.

Koronaepidemia vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja palveluihin. Varautuminen ja suunnitelmien tekeminen kriisitilanteeseen on välttämätöntä juuri nyt.

Perustasolla varautuminen tarkoittaa koronavastaanottojen perustamisen lisäksi sitä, että varmistetaan peruspalvelujen jatkuminen kaikissa olosuhteissa. Hoitamalla normaalit perustason asiat hyvin varmistetaan erityistasolle parhaiten edellytykset selvitä koronaviruksen aiheuttamasta hoitokuormasta.

Perheillä on hyvin erilaiset edellytykset selviytyä koronavirustilanteessa

Epidemian uhka itsessään aiheuttaa pelkoa ja epätietoisuutta tulevaisuudesta. Totutusta arjesta poikkeaminen kuormittaa sekä lapsia että aikuisia.

Vanhemman etätyön ja lapsen etäkoulun yhteensovittaminen saattaa tuntua ylipääsemättömältä haasteelta. Juuri lomautetuksi joutuneen tai yrittäjänä toimivan vanhemman huoli taloudellisesta tilanteesta voi olla suuri ja voimavarat sidottuna muuhun, kuin lapsen hyvinvoinnin ja etäkoulun tukemiseen.

Ja miten asiat sujuvat niissä perheissä, joissa vanhemmalla on kaiken edellä mainitun lisäksi vakava somaattinen sairaus, päihde- ja mielenterveysongelmia tai perheessä, jossa on lähisuhdeväkivaltaa ja ylisukupolvista syrjäytymistä?

Huolta herättää erimerkiksi uutisointi siitä, että WC-paperin lisäksi myös hanaviinit on hamstrattu kaupoista loppuun perheiden varautuessa tulevaan.

Ei ole vanhemmalle, mutta ei myöskään lapselle tai nuorelle, helppoa havaita oman elinpiirinsä kaventuvan ja jäädä vaille totuttuja perheen ulkopuolisia lähikontakteja. Nyt ne lapset ja nuoret, joilla kodin kasvuympäristö sisältää hyvinvoinnin uhkia, jäävät vaille mahdollisuutta saada tukea ja voimavaroja koulusta, kaveripiiristä ja harrastuksista.

Virtuaalinen kontakti kavereihin ei korvaa kasvokkain tapaamisia. Digimaailma ja pelaaminen saattavat koukuttaa lapsia ja nuoria, aikuisiakin, pitkäksi aikaa. Ruutuajan lisääntyminen tarkoittaa monelle liikkumisen vähentymistä, joka osaltaan vaikuttaa esimerkiksi mielialaan.

Huoli isovanhempien tai sairastuneen läheisen pärjäämisestä lisää ahdistuneisuutta. Perheenjäsenen stressi heijastuu eittämättä koko perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin.

Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelut on viritettävä tarjoamaan tukea

Turvattomuuden tunne ja muutokset arjessa voivat näyttäytyä psyykkisenä oireiluna, perheen sisäisinä vuorovaikutus-, parisuhde- ja päihdeongelmina sekä lähisuhdeväkivaltana. Perustason palvelujen tuleekin nyt aktiivisesti ottaa koko perheen tilanne puheeksi kaikissa tapaamisissa ja olla valmiina vastaamaan lisääntyvään tuen ja avun tarpeisiin.

Tuen ja avun tarjoamista ja järjestämistä on jatkettava niissä palveluissa, joissa lapset, nuoret ja perheet ovat tottuneet asioimaan. Tutulle työntekijälle on luontevinta kertoa omista huolista ja perheen tilanteesta. Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelut voivat osaltaan vastata epidemiatilanteen synnyttämään tai syventämään tuen tarpeeseen.

Tässä poikkeustilanteessa palveluissa on hyvä panostaa yksilöllisen tarpeen mukaiseen asiointiin ja varmistaa palvelujen helppo saavutettavuus, esimerkiksi tarjoamalla myös digipalveluja.

Seurannan ja tuen on jatkuttava neuvolassa ja opiskeluhuollossa poikkeustilanteessakin, etenkin niiden lasten, nuorten ja perheiden osalta, joista on erityinen huoli. Myös vanhemman tarvitsemasta avun saannista, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa, on huolehdittava. Lastensuojelun, perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun merkitys kasvaa epidemiatilanteen jatkuessa.

Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta on erittäin tärkeää jatkaa äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon sekä kuraattori- ja psykologipalvelujen toimintaa normaalisti mahdollisimman pitkään. Tähän ohjaavat myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perustasolle laatimat tuoreet ohjeet.

Lisätietoa:

STM: Kuntien turvattava perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuettava heikoimmassa asemassa olevia poikkeusoloissa
Tiedote 20.3.2020, STM

STM: Poikkeustilan huomioiminen perustason sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa
20.3.2020, STM

Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa
Thl.fi

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *