Lapset, nuoret ja perheet

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi on tarpeen tuottaa kansallisia ohjeita nuorten taloudelliseen tukeen. Sekä nuoret että ammattilaiset ovat ilmaisseet toiveensa nykyistä yhtenäisemmille käytännöille. Nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja taloudellisen tuen myöntämiselle tai myöntämättä jättämiselle tulee olla tasa-arvoiset perusteet.

Erilaiset tutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Suurimmalla osalla sijaishuollossa olevista lapsista on kuitenkin...

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään...

Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa asioivat lähes kaikki lapset ja nuoret. Terveystarkastuksissa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan tallennetaan tietojärjestelmiin suuri määrä tietoa. Pääsääntöisesti...

Yllättävä koronapandemian alku vaikutti kaikkien elämään. Monen työt ja koulu siirtyivät kotiin. Välillä tiukatkin rajoitukset muuttivat useimpien vapaa-aikaa. Pandemia viritti...

Sosiaalityön kentällä puhutaan paljon luottamussuhteen rakentamisesta asiakkaan kanssa. Sitä pidetään asiakkuuden ydintekijänä. Luottamussuhteen avulla navigoidaan yhdessä niitä asioita kohti, jotka...

Miten ammattilainen voi tunnistaa lasten kokeman väkivallan ja puuttua siihen? Tarvitsemme nykyistä enemmän keskustelua lapsen hyvinvointia vahvistavista kasvatuskeinoista.

Harrastukset tukevat lasten ja nuorten suotuisaa kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Liikuntaharrastuksen positiivisista vaikutuksista lasten ja nuorten mielenterveyteen on jo runsaasti...

Lähisuhdeväkivallan yleisyys ja haitat ovat laajasti tiedossa, mutta silti tuoreen tutkimuksen mukaan vain alle prosentti hoitoon hakeutuvista uhreista tunnistetaan terveydenhuollossa. Epäsuhta on valtava, kun samalla tiedetään, että väkivallan uhrit käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia enemmän kuin muu väestö.

Ensimmäinen koronakevät vuonna 2020 toi lapsiperheiden elämään isoja muutoksia. Arjen rytmejä, ja kahden vanhemman perheissä myös vanhempien työnjakoa, jouduttiin pohtimaan uudella tavalla.