Miten laitetaan piste koti- ja vapaa-ajan tapaturmille?

Suomessa kuollaan tapaturmaisesti vuosittain vähemmän kuin vielä vaikkapa vuosikymmen sitten. Tapaturmat ja onnettomuudet erityisesti kotona ja vapaa-ajalla ovat kuitenkin edelleen neljänneksi yleisin kuolinsyy Suomessa: noin 2 300–2 400 tapaturmakuolemaa vuodessa. Väestötasolla tapaturmien hoidosta aiheutuu Hoitoilmoitusjärjestelmän (Hilmo) tietojen perusteella merkittävä määrä sairaalahoidon tarvetta ja runsaasti inhimillistä kärsimystä sekä myös pysyvää terveyden menetystä vammautumisen myötä.

Millaisia tapatumia suomalaisille tapahtuu?

Suomessa yleisin tapaturmatyyppi ovat kaatumiset. Kaatumisiin ja putoamisiin sisältyvät tapaturmaseurannassa myös erityisesti lasten ja nuorten sekä työikäisten ikäryhmässä yleiset liikuntavammat. Iäkkäille aiheutuu vuosittain runsaasti tapaturmaisia kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta esimerkiksi lonkkamurtumien seurauksena.

Erityisesti 15–34-vuotiaiden tapaturmaiset huumemyrkytyskuolemat ovat selvästi lisääntyneet 2020-luvulla. Työikäisillä ja iäkkäillä tapaturmaisissa myrkytyskuolemissa korostuu alkoholinkäyttö. Ikääntyessä myrkytysvaaraa lisäävät myös lääkkeet ja haurastuva elimistö.

Liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet selvästi johtuen esimerkiksi ajoneuvojen teknisten ominaisuuksien ja turvalaitteiden sekä ensihoidon kehittymisestä, mutta myös säädöspohjaisista velvoitteista.

Vaikka hukkuneiden määrä väestötasolla on merkittävällä tavalla vähentynyt muutamassa vuosikymmenessä, on vesiturvallisuudessa huolenaiheita. Uimataitoisten lasten määrä oli selvästi vähentynyt ja asukaslukuun suhteutettuna Suomessa hukkuu ihmisiä vuosittain noin kaksinkertaisesti Ruotsiin ja Norjaan verrattuna. Vuonna 2021 hukkuneista puolet oli Onnettomuustietokeskuksen teematutkinnan mukaan yli 67-vuotiaita ja kaikista hukkuneista useampi kuin kaksi viidestä oli päihtynyt hukkumishetkellä.

Miten tapaturmia voidaan ehkäistä?

Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisesti kaiken ikää – koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelmassa määritellään tapaturmien tarkoittavan liikenteen ja työn ulkopuolella tapahtuvia tapaturmia. Niitä onkin liki 90 prosenttia esimerkiksi kaikista tapaturmaisista kuolemista väestötasolla.

Tutkimusnäytön mukaan tapaturmien ehkäisy on mahdollista esimerkiksi toimintakyvyn ja turvallisen liikkumisen edistämisen, riski- ja vaaratilanteiden kartoittamisen ja poistamisen sekä jo tapahtuneiden tapaturmien tai onnettomuuksien seurannan avulla. Tässä työssä tarvitaan laajaa eri ammattilaiset ja viranomaiset sekä päättäjät yhdistävää yhteistä työtä.

Tuoreessa kymmenien asiantuntijoiden ja eri hallinnonalojen edustajien kanssa valmistellussa ohjelmassa on asetettu 31 toimenpidettä eri tapaturmatyyppeihin ja tapahtumaympäristöihin kohdentuen vuosille 2026–2030. Samassa yhteydessä tehdyn kauden 2021–2025 väliarvioinnin mukaan monialaiset ehkäisytoimet ovat edenneet suurelta osin suotuisasti.

Omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä, kuten myös paloturvallisuuden edistäminen, ovat sisältyneet Turvallisesti kaiken ikää -ohjelmaan vuodesta 2020 lähtien. Omaisten ja läheisten sekä vapaaehtoisten turvallisuusosaamisella on keskeinen rooli iäkkäiden henkilöiden turvallisen kotona asumisen jatkumiselle.

Systemaattinen kaatumisten ehkäisy, kuten lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu, kannattaa. Tapaturmien ja vammojen ehkäisyä on mahdollista tehdä rinnakkain liikkumisen edistämisen kanssa. Vammojen ehkäisy tukee liikunnallisen elämäntavan edistämistä.

Päihdehaittojen ehkäisyssä tärkeää työtä tehdään mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa yhdessä verkostoyhteistyökumppaneiden kanssa. Kansallisia huumekuolemien ehkäisyn suosituksia onkin tehty ja meneillään on useita määräaikaisia ohjelmia sekä hankkeita.

Liikenneturvallisuuden hyvän kehityssuunnan edistäminen edelleen edellyttää säädöspohjan ja valvonnan lisäksi ajoneuvoturvallisuuden, liikenneympäristön parantamisen ja elinikäisen liikennekasvatuksen ja viestinnän huomioimista eri ikäryhmien näkökulmasta. Unohtaa ei sovi onnettomuuden jälkeistä pelastustoimintaa, turvallisia ajonopeuksia sekä sähköavusteisten liikkumisvälineiden, kuten sähköpotkulautojen, huomioimista.

Ohjelman toimien toimeenpano edellyttää kunnissa, hyvinvointialueilla, järjestöissä ja eri organisaatioissa valintojen tekemistä ja toimien aikatauluttamista. Ennen päätöksiä ja valintoja on hyvä tehdä vaikutusten ennakkoarviointi. Laitetaan yhdessä piste tapaturmille –turvallinen arki on meidän jokaisen asia.