Vappuviikolla ajoneuvoni merkkivalo ilmoitti, että on pikapuoliin ajankohtaista tilata huolto. Löysin kätevästi yhteystiedot tuttuun autoliikkeeseen. Palvelut ja niiden saatavuus olivat ison ketjun sivuilla kuvattuna kootusti ja selkeästi. Merkkivalo saa kummasti sykkeen nousemaan, vaikka sen tarkoitus on olla varomerkki, joka varmistaa auton toimintakuntoisena pysymistä sekä kuljettajan ja muiden liikenteessä liikkuvien turvallisuutta.
Koronavirusepidemian ensimmäinen aalto oli monella tapaa haastava kokemus HUSin henkilöstölle. Johtomme sai yhteydenottoja henkilöstön kuormittuneisuuden kokemuksesta. Varomerkkejä, joihin meidän oli reagoitava nopeasti ja niin toimimme. Käynnistimme uudenlaisen tukijärjestelmän suunnittelun ja toteutuksen ripeästi. Tavoitteenamme oli luoda helposti saatavilla olevat matalan kynnyksen palvelut kaikille niitä tarvitseville.
Toukokuussa neliportainen palvelujärjestelmämme vietti ensimmäistä vuosipäiväänsä
HUSin Henkilöstön jaksamisen tukijärjestelmän neuvonta- ja ohjauspalvelu toimi aluksi puhelimitse ja pian rinnalle valmistui virtuaalinen apuribotti. Porrastettu tukijärjestelmämme rakennettiin monipuoliseksi ja työntekijöiden ohjaus tarpeenmukaisen tuen piiriin haluttiin tehdä helpoksi. Käytännössä muutamaan kyllä–ei-kysymykseen vastaamalla botti kartoittaa tukitarpeen. Halusimme turvata henkilöstömme työssä jaksamisen kaikissa olosuhteissa.
Palveluihin ohjaamiseen rakentamamme botti jää koronaviruspandemian jälkeenkin henkilöstömme käyttöön, ja se ohjaa jatkossakin kuormittavaksi koetuissa tilanteissa tarpeenmukaisen ja oikea-aikaisen tuen piiriin.
Olemme jakaneet tietoa psyykkisestä jaksamisesta ja kriisin vaikutuksista sekä kannustaneet henkilöstöä reagoimaan niihin varhaisessa vaiheessa. Henkilöstömme on osannut hakea tukea ja sitä myös saanut.
Kun autoketjun sivuilta etsii huoltopisteitä saa sieltä myös monia vinkkejä auton kunnossapitoon ja huoltoon. Saman asian huomasimme oman työkyvyn ylläpitämisessä ja olemmekin tiedottaneet omaehtoisesta hyvinvointi- ja virkistystoiminnasta. Ne ovat tärkeitä, että jaksamme työssä ja vapaa-ajalla. HUSissa reagoimme nopeasti työssä jaksamisen huoliin ja vaikeista asioista on uskallettu puhua avoimesti, unohtamatta vapaa-ajan ja virkistymisen merkitystä.
Mukana matkallamme on ollut huipputiimi, jonka ketteryyteen ja osaamiseen on voinut luottaa. Mielestämme onnistuimme haastavassa tilanteessa tehtävässämme mallikkaasti. Erityisen iloisia olemme olleet tueksi tarjoutuneiden toimijoiden moninaisuudesta, vilpittömästä auttamisen halusta ja rakentavasta yhteistyöstä niin sisäisten kuin ulkoistenkin toimijoiden kesken. Rokotukset etenevät ja toivon siemen on istutettu.
Lue lisää:
Ajankohtaista tilannetta koronan vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin käsiteltiin Psykiatrian ja päihdejohtajien verkoston tapaamisessa 7.5.2021. Verkoston tavoitteena on edistää mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistä ja johtamista. Syksyllä käsittelemme verkoston tapaamisessa erityisesti alan työhyvinvointiin, henkilöstön resursointiin ja toimenkuviin liittyviä kysymyksiä. Johtajaverkostoon voi liittyä mukaan alla olevan linkin kautta.
Psykiatrian ja päihdetyön johtajien verkosto (Thl.fi)
Kansallisen mielenterveysstrategian lähtökohta on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa ja sen eri toimialoilla ja tasoilla. Strategian pääteemoja ovat mm. ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut ja hyvä mielenterveysjohtaminen. Mielenterveyden huomioiminen sisältyy kaikkeen johtamiseen. Mielenterveystyötä ohjataan ja johdetaan suunnitelmallisesti kokonaisuutena ylittäen hallinnolliset rajat.
Mielenterveysstrategian painopisteet (Thl.fi)
COVID-19-pandemian aiheuttama psyykkinen kuormitus terveydenhuollossa – seuranta on perusteltua. Duodecim 2020;136:2005–12.