Alkoholilainsäädännön uudistusta koskeva keskustelu lainehtii yli laitojen. Veronmaksajille koituvat kustannukset ja alkoholin lisääntyvän myynnin työllisyysvaikutukset asetetaan vastakkain. Työllisyys kyllä paranee, mutta enemmän julkisen sektorilla – poliisissa, terveydenhuollossa, sosiaalityössä – kuin elinkeinoelämässä.
Alkoholista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat nyt jo noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Laskelmissa ei ole huomioitu alkoholin aiheuttamia välillisiä kustannuksia kuten työstä poissaoloa tai tuottavuuden laskua krapulapäivinä.
Tuon kaiken me veronmaksajat, ja yritykset, kustannamme. Voisi silla rahalla muutakin tehdä.
Tutkimustietoa tarkoitushakuisesti
Alkoholilainsäädännön muutoksiin liittyvä lobbaus on ollut suorasukaista. Tutkimustiedosta on poimittu ne sirpaleet, jotka ovat alan teollisuuden kannalta edullisia ja edistävät alkoholin kulutusta. Kokonaiskuva alkoholin vaikutuksista yhteiskuntaan on saanut hämärtyä.
Pakko on kuitenkin luottaa, että poliittiset päättäjät, tiedotusvälineet ja kansalaiset näkevät tällaisten argumenttien taakse.
Vanha strategia: tappakaa sanansaattaja
Viime viikolla siirryttiin vaiheeseen, jossa kiistetään kansainvälisesti merkittävän tutkimuslaitoksen tieteellinen pätevyys ja asiantuntemus alkoholin kansanterveydellisistä vaikutuksista. Tämä on vanha strategia: tappakaa sanansaattaja.
THL on arvioinut esitettyjen alkoholipoliittisten muutosten vaikutusta kulutukseen ja väestön terveyteen eri skenaarioiden valossa. Mitkään niistä eivät lupaa hyvää kansanterveydelle. Miten lopulta käy, sen tiedämme jälkikäteen.
Ennustuksiin liittyy aina suurta epävarmuutta, mutta kukaan ei ole esittänyt perusteltuja kilpailevia arvioita – etenkään sellaisia joissa alkoholiongelmat vähenisivät. Ehdotettujen muutosten myötä alkoholijuomien saatavuus paranee, lähikauppojen alkoholijuomien valikoima monipuolistuu, vahvempien oluiden, siidereiden ja limuviinojen hinta halpenee ja niihin kohdistuvat myynninedistämistoimet lisääntyvät.
On selvää, että tästä seuraa uutta kysyntää eikä muutoksessa siis ole kyse ainoastaan joidenkin ostotapahtumien siirtymisestä Virosta tai Alkoista lähikauppoihin.
Karkeasti voidaan arvioida, että alkoholin kulutuksen lisäys lisää haittoja samassa suhteessa: esimerkiksi 10 prosentin lisäys alkoholin kulutuksessa lisää haittoja samat 10 prosenttia. Lukuun ottamatta alkoholikuolleisuutta, joka näyttäisi lisääntyvän jyrkemmin kuin kulutus.
Vanha strategia: salaliitto
Toinen vanha hyökkäyksen strategia on salaliittoteoria. Annetaan ymmärtää, että THL:llä olisi salaisia yhteyksiä tai motivaatioita, joiden perusteella se ottaisi kantaa.
Tutkimusetiikkaan kuuluu avoin raportointi. Kaikki THL:n kannanotot ovat myös varsin yhteneväisiä OECD:n ja WHO:n suositusten kanssa, joten vaikea kuvitella missä se salaliitto piileksii – sen täytyy olla tosi salainen.
Vanha strategia: ei oikeutta ottaa kantaa
Kolmas vanha strategia: THL:n pitää olla puolueeton eikä sillä ole oikeutta ottaa kantaa. THL ei ole puolueeton, se on aina terveyden ja hyvinvoinnin puolella riippumatta siitä, ovatko esitetyt asiat jollekin puolueelle tai intressiryhmälle taloudellisesti tai muutoin mieluisia tai epämieluisia.
THL:n lakisääteinen tehtävä on tehdä ehdotuksia ja ottaa kantaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Passiivisuus suomalaisten terveydelle tärkeässä asiassa tarkoittaisi, ettei THL hoida sille Suomen laissa määritettyä tehtävää.
Terveys suomalaisille tärkeä
Kaikilla ratkaisuilla on puolensa. Mihin vaihtoehtoon päädytään on arvovalinta, esimerkiksi rahan ja terveyden välillä. Rakentava vuoropuhelu edistää vastuullisuutta, kaikkien eduksi.
THL:llä on ollut paljon hyviä kokemuksia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Toivottavasti poikkeuksista ei tule sääntöä.
Lue lisää:
Miten hallituspuolueiden tekemät alkoholilain uudistuksen linjaukset vaikuttavat alkoholin kulutukseen ja kansanterveyteen? THL:n arvio.
Marjatta Montonen, Alkoholihaittoja vähennetään maailmanlaajuisesti WHO:n johdolla. THL blogi 30.7.2014.