Kellot siirtyvät sunnuntaina jälleen kerran tunnilla taaksepäin, kun kesäaika vaihtuu normaaliksi talviajaksi. Aamut muuttuvat aavistuksen valoisammiksi, mutta illat yhä pimeämmiksi, jos ajankäyttömme kellonlyömät eivät samalla muutu.
Palaaminen kesäajasta normaaliaikaan vasta myöhään syksyllä ei helpota suomalaisten heräämistä lyhenevään päivään. Aamuisin töihin ja kouluihin kiirehtivät suomalaiset heräävät pimeässä ennen auringon nousua yhtä lailla ennen kellojen siirtoa kuin sen jälkeenkin.
Syynä pitkälle syksyyn yltävään kesäaikaan on, että suuret, eteläiset unionimaat eivät ole halunneet muuttaa maaliskuusta lokakuuhun käytössä ollutta kesäaikaansa. Niiden ääni on painanut pieniä pohjoisia valtioita enemmän.
Iltavirkkujen määrä kasvaa
Vaikka yhden tunnin muutos aikataulussa voi tuntua pieneltä, sopeutuvat elimistömme fysiologiset rytmit varsin hitaasti äkillisiin muutoksiin. Kellonsiirto aiheuttaa muutaman päivän univajeen. Yöuni lyhenee ja laatu heikkenee, kun uni muuttuu katkonaisemmaksi.
Kesäaika otettiin käyttöön, jotta keinovalon käyttö vähenisi ja sähköä säästyisi. Näin valoisa aika saadaan vastaamaan paremmin työaikaa.
Ihmisten ajankäyttö on kuitenkin vähitellen muuttunut iltapainotteisemmaksi. Ihmiset valvovat entistä myöhempään, ja tarvitsevat ja kuluttavat enemmän valoa ja sähköä. Kun suomalaisista aikuisista oli 1980-luvulla illanvirkkuja 9 prosenttia, on heitä 2000-luvulla 13 prosenttia. Samalla aamunvirkkujen osuus on pienentynyt ja univelkaisten osuus kasvanut.
Enää kesäaika ei säästä energiaa eikä palvele alkuperäistä tarkoitustaan. Siksi sen käytöstä voitaisiin jo luopua.
Iltavirkut kuolevat muita nuorempina
Kaikki toimet, jotka suosivat iltapainotteista ajankäyttöä, lisäävät vähitellen illanvirkkujen määrää. Kesäaika tuo enemmän luonnonvaloa iltaan, mikä virkistää ja suosii iltapainotteista elämää. Paluu normaaliaikaan tuo iltaan lisää keinovaloa, mikä pitää vireänä ja suosii iltapainotteista ajankäyttöä.
Tässä on vaara, joka on syytä tiedostaa: kaikki tähän asti tutkitut terveysriskit, oireet ja sairaudet ovat olleet illanvirkuilla tavallisempia kuin muilla. Illanvirkut myös kuolevat muita nuorempina.
Jotta kesäaika täyttäisi alkuperäiset tavoitteensa, tulisi ihmisten noudattaa enemmän ulkoisen kellotaulun kuin auringonkierron osoittamaa aikaa. Ihmisten tulisi nousta aamuisin samaan kellonaikaan ja käydä iltaisin levolle samaan kellonaikaan läpi vuoden.
Ihminen ei vastoin haluaan ole kuitenkaan vielä täysin vieraantunut luonnosta. Iltaisin silmiin lankeava valo virkistää, saa sisäisen kellon jätättämään ja viivästyttää nukahtamista. Valvomme pitempään, keräämme univelkaa, väsymme. Näläntunne voimistuu, ja syömme enemmän. Jos emme nuku emmekä liiku tarpeeksi, niin paino ja verenpaine pyrkivät nousemaan.
Tilanne on hankala, koska kellonsiirtoa vastaan ei voi suojautua, vaan sille altistuu koko väestö toisin kuin aikaerolennolle tai vuorotyölle.
Aikavyöhykkeen vaihto kesäaikaa parempi
Hyvä keino lievittää suomalaisten kaamosoireita olisi tehdä talviaamuista kaikille Suomessa asuville nykyistä valoisampia. Tämä on mahdollista siirtämällä Suomi toiselle aikavyöhykkeelle.
Jos Suomi noudattaisi esimerkiksi Keski-Euroopan aikavyöhykkeen aikaa ilman siirtymisiä kesäaikaan, niin Suomessa talviaamut valkenisivat tuntia nykyistä aiemmin ja ihmisillä olisi mahdollisuus herätä valoisampiin aamuihin. Silloin elimistömme sisäinen kello ei jätättäisi yhtä paljon kuin se nykyisin tekee.
On vaikea ennakolta tietää, olisiko aikavyöhykkeen vaihtamisella myönteisiä vaikutuksia terveydelle. Se on kuitenkin mahdollista, sillä Pohjois-Norjassa kaamosoireilevia on yllättävän vähän.
Pohjois-Norja sijaitsee samoilla pituuspiireillä kuin Suomi, mutta eri aikavyöhykkeellä. Tämä ulkoisten kellonaikojen ero Norjan ja Suomen välillä saattaa samoilla pituuspiireillä asuvat ihmiset erilaiseen asemaan suhteessa valoisaan aikaan ja yhteiskunnan aikatauluihin. Pohjoisnorjalaiset saavat aikavyöhykkeensä ansiosta enemmän valoa talviaamuihinsa kuin suomalaiset.
Myös Yhdysvalloissa aikavyöhykkeiden itäreunalla asuvat saavat aamuihinsa enemmän valoa, ja he kärsivät vähemmän kaamosoireista kuin aikavyöhykkeiden länsireunalla asuvat.
Miten sinä, hyvä lukija, koet kesäajan käytön? Kirjoita kommentti tähän blogiin.