Uusimman tutkimuksen mukaan ulkoilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa. Näistä fossiilisten polttoaineiden ilmansaastepäästöjen osuudeksi arvioitiin yli 60 prosenttia eli noin viisi miljoonaa.
Kuolleisuuden lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa yleisesti sairastavuutta, terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta ja inhimillistä kärsimystä. Ilmansaasteet voivat toimia sairauden laukaisevana tekijänä, kiihdyttää taudin etenemistä ja pahentaa potilaan terveydentilaa sekä ennustetta.
Osa väestöstä on erityisen herkkä ilmansaasteiden terveysvaikutuksille ikänsä tai terveydentilansa vuoksi. Parempi ilmanlaatu suojelee varsinkin pienten lasten, raskaana olevien, kroonisesti sairaiden ja vanhusten terveyttä.
Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos uhkaavat myös suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia
Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista suurin osa aiheutuu pienhiukkasista. Suomessa pienhiukkaset aiheuttavat uusimman, vielä vertaisarvioimattoman, arvion mukaan noin 3700 kuolemantapausta vuosittain.
Lisäksi pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti muun muassa keskeisiin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, keuhkosairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Ilmansaasteille altistumisen väheneminen pienentäisi näin ollen monien kansantautien tautikuormaa.
Ilmansaasteiden ohella fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa noin 90 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Tästä syystä niistä luopuminen on keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutos vahingoittaa ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja ekosysteemejä, ja uhkaa näin laaja-alaisesti planeettamme elinkelpoisuutta.
Uusiutuvat energialähteet korvaamaan fossiilisia polttoaineita
Tarvitsemme puhtaita uusiutuvia energianlähteitä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä on jo pitkään tiedostettu tarve, mutta energiamurros on siitä huolimatta tapahtunut aivan liian hitaasti.
Globaalisti fossiilisten polttoaineiden käyttö on edelleen loivassa nousussa ja niiden käyttöä tuetaan edelleen sekä suorasti että epäsuorasti erilaisten tukimuotojen tai veroetuuksien kautta. Valitettavasti Suomi ei erotu edukseen tällä saralla. Polttoaineiden verokevennykset eivät vähennä fossiilisten polttoaineiden kulutusta tai liikenteestä aiheutuvia päästöjä.
Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että energiasektorilla Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on edelleen lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta nykyisestä 42 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kun ilmastonmuutoksen etenemistä ja ilmansaasteiden terveysvaikutuksia tarkastelee, vieläkin kunnianhimoisempi tavoite olisi kuitenkin perusteltu.
Vihreä siirtymä tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Vain näin voidaan hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja edistää planetaarista terveyttä ja hyvinvointia.
Fossiilisten polttoaineiden käytön nopean alasajon lisäksi energiansäästötoimien toteuttaminen on oleellista, sillä ainoastaan tuottamatta jätetty energia on täysin päästötön.
Samalla myös uusien energiaratkaisujen ja energiasäästötoimien vaikutuksia tulee arvioida laaja-alaisesti, jotta näistä toimista mahdollisesti aiheutuvat haitalliset ympäristö-, terveys- ja hyvinvointivaikutukset saadaan minimoitua.
Nyt on aika toimia
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumisella olisi mittavat hyödyt globaalille terveydelle. Ilmansaasteista johtuvat terveysvaikutukset vähenisivät ja ilmastonmuutoksen eteneminen hidastuisi. Nämä yhteishyödyt on jatkossa syytä ottaa paremmin huomioon keskusteluissa ilmastonmuutoksen hillintätoimien valmistelussa. Samalla on siirryttävä nopeasti tuumasta toimeen vihreän siirtymän edistämiseksi.
Tämä blogiteksti linkittyy tieteellisessä The BMJ-aikakausilehdessä julkaistuun pääkirjoitukseen.
Lisälukemista:
Lelieveld J, Haines A, Burnett R, et al. (2023) Air pollution deaths attributable to fossil fuels: modelling study. The BMJ. 383:e077784. .
Lehtomäki, H., Rao, S. & Hänninen, O. (2023). Phasing out fossil fuels would save millions of lives worldwide: A rapid and just transition to cleaner energy is needed. The BMJ. DOI: 10.1136/bmj.p2774 .
Hänninen, O., & Lehtomäki, H. (2023). Ilmansaasteiden tautitaakka– alhainen altistus arvioitua suurempi terveysriski? Ilmansuojelu 3/2023:4–7.
Hänninen, O., Korhonen, A., Lehtomäki, H., Asikainen, A., & Rumrich, I. (2016). Ilmansaasteiden terveysvaikutukset. Ympäristöministeriön raportteja 16/2016.