Globaali mikrobilääkeresistenssi uhkaa myös Suomea

Mikrobilääkeresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyiseksi antibiooteille on maailmalla saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että välittömät toimet sen torjumiseksi ovat välttämättömiä, mikäli haluamme säilyttää antibioottien tehon myös tulevaisuudessa. Maailman terveysjärjestö WHO on kiinnittänyt asiaan huomiota ja julkaissut maailmalaajuisen antibioottiresistenssin torjuntaohjelman. Hätä maailmalla on todellinen ja toimenpiteet tulevat tarpeeseen, mutta ovatko ne jo myöhässä? Entä mitä me Suomessa voimme tai mitä meidän pitäisi tehdä?

Antibioottiresistenssitilanne Suomessa on varsin hyvä verrattuna moneen muuhun maahan esimerkiksi Euroopassa, monista kehittyvistä maista puhumattakaan. Tämä ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa, antibioottien käyttö on kohtuullista ja varsinkin eläintuotannossa hyvin vähäistä ja hyvin ohjattua. WHO:n suorittaman kansainvälisen arvioinnin perusteella Suomessa antibioottiresistenssin torjumiseksi tehty työ on kattavaa ja varsin laadukasta.

Resistenttejä bakteereja syntyy kaikkialla missä antibiootteja käytetään.

Resistenttien bakteerien kulkeutuminen maasta ja maanosasta toiseen ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden mukana on kuitenkin tosiasia. Jo tällä hetkellä osa infektioita aiheuttavista bakteereista on vastustuskykyisiä kaikille nyt käytössä oleville antibiooteille. Näitä bakteereita on tavattu esimerkiksi italialaisissa sairaaloissa. Tietyissä maissa, kuten esimerkiksi Intiassa, väestö on altistunut resistenteille bakteereille niin laajasti, että valtaosa kantaa niitä mukanaan.

Sairaalahoito ulkomailla voi johtaa antibiooteille erittäin vastustuskykyisille bakteereille altistumiseen, mutta myös terve turisti voi tuoda matkalta mukanaan bakteerin, johon eivät antibiootit enää tehoa. Eläintuotannossa käytetään maailmalla paljon antibiootteja, minkä seurauksena resistentit bakteerit päätyvät elintarvikkeisiin. Myös kasvituotannossa ja kalankasvatuksessa käytetään antibiootteja. Kehittyvissä maissa lääketeollisuus päästää antibiootteja jätevesien mukana ympäristöön. Resistenttejä bakteereja syntyy kaikkialla missä antibiootteja käytetään.

Resistenssin torjunta Suomessa on vielä mahdollista

Suomi julkaisi viime toukokuussa uuden mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa on kaksi pääperiaatetta. Ensinnäkin resistenssin torjunta lähtee siitä tosiasiasta, että emme voi sulkea rajoja. Tulemme väistämättä kohtaamaan edellä kuvattuja ongelmia. Meidän on kohdennettava toimet ennaltaehkäisyyn valistuksen ja koulutuksen avulla ja syntyneiden ongelmien rajoittamiseen pysäyttämällä paikalliset epidemiat. Nykyinen resistenssitilanteemme ja kokemuksemme osoittaa, että tähän pystytään, jos vain asiaan kiinnitetään huomiota ja riittävästi resursseja.

Toimintaohjelman toinen pääperiaate on, että antibioottiresistenssin torjuntaa tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla koko yhteiskunnassa. Torjunta lähtee paikalliselta tasolta, mutta sitä tehdään myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja se koskee niin ihmisiä kuin eläimiä ja ympäristöä.

Alussa esitettyyn kysymykseen olemmeko jo myöhässä antibioottiresistenssin torjunnassa, ei ole yhtä vastausta. Vastaus riippuu pitkälti siitä missä maassa kysymys esitetään. Jos se esitetään Suomessa vastaisin, että emme ole. Meillä on hyvä mahdollisuus onnistua resistenssin torjunnassa, jos asiaan kiinnitetään huomiota myös jatkossa.