Infektiotaudit ovat toisaalta armahtavia, toisaalta julmia siksi, että sairastumiseen tarvitaan aina tartunta. Jos et saa tartuntaa, olet täysin turvassa tartuntataudilta. Ikävintä infektiotaudeissa on, että tartunta ei ole juuri koskaan kenenkään oma yksityinen asia. Jokavuotinen influenssa-aalto ei synny tyhjästä. Virus kulkee ihmisestä ihmiseen.
Jos tartunnan saaneella on voimakkaat oireet, hän levittää virusta enemmän kuin vähäoireinen tai oireeton viruksen kantaja. Oireettomat kuitenkin liikkuvat ihmisten parissa sairastuneita enemmän.
Influenssatartunnan saaneista puolet, jopa kolme neljästä, on tutkimusten mukaan oireettomia. Oireettomien tai vähäoireisten kyvyn levittää virusta eteenpäin on arvioitu olevan noin puolet influenssaa tunnistettavin oirein sairastavan tartuttamiskyvystä.
Joka tapauksessa influenssan tartuttamista eteenpäin ei voi estää jäämällä sairastuttuaan kotiin. Tartunnan saanut on levittänyt viruksia jo ennen oireita tai oireiden vasta alkaessa.
Rokote osa potilasturvallisuutta
Terveydenhuollossa influenssarokotteen antaminen henkilöstölle on osa potilasturvallisuutta. Rokote suojaa eniten rokotettua itseään. Mutta se myös pienentää riskiä tartuttaa virusta eteenpäin potilaille.
Influenssarokotuksesta hyötyy niin ikään rokotetun terveydenhuollon ammattilaisen läheiset kotona, etenkin ne, jotka mahdollisesti saisivat influenssasta vakavan taudin. Myös työyhteisö hyötyy. Rokotettu ei tartuta työkavereitaan, ja on itse suuremmalla todennäköisyydellä työkunnossa, juuri kun epidemia kuormittaa terveydenhuoltoa.
Suomessa influenssarokotteen on osoitettu vähentävän poissaoloja 0,4 työpäivää/rokotettu. Jo 13 hengen työyhteisössä tämä tarkoittaa runsaan viikon työpanosta.
Riskinarviointi kuuluu ammattitaitoon
Influenssarokote suojaa viruskannan osuessa kohdalleen riittävän hyvin työikäisiä. Rokote estää työikäisillä 7-9 tartuntaa kymmenestä altistuksesta.
Ikääntyneet ja vakavalle influenssalle alttiit riskiryhmät kaipaisivat toki tehokkaampaa rokotetta. Siksi heille on tarpeen muiden henkilöiden rokottamisen tuottama laumasuoja.
Joinakin vuosina Suomeen päätyy yllättävä virus, jota vastaan rokote suojaa huonosti. Rokote ei ole kuitenkaan turha silloinkaan, sillä talvisin liikkuu useita viruksia, joita vastaan rokote antaa suojaa.
Influenssarokotteesta voi kipeytyä pistopaikka. Tutkimuksissa yleisoireista, kuten kuume tai päänsärky, ovat rokottamisen jälkeen kertoneet yhtä paljon influenssa- kuin lumerokotettakin saaneet.
Riski saada Guillain Barrén oireyhtymä (GBS) on moninkertainen influenssaan sairastuneilla kuin influenssarokotteen saajilla. Rokotetuilla riski on hyvin pieni, ehkä noin 1/miljoona rokotettua. Laaja kanadalaistutkimus arvioi GBS:n riskin olevan influenssaan sairastuneilla 17-kertainen rokotteen riskiin verrattuna. Tästä voi laskea, että jos influenssan saa useammin kuin kerran 17 vuodessa, on GBS:ää ajatellenkin parempi ottaa rokote kuin olla ottamatta.
Ainakaan tämän haitan pelossa ei rokotetta kannata jättää ottamatta!
Pitääkö minun terveydenhuollon ammattilaisena ottaa influenssarokotus? Osa tartuntatautien asiantuntijoista haluaisi vastata, että rokote pitää ottaa. Että on anteeksiantamatonta tartuttaa virusta muutoinkin elämän kanssa ehkä pahastikin alakynnessä olevalle potilaalle. Että on ajastaan jäljessä, ellei ole ymmärtänyt tämän kaltaisen riskinarvioinnin kuuluvan ammattitaitoon.
Osan mielestä rokote kannattaa ottaa, koska hengityssuojaa ei voi pitää kotona, elokuvissa tai bussissa.
Osan mielestä on kyse siitä, että influenssarokotteen SAA ottaa, ja mitä helpommin sen saa, sen parempi!
Lue lisää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstön influenssarokotukset