Työskentelin Hollannissa Euroopan tautikeskuksen (ECDC) kautta kenttäepidemiologian koulutusvirassa vuosina 2012–2014. Keväällä 2013 maassa puhkesi laaja tuhkarokkoepidemia, joka kesti vajaan vuoden. Pääsin seuraamaan tilannetta läheltä ja olin myös mukana epidemiaselvityksissä ja tutkimuksissa.
Epidemian aikana sairastui yli 2600 ihmistä, lähes 200 joutui vakavan infektion takia sairaalaan ja yksi nuori tyttö kuoli.
Mutta miksi näin tapahtui?
Hollanti on varakas länsimaa, jossa rokotuskattavuus on keskimäärin todella hyvä. Ongelmana on kuitenkin alueellinen vaihtelu.
Hollannin erityispiirteenä on maan halki ulottuva raamattuvyöhyke, ”Bible belt”. Vyöhykkeen kylissä ja kaupungeissa asuu vaihteleva määrä reformoiduksi kutsuttuja ortodoksiprotestantteja. Heitä on reilu 250 000 ja heidän elämäntapaansa kuuluu tiukka uskonnollisuus.
Reformoidut ovat vastustaneet pitkään rokotteita. Vastustusta esiintyi jo 1800-luvulla, kun isorokkorokotukset aloitettiin. Nykyään ryhmän rokotuskattavuus on keskimäärin 60 prosenttia, mutta ryhmän sisällä on isoja vaihteluja. On alueita ja kouluja, joissa kattavuus on vain 15 prosenttia.
Reformoitujen katsomuksessa ennaltamääräämisellä on tärkeä asema. Rokotteiden vastustaminen perustuu käsitykseen, että ihmisen ei tule puuttua Jumalan määrittämään elämänkulkuun, johon voi kuulua myös tuhkarokkoon sairastuminen.
Epidemia oli ennustettavissa
Epidemia ei tullut puun takaa, se oli täysin odotettavissa, sillä epidemioita on puhjennut ’raamattuvyöhykkeellä’ aiemminkin. Tuhkarokko leviää helposti rokottamattomien ryhmien muodostamissa ’taskuissa’, joissa lähes olematon laumaimmuniteetti ei suojaa rokottamattomia.
Myös vihurirokko ja polio ovat viimeisten vuosikymmenten aikana aiheuttaneet epidemioita reformoitujen joukossa. Tällä hetkellä Hollannin viranomaiset ovat huolissaan polion leviämisestä sisällissodan raunioittamasta Syyriasta Hollannin rokottamattomille alueille.
Hyvä rokotuskattavuus on kaikkien asia
Epidemian välttämiseksi tuhkarokon rokotuskattavuuden on oltava riittävän hyvä; vähintään noin 95 prosenttia väestöstä tulisi olla rokotettuja. Isot alueelliset kattavuuserot antoivat Hollannissa tilaa epidemialle, mikä vaaransi ympäröivän väestön terveyden.
Huolta aiheuttivat etenkin pienet vauvat, jotka eivät olleet ennättäneet saada ensimmäistä rokotetta, ja joita äidiltä siirtynet vasta-aineet eivät enää suojanneet. Riskialueilla rokotetta jouduttiin tarjoamaan jopa 6 kuukauden ikäisille vauvoille.
Lääketieteelliset argumentit eivät yleisesti tehonneet Hollannin ortodoksiprotestantteihin. Rokotusten hyötyjä yritettiinkin korostaa uskonnollisin argumentein yhteistyössä rokotemyönteisten reformoitujen kanssa.
Jotkut ortodoksiprotestantti-vanhemmat rokottivat epidemian aikana lapsensa salaa kertomatta yhteisölle. Hollannin kokemukset osoittavat, että rokotevastustajia on monenlaisia ja heitä tulee lähestyä eri keinoin.
Suomessa ei ole samanlaista rokotuksista kieltäytyjien vyöhykettä, mutta alueellisia eroja toki on. Näitä tulee seurata tarkasti.
Korkea rokotuskattavuus on meidän kaikkien etu. Erityisen epäoikeudenmukaista ja surullista on asettaa lapset vaaraan, olipa sitten perusteluna Jumalan tahto tai muu vakaumus.
Lue lisää:
Measles Epidemic in the Netherlands
Large Ongoing Measles Outbreak in a Religious Community in the Netherlands since May 2013. Eurosurveillance, 5 Sept 2013.
Mika Salminen, Rakasta rokotusohjelmaa! THL-blogi 28.11.2013
Tuhkarokko thl.fi’ssä
Euroopan rokotusviikko, European Immunization Week 20.-25.4.2015