Pitkän, kylmän ja pimeän talven jälkeen kesän aurinkoisia päiviä ja hellesäätä odotetaan. Mediassa pidetään kirjaa hellerajan rikkoutumisesta ja hehkutetaan superhellettä povaavia sääennusteita. Kun lämpimät ilmat viimein koittavat, väkijoukot rynnistävät grillaamaan ja rannoille. Kukaan ei enää kyseenalaista esi-isiemme asuinpaikan valintaa.
Lämpimästä säästä jaksetaan siis riemuita. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että monille meistä hellesää tuottaa enemmän ongelmia kuin iloa.
Helteistä aiheutuu tutkitusti merkittävä terveysriski erityisesti vanhuksille ja pitkäaikaissairauksista kärsiville. Vanhemmiten elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee ja lämpöstressiin on vaikeampi sopeutua. Toisaalta pitkäaikaissairauksista kärsiville kuumuudesta aiheutuva kuormitus voi olla liikaa, ja monien sairauksien oireet pahenevat kuumalla säällä. Hellejaksojen aikana hoitoon otot ja kuolemat lisääntyvätkin tavanomaisesta, erityisesti ikääntyneiden keskuudessa.
Kuumuudesta aiheutuu myös niin kutsuttuja lämpösairauksia. Näitä ovat esimerkiksi auringonpistos sekä neste- ja suolavajauksen seurauksena asteittain kehittyvä lämpöuupumus. Pahimmillaan lämpöuupumus voi johtaa jopa hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen, jos elimistön lämmönsäätely estyy liiallisen nestehukan takia. Helteistä aiheutuvat lämpöhalvaukset ovat Suomessa kuitenkin onneksi harvinaisia.
Lämpösairauksille ovat vanhusten lisäksi alttiita erityisesti pienet lapset. Lapsilla elimistö kuivuu aikuisia herkemmin, eivätkä he itse ymmärrä tai osaa suojautua kuumuuden vaikutuksilta. Myöskään perusterve aikuisväestö ei ole täysin turvassa helteiden terveyshaitoilta. Vakavien haittojen riskiä lisäävät erityisesti rankat fyysiset suoritukset sekä runsas päihteiden käyttö.
Helteet ovat terveysriski myös viileissä maissa
Meillä Suomessa usein kyseenalaistetaan helteistä aiheutuva terveysriski. Onhan muissa maissa huomattavasti lämpimämpää, ja ihmiset näyttävät pärjäävän sielläkin. Helle on kuitenkin suhteellinen käsite. Ihmiset sopeutuvat elinympäristönsä tavanomaisiin olosuhteisiin käyttäytymisen ja fysiologisten muutosten kautta.
Viileissä maissa kuuman sään terveyshaitat alkavat ilmetä huomattavasti alhaisemmissa lämpötiloissa kuin lämpimissä maissa.
Suomessa pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä, hellejaksosta voi aiheutua jopa joitakin satoja ennenaikaisia kuolemia, pääsääntöisesti yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Oletettavaa on, että myös lievempiä vaikutuksia esiintyy merkittävästi.
Tulevaisuudessa helteiden terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen myötä voimakkaat hellejaksot yleistyvät. Toisaalta väestön ikääntyminen lisää haittavaikutuksille herkkien määrää. Viimeaikainen tutkimustieto viittaa siihen, että viimeisten parin vuosikymmenen aikana helteiden terveysvaikutukset ovat lisääntyneet pohjoismaissa.
Helteiden terveyshaittoja voidaan torjua
Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun päivälämpötilan ennustetaan ylittävän 27 astetta ja yölämpötilan 14 astetta vähintään kolmen vuorokauden ajan. Erityisesti helteen haittavaikutuksille herkkien kannattaa ottaa varoitus huomioon ja varautua terveyshaittoihin. Varautumistoimet ovat varsin yksinkertaisia, joskin kuumuuden torjunta voi osoittautua haasteelliseksi helposti lämpenevissä rakennuksissa.
Olennaista on pyrkiä pitämään asunnon sisätilat viileinä. Ikkunat tulee suojata auringonpaisteelta ja pitää suljettuina silloin, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää. Ikkunat kannattaa avata myöhään illalla ulkoilman viilentyessä, ja tuulettaa asunto läpivirtauksen avulla. Jos asunto lämpenee helposti eikä viilentäminen onnistu passiivisin keinoin, viilentävien laitteiden hankinta voi olla perusteltua vakavista terveysongelmista kärsivien kohdalla.
Päivän kuumimpaan aikaan kannattaa hakeutua varjoon ja viileään. Voimakasta fyysistä rasitusta tulisi välttää tai ajoittaa se viileämpään aamuun tai myöhäisiltaan. Vaatetuksessa kannattaa suosia kevyitä, väljiä ja hengittäviä vaatteita. Uiminen, viileät suihkut ja kylmäkääreet ovat myös hyviä keinoja viilentää kehoa.
Vettä tulee juoda riittävästi, pienempiä määriä tasaisesti pitkin päivää. Lisäksi tulee muistaa syödä riittävästi, jotta suolatasapaino säilyy hyvänä. Nestehukasta kielivät jano, väsymys ja heikotus sekä virtsaamistarpeen vähentyminen ja virtsan tumma väri.
Myös läheisten hyvinvoinnista tulee pitää huolta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien kannattaa keskustella lääkärin kanssa kuumuuden vaikutuksesta sairauteen tai sen lääkitykseen jo ennen helteiden alkua. Jos oireet pahentuvat, tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä lääkäriin. Mikäli kotonaan asuvan, apua tarvitsevan vanhuksen asunto lämpenee voimakkaasti, kannattaa harkita tilapäismajoitusta läheisten luona.