THL:n vuosittain julkaisemat psykiatrisen erikoissairaanhoidon tilastoraportit ovat kiinnostava näkymä vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehityskulkuihin Suomessa. Kymmenessä vuodessa erikoissairaanhoidossa hoidossa olevien, skitsofreniaa sairastavien potilaiden määrä on vähentynyt, he ovat entistä harvemmin sairaalahoidossa, mutta valitettavasti saavat myös aikaisempaa vähemmän intensiivistä avohoitoa.
Samanaikaisesti psykiatrista erikoissairaanhoitoa saavien määrä on kasvanut. Mielenterveysongelmien hoidon kysyntä on noussut tätäkin enemmän. Perusterveydenhuollon kyvykkyyttä hoitaa lieviä ja keskivaikeita mielenterveyshäiriöitä on kehitetty, ja Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien henkilöiden määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2022.
Onko vakavien mielenterveyshäiriöiden hoito jäänyt jalkoihin kilpailussa resursseista?
Lainsäädäntö edellyttää palveluiden monimuotoisuutta
Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Uudistamisen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta, tarpeen mukaisuutta ja laatua. Lainsäädäntö edellyttää hyvinvointialueita järjestämään palvelut monimuotoisesti.
Sisällöllisesti monimuotoinen palvelujärjestelmä sisältää kattavasti eri potilasryhmille näyttöön perustuvaa psykososiaalista hoitoa ja toimintamalleja. Asiointitavaltaan monimuotoiset palvelut voivat olla liikkuvia, kotiin vietäviä, etäasioinnin mahdollistavia tai muuten digitaalisia ratkaisuja hyödyntäviä.
Monimuotoisia palveluita tarvitaan erityisesti vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Palvelujen kehittämiseksi tarvitaan tietoa nykytilasta. Tätä olemme THL:llä lähteneet nyt selvittämään.
Eivätkö kansalliset rekisteritiedot riitä?
THL:n kansallinen psykoosien hoidon laaturekisteri tuottaa monipuolista, hyvinvointialueittain vertailukelpoista tietoa psykoosien hoidosta. Laaturekisteritoiminta auttaa seuraamaan ja kehittämään hoidon laatua ja vaikuttavuutta hyvinvointialueilla.
Laaturekisteri seuraa esimerkiksi sairaalahoitojen uusiutumista, hoidon jatkuvuutta avohoitoon sairaalahoidon jälkeen ja lääkehoidon toteutumista. Tietosisältö laajenee lähivuosina. Kansallisissa rekistereissä on kuitenkin tällä hetkellä suppeasti tietoa psykososiaalisen hoidon sisällöstä, hoitokäytännöistä ja laajemmista toimintamalleista. Siksi teemme niistä erillisselvityksen.
Miten vakavien mielenterveyshäiriöiden palveluiden monimuotoisuus toteutuu?
Kokoamme selvityksessä hyvinvointialueilta tiedot siitä, millaisia palveluja ja toimintamalleja eri hyvinvointialueilla on tarjolla potilaille, joilla on diagnosoitu psykoosisairaus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kysely perustuu Käypä hoito -suosituksiin, ja toteuttamisen taustaksi teimme myös systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vakavien mielenterveyshäiriöiden näyttöön perustuvista psykososiaalisista interventioista ja toimintamalleista.
Monimuotoisuuden kartoittamiseksi kysymme myös, millaisia käytäntöjä hyvinvointialueilla on esimerkiksi kotikäynneissä ja läheisten ottamisessa mukaan hoitoon.
Hyvinvointialueiden omat näkemykset ovat tärkeitä. Kysymme heidän mielipiteitään oman alueen toimivista käytännöistä, tämän potilasryhmän hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä huolista sekä kansallisista kehittämistarpeista.
Selvitys voisi toimia pohjana vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehittämiselle. Edellinen, skitsofrenian hoitoon keskittynyt kansallinen kehittämisohjelma toteutettiin 1980-luvulla. Joko olisi uuden, kaikkien vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon kehittämisohjelman aika?