Tänään 8.4. romanien tunnuslippu nousee salkoon juhlistamaan romanien kieltä, kulttuuria ja taidetta. Samanaikaisesti päivä muistuttaa romanien pitkään jatkuneesta eriarvoisesta kohtelusta eri Euroopan maissa, myös Suomessa.
Romaneilla on pitkä historia Suomessa, mutta tarve tunnustaa romanien kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on edelleen ajankohtainen. Esimerkkejä kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia tukevasta toiminnasta on opetushallituksen laatima Suomen uhanalaisen romanikielen elvytysohjelma, jonka avulla pyritään edistämään romanikielen tilaa. Myös Suomen kulttuurirahasto tukee romanikielen elpymistä sekä romanitaidetta ja -kulttuuria.
Huhtikuun 8. vuonna 1971 järjestettiin Lontoossa ensimmäinen romaniasioiden maailmankongressi. Vuodesta 1990 tuon tapahtuman avajaispäivää on vietetty kansainvälisenä romanipäivänä. Ensimmäisessä maailmankongressissa esiteltiin romanikansan tunnuslippu sekä hymni Gelem, gelem. Päivä symboloi myös romanien kansalaisoikeusliikkeen alkua.
Ensimmäisen maailmankongressin aikoihin myös Suomessa romaniaktivistit alkoivat tuottaa tuloksellisesti tietoa romaneista osana suomalaista yhteiskuntaa. Tämä oli tärkeä askel kohti yhdenvertaista kohtelua. Menestyksekäs romaniaktivismi Suomessa on siis samaa ikäluokkaa kuin ensimmäinen maailmankongressi. Tuolloin Suomen Romaniyhdistys ry:n johdolla saatiin romanien ääni paremmin kuuluviin romaniasioissa, esimerkiksi romanien laajemmalla osallistumisella Romaniasioiden neuvottelukunnan toimintaan.
Yhdenvertaisuus vaatii yhteisiä toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla
Yhtäläisten oikeuksien saavuttaminen on edennyt pienin ja lyhyin askelin, ja romanien äänen kuulumista ja oikeuksien toteutumista pitää yhä edistää sekä alueellisesti että kansallisella tasolla. Euroopan tasolla romanien historiallisesti pitkään jatkunutta syrjintää kuvataan termillä anti-gypsyism. Määrittelemällä ja tunnustamalla anti-gypsyism pystymme helpommin tunnistamaan ja puuttumaan eriarvoistavaan kohteluun.
Anti-gypsyism kääntyy Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa romanivastaisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että romanien aseman parantamisessa on kyse hyvistä väestösuhteista. Suomen pääväestöllä on merkittävä rooli romanien aseman parantamisessa, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota yhdenvertaisten palvelujen saavutettavuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä tukimateriaalien kulttuurinmukaistaminen tukee palvelujen yhdenvertaisuutta.
THL edistää romanien yhdenvertaisuutta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa (2018) nosti esille romanien kokemukset terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujen saavutettavuudesta. Tutkittu tieto on ohjannut myös nykyistä Suomen romanipoliittista ohjelmaa (2023-2030), jonka THL toteutti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona yhteistyössä romanityön kentän kanssa.
Tämä vuosi on viimeinen, jolloin vietetään 8.4. romanien kansallispäivää. Ensi vuonna päivä merkitään kalenteriin kansainvälisen käytännön mukaan Kansainväliseksi romanipäiväksi.
Latšo internationaalo romanengo diives tumenge!
Hyvää kansainvälistä romanien päivää!
Lisätietoja:
Suomen uhanalaisen romanikielen elvytysohjelma (OPH)
Romanikielelle ja -kulttuurille miljoonan euron tuki (Suomen kulttuurirahasto)