Mielenterveys on saanut ansaitsemansa paikan suomalaisessa terveyspolitiikassa, kun sosiaali- ja terveysministeriö julkisti 11.2. Suomen ensimmäisen kansallisen mielenterveysstrategian. Strategian mukaan mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen ja sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin, ja siksi siihen on sijoitettava.
Mitä mielenterveys on?
Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen tunnistaa omat kykynsä, selviää normaaleista elämään kuuluvista paineista, pystyy työskentelemään tuotteliaasti sekä ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on siis ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta.
Monille sanasta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen mielenterveyden häiriöt, kuten masennus. Mielenterveyshäiriöt ovat oireyhtymiä, joissa ihmisellä on kärsimystä tai haittaa aiheuttavia psyykkisiä oireita. Mielenterveysstrategiassa molemmat näkökulmat ovat esillä.
Miksi mielenterveys on ajankohtainen?
Mielenterveyden ja mielenterveyshäiriöiden merkitys on korostunut nyky-yhteiskunnassa, jossa työ on usein sekä tiedonkäsittelyn ja muistin kannalta kuormittavaa että tunne- ja ihmissuhdetaitoja vaativaa. Mielenterveyshäiriöt ovat tällä hetkellä keskeisin työkyvyn heikkenemisen syy, ja kielteisimmät muutokset on havaittu nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla. Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon lähetteet ja käynnit ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja nuorten aikuisten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyshäiriöiden vuoksi ovat lisääntyneet.
Ymmärrys siitä, että mielenterveyttä voidaan edistää ja häiriöitä ehkäistä, on lisääntynyt. Näihin toimiin ei vain ole panostettu riittävästi. Toisaalta mielenterveysongelmia kokevien palveluita on kehitettävä ja mielenterveysoikeuksien toteutumista parannettava.
Mielenterveysstrategian painopisteet
Mielenterveysstrategiassa on viisi painopistettä.
- Mielenterveys pääomana on strategian ensimmäinen painopiste. Sen mukaan mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, josta on pidettävä huolta ja johon on sijoitettava. Näitä sijoituksia mielenterveyteen, kuten mielenterveysosaamisen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämistä, tarvitaan kaikenikäisille ja niin arkiympäristöihin, opiskeluun kuin työhönkin.
- Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa korostaa lasten ja nuorten mielenterveyteen panostamista osana ja lähellä heidän arkeaan – perheissä, päivähoidossa, kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Sijoitus lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin on sijoitus nykypäivään ja tulevaisuuteen, sillä lapsuusajan kielteiset kokemukset vaikuttavat mielenterveyteen koko aikuisiän.
- Mielenterveysoikeudet on painopiste, jonka perusta on yleismaailmallisissa ihmisoikeuksissa ja perustuslain mukaisissa perusoikeuksissa, joihin kuuluvat muun muassa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus ja oikeus työhön, opetukseen ja riittävään elintasoon, sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin. Painopiste korostaa erityisesti mielenterveyden häiriöihin ja päihdehäiriöihin liittyvän syrjinnän ja leimautumisen vastaisia toimia sekä lainsäädännön uudistamista siten, että mielenterveysoikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin.
- Ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut korostaa nykyisten palvelujen kehittämistarpeita. Palveluiden tulisi olla asiakaslähtöisiä, saavutettavia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavia. Toisin sanoen apua tulisi saada helposti ja saadun avun pitäisi olla tehokasta ja ihmisen elämäntilanteen huomioivaa.
- Hyvä mielenterveysjohtaminen on kaikkiin mielenterveysstrategiaan liittyvien toimien – mielenterveystyön – johtamista. Se ei rajaudu palvelujärjestelmään, vaan sitä tapahtuu kaikessa päätöksenteossa, jolla on mielenterveysvaikutuksia. Hyvä johtaminen vaatii ajantasaista ja myös ennakoivaa tietoa. Myös mielenterveysstrategian johtaminen ja seuranta kuuluu tähän painopisteeseen.
Toimenpiteet
Mielenterveysstrategian mukaisia toimenpiteitä palveluiden kehittämiseksi toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jossa vahvistetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä häiriöiden tunnistamisen ja interventioiden toteuttamisen tueksi.
Lisäksi osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan työelämään kuntouttavien palveluiden kehittämiseen, mielenterveysosaamisen lisäämiseen sekä itsemurhien ehkäisyyn.
Mielenterveysstrategia on merkki mielenterveyden arvostamisesta. Sen linjaukset toivottavasti innoittavat toimiin eri yhteiskunnan sektoreilla – meidän kaikkien mielenterveydeksi!
Lue lisää:
Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030
Tarvitsemme toimenpiteitä itsemurhien estämiseksi
27.2.2020 Timo Partonen & Sami Pirkola, THL:n blogi