Mikrobiologian asiantuntija- ja referenssilaboratoriot ovat avainasemassa tartuntatautien kansallisessa ja kansainvälisessä torjunnassa, mutta niillä voi olla vaikeuksia saada rahoitusta infektiotautien seurantaohjelmia varten, todetaan kansainvälisen laboratorioverkoston hiljattain julkaisemassa kannanotossa.
Kansallisten asiantuntijalaboratorioiden merkitys tartuntatautiseurannassa korostui erityisesti COVID-19-pandemian aikana, jolloin eri maiden laboratoriot vastasivat nopeasti koronavirusdiagnostiikan ja -seurannan haasteisiin muun diagnostiikan ja laboratoriopohjaisen tartuntatautiseurannan ohella, joita ne jo rutiininomaisesti suorittivat.
Jatkuva seuranta on yksi tartuntatautien torjunnan kulmakivistä
Mikrobiologian asiantuntija- ja referenssilaboratorioiden tehtävät voivat vaihdella maasta toiseen, mutta tyypillisesti ne seuraavat eri virusten ja bakteerien aiheuttamia infektiotauteja ja niiden ilmaantuvuudessa esiintyviä trendejä, ylläpitävät mikrobikantakokoelmia ja niihin liittyviä tietokantoja, tyypittävät, sekvensoivat ja vertailevat mikrobikantoja, tunnistavat tautirypäitä ja epidemioita, osallistuvat epidemiaselvityksiin, seuraavat mikrobilääkeresistenssiä, ja tuottavat tietoa kansallisen rokotusohjelman vaikuttavuuden seurantaa ja kehittämistä varten.
Jatkuvan ja oikea-aikaisen laboratoriopohjaisen seurannan avulla voidaan havaita poikkeamat infektiotautien pitkän aikavälin suuntauksissa ja reagoida niihin nopeasti. Tällaisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi rokotussuojaa väistävät virus- tai bakteerimuunnokset, mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntyminen tai epidemian puhkeaminen. Esimerkiksi Alankomaissa kansallisen laboratorioseurannan havaitsema erään tietyn hypervirulentin meningokokki W -kloonin aiheuttama epidemia johti kansallisen rokotusohjelman mukauttamiseen vuonna 2018.
Kansainvälisten selvitysten mukaan asiantuntijalaboratorioiden toiminnan tukemisesta saatavat hyödyt väestön terveydelle ylittävät selvästi niiden resursoinnista aiheutuvat kustannukset.
Tutkimusyhteistyö auttaa vastaamaan tietotarpeisiin nopeasti
Asiantuntijalaboratoriot seuraavat ja tekevät tieteellistä tutkimusta ja menetelmäkehitystä sekä tekevät tutkimusyhteistyötä muiden maiden asiantuntija- ja referenssilaboratorioiden kanssa. Laboratorioverkostot pystyvät tarvittaessa reagoimaan ja vastaamaan nopeastikin erilaisiin tietotarpeisiin.
Esimerkkinä tästä on kansallisten mikrobiologian asiantuntijalaboratorioiden perustama The Invasive Respiratory Infection Surveillance eli IRIS-tutkimushanke, joka käynnistettiin keväällä 2020 pian COVID-19-pandemian alkamisen jälkeen vastauksena huoleen siitä, lisääntyvätkö sekundaariset bakteeri-infektiot koronavirusinfektioiden seurauksena samalla tavalla kuin aiemmin oli havaittu influenssainfektioiden yhteydessä.
IRIS-hankkeessa on menestyksekkäästi seurattu eri puolilla maailmaa havaittuja muutoksia pneumokokin, hemofiluksen, meningokokin ja B-ryhmän streptokokin aiheuttamien vakavien infektioiden ilmaantuvuudessa ja tyyppijakaumassa koronapandemian aikana. Seurantaa on jatkettu myös koronapandemian jälkeen.
Hankkeeseen osallistuu yli 100 infektiotautien ja laboratorioalan asiantuntijaa, jotka työskentelevät yli 50 laboratoriossa ja laitoksessa 30 maassa. Suomesta hankkeessa on mukana asiantuntijoita THL:n bakteriologian laboratoriosta.
Tämän blogin kirjoittajat työskentelevät THL:n Mikrobiologia-yksikön bakteriologian laboratoriossa, joka vastaa vakavia yleisinfektioita ja vesi- ja suolistoinfektioita aiheuttavien bakteerien sekä mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden laboratoriopohjaisesta seurannasta Suomessa.
THL:n virologian laboratorio vastaa hengitystie- ja suolistovirusten sekä hiv- ja hepatiittivirusten kansallisesta seurannasta. Vesimikrobiologian laboratorio seuraa hengitystievirusten esiintyvyyttä jätevesissä. Kansallinen hinkuyskän ja kurkkumädän asiantuntijalaboratorio sijaitsee Turun yliopistossa.