Yhteiskunnallinen väittely Alkon yksinoikeusjärjestelmän kohtalosta käy kuumana eduskuntavaalien lähestyessä. Keskustelussa on kaksi keskeistä näkökohtaa: miten Alkon purkaminen vaikuttaisi alkoholihaittoihin ja hyötyisivätkö kuluttajat alkoholimarkkinoiden yksityistämisestä?
Vastausten kannalta kriittistä on, mitä markkinointislogan ”viinit ruokakauppaan” oikeasti tarkoittaisi alkoholin myyntijärjestelmän kannalta.
Viinien mukana kauppoihin tulisivat myös väkevät
Viinien myynnin salliminen päivittäistavarakaupassa lisäisi viinin myyntipaikkoja noin 370:stä Alkon myymälästä vähintään 6 000 vähittäismyyntipaikkaan.
Alkoholijuomien valmistustapaa koskevat rajoitukset purettiin vuonna 2018, ja niihin tuskin on paluuta. Niinpä viinien myynti ruokakaupoissa toisi niihin myös viinin vahvuiset juomasekoitukset. Tämä avaisi yksityiselle kilpailulle jopa 75 prosenttia Alkojen nykyisestä myynnistä.
Uudessa kilpailutilanteessa olisi mahdotonta ylläpitää nykyisenkaltaisten Alkojen verkostoa maan kattavasti. Maantieteellisesti karsittu tai pelkästään väkevät alkoholijuomat kattava yksinoikeusjärjestelmä ei enää olisi juridisesti, kansanterveydellisesti tai poliittisesti perusteltu.
Viinien myynti ruokakaupoissa toisi todennäköisesti lopulta myös väkevät alkoholijuomat kauppojen hyllyille ja johtaisi nykyisenkaltaisen Alkon olemassaolon päättymiseen.
Yksinoikeusjärjestelmä vähentää alkoholihaittoja
Alkoholin liiallinen käyttö aiheuttaa Suomessa edelleen mittavia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä käyttäjille että heidän läheisilleen. Lisäksi se kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja haittakustannuksina koko yhteiskuntaa.
Kroonisten alkoholihaittojen kuten maksasairauksien merkitys on viime vuosikymmeninä lisääntynyt voimakkaasti Suomessa, ja viini on maksalle yhtä haitallista kuin muut alkoholijuomat.
Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmä on yksi kustannusvaikuttavimmista keinoista vähentää alkoholihaittoja yhteiskunnassa.
Vaikuttavuus perustuu muun muassa siihen, että Alkon toimintaa ei ohjaa voiton tavoittelu, eikä se siksi pyri maksimoimaan myyntiään.
Viinien myynti ruokakaupoissa madaltaisi alkoholijuomien hankinnan kynnystä ja lisäisi heräteostoja. Sama alkoholijuoma myy enemmän, jos se on tarjolla kuluttajille arkisten ruokaostosten yhteydessä verrattuna erillistä asiointia vaativiin erikoisliikkeisiin.
Tämä nähtiin vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Lakimuutos toi päivittäistavarakauppoihin aiempaa vahvemmat, enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat mukaan lukien väkevistä laimennetut juomasekoitukset. Uusien juomaryhmien myynti lisääntyi moninkertaiseksi, ja kuluttajat siirtyivät juomaryhmien sisällä väkevämpiin vaihtoehtoihin.
Muutos olisi joillekin kuluttajille etu, mutta monelle menetys
Erikoiskaupoissa – myyvät ne sitten alkoholia, leluja, kirjoja tai urheiluvälineitä – pyritään tarjoamaan laaja tuotevalikoima, ja niissä on asiantunteva henkilökunta. Kun Alkoa syytetään tehottomuudesta, kyse on tosiasiassa siitä, että erikoiskaupan ylläpito ei ylipäätään ole halpaa.
Jos viinit ripoteltaisiin myytäväksi yli 15-kertaisessa määrässä myyntipaikkoja nykyiseen verrattuna, vain kaikkein suurimmat kaupat pystyisivät tarjoamaan laajan valikoiman tuotteita.
Alkoholijuomien erikoismyymälöitä löytyisi todennäköisesti samoista kaupungeista, joissa tällä hetkellä on muitakin erikoismyymälöitä. Erikoisliikkeitä arvostaville tämä olisi menetys.
Toisaalta osalle kuluttajista lähikaupasta kätevästi saatava suppeampi alkoholivalikoima olisi parannus nykytilanteeseen.
Alkon purkamisen hintavaikutusta on vaikea ennustaa. Poliittisilla päättäjillä olisi suuri paine korottaa alkoholijuomien verotusta haittojen hillitsemiseksi. Uusissa erikoiskaupoissa hintoja saattaisi nostaa myynnin pieni volyymi, joilla kustannukset katetaan. Marketeissa puolestaan kilpailun kohteena olevia sisäänheittotuotteita saatettaisiin kaupata nykyistä halvemmalla.
Kenen etua pitäisi ajatella?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos painottaa alkoholihaittojen vähentämistä yhteiskunnassa ja kannattaa siksi yksinoikeusjärjestelmää. Valtion toiminta alkoholikaupassa on oikeutettua nimenomaan alkoholihaittojen hillitsemiseksi.
Alkoholijuomien myynnin yksityistämistä lobbaavalla Päivittäistavarakauppa ry:llä on suuri taloudellinen intressi Alkon purkamiseen: pelkkien viinien vähittäismyynnin arvo on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Kansanedustajilla on mandaatti pohtia alkoholin myynnin yksityistämisen yhteismitattomia hyötyjä ja haittoja omista arvoistaan käsin. Toivottavasti tässä tasapainottelussa annetaan riittävästi painoa sille, että alkoholimarkkinoiden avaamisen haitat ovat niistä kärsiville suurkuluttajille ja heidän läheisilleen paljon vakavampi kysymys kuin viinin ostamisen kätevyys keskiluokkaiselle viininkuluttajalle.