Kohta kesä korkataan. Mutta kuka korkkaa ja kenen korkkaamisesta puhutaan? Takavuosien tapaan tänäkin kesänä on odotettavissa kaksi alkoholikampanjaa. Toinen kohdistuu nuoriin ja osuu koulujen päättäjäisiin. Toinen ajoitetaan juhannukseen ja koskee rajatusti vain vesillä liikkujia.
Nuorten juomiseen tähtäävä kampanjointi ajankohtaistuu perheissä koulujen päätösviikonlopun lähestyessä. Vanhemmat varoittelevat ja ovat huolissaan: milloin nuori tulee kotiin, missä kunnossa ja miten maistissa?
Vanhempien kysymykset ovat ymmärrettäviä, sillä koulujen päättyessä vapaaehtoiset ovat partioineet, poliisi tehostanut valvontaansa ja selviämisasemat valmistautuneet vastaanottamaan huonokuntoisia päihtyneitä nuoria.
Viime vuosina jotain on kuitenkin muuttunut: poliisi on raportoinut nuorten aiempaa rauhallisemmasta juhlinnasta ja julkijuomisesta. Juhlinnan uudenlaista luonnetta kuvaa myös Suomen Kuvalehden otsikko 12.4.: ”Enää ei ole coolia polttaa tupakkaa eikä juoda – teineistä tuli nuhteettomia, eikä kukaan tiedä miksi”. Otsikon takana on faktaa: alaikäisten nuorten rikoskäyttäytyminen ja päihteiden käyttö ovat vähentyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Nuoret ovat monella mittarilla kuuliaisempia eikä alkoholinkäyttö kuulu enää yhtä yleisesti heidän vapaa-ajanviettoonsa. Reilussa 15 vuodessa viimeisen vuoden aikana alkoholista pidättäytyneiden alaikäisten nuorten osuus on noussut 14 prosentista lähes 40 prosenttiin. Humalajuomisen vähentymisessä muutos on vielä suurempi.
Alkoholi on menettänyt arvoaan nykynuorten keskeisenä hauskanpidon symbolina. Siksi se ei luultavasti myöskään ole samanlainen perhesuhteiden kiistakapula kuin takavuosina. Teini-ikäiset nuoret kertovat haastatteluissa samaa tarinaa: vaikka vanhempia hämätään ja alkoholin käyttöä salaillaan, alkoholiasioista myös keskustellaan ja vanhempien mielipiteitä kuunnellaan. Luottamusta ylläpidetään ja pettymysten tuottamista vältetään.
Nuorten käyttäytyminen näyttää menneen juuri siihen suuntaan kuin on vuosikymmeniä toivottu. Julkinen keskustelu on kuitenkin polkenut paikallaan. Olemme jääneet kiinni ajatukseen, että alkoholi aiheuttaa kitkaa nuorten ja vanhempien välille juuri nuorten käyttäytymisen takia. On totta, että alaikäisistä nuorista suurempi osa käyttää edelleen alkoholia kuin pidättäytyy siitä, mutta kuinka on aikuisten laita? Ovatko vanhemmat muuttaneet omaa alkoholikäytöstään nuorten veroisesti? Vanhempien asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan lasten läsnä ollessa ovat kyllä kiristyneet, mutta kuinka on käynyt vanhempien konkreettisen käyttäytymisen osalta? Nuorten raittius on kolminkertaistunut, mutta samaa ei voi todeta aikuisista.
Voisiko siis näin kesän kynnyksellä kysyä, kenen korkkiin kampanjat tulisi kohdistaa? Usein unohdetaan, että koulujen päättäjäisiä seuraa myös vanhempien kesäloma, jolloin kiireettä kilistellään. Heinäkuussa lomaillaan ja Suomi suljetaan. Kampanjatkin katoavat vaikka juominen ei ole lomalla.
Lue lisää
Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa
Holmila M, Raitasalo K, Tigerstedt C. (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Teema 25/2016 THL. Kirja THL:n verkkokirjakaupassa ja julkaisutietokanta Julkarissa