Alkoholinkäytön aiheuttamiin terveydellisiin ja sosiaalisiin haittoihin on kiinnitetty maailmalla yhä enemmän huomiota. Näkyvä esimerkki on Maailman terveysjärjestön WHO:n yleiskokouksen vuonna 2010 ensi kertaa hyväksymä globaali alkoholistrategia.
Myös Euroopassa alkoholipolitiikan valtavirta on kulkenut kohti tiukempaa sääntelyä. Euroopassa vuosina 2000–2010 tehdyistä alkoholijuomien verotusta tai saatavuutta koskevista muutoksista 69 oli kiristyksiä ja ainoastaan 14 lievennyksiä, kertoi eurooppalainen Amphora-tutkimus.
Vastaavasti monessa maassa kiinnostus alkoholitutkimukseen ja sen rahoittamiseen on kasvanut. Esimerkiksi Tanska, jossa vielä pari vuosikymmentä sitten rahoitettiin alkoholitutkimusta hyvin niukasti, on lisännyt alkoholitutkimuksen resursointia ja mennyt tässä ohi Suomen.
Iso-Britanniassa on satsattu alkoholitutkimukseen aiempaa enemmän, kun alkoholinkulutus ja haitat kasvoivat pitkään ja kiinnostus tehokkaiden haittojen ehkäisykeinojen kuten alkoholin minimihintojen käyttöön ottoon on lisääntynyt.
Suomen alkoholitutkimuksen rikas menneisyys
Suomessa alkoholitutkimuksen resursointi on kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin Tanskassa tai Iso-Britanniassa. Vuoteen 1995 asti yhteiskuntatieteellinen ja biolääketieteellinen alkoholitutkimus toimivat suhteellisen runsaasti resursoituina silloisen Alkon siipien suojassa. Myös alkoholitutkimusta rahoittava Alkoholitutkimussäätiö toimi Alkon tukemana.
EU-jäsenyyden ja valtion laajan alkoholimonopolin purkamisen myötä alkoholin biolääketieteellinen tutkimus siirtyi Kansanterveyslaitokseen (KTL) ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukseen STAKES:iin. Alkoholitutkimussäätiö muuttui itsenäiseksi pääosin valtion budjettirahaa eteenpäin jakavaksi säätiöksi.
Tämän jälkeen alkoholitutkimuksen resursointia on asteittain purettu. STAKES:issa useita vapautuneita tutkijanpaikkoja siirrettiin alkoholitutkimuksesta muihin resurssipulasta kärsiviin tutkimusaiheisiin ja toimintoihin, esimerkkinä huumausaineiden käytön tutkimus ja päihdepalveluiden kehittäminen.
Kun KTL ja STAKES fuusioituivat THL:ksi, lakkautettiin biolääketieteellinen alkoholitutkimus kokonaan. Tämän jälkeen THL:n useat YT-kierrokset ovat supistaneet budjettirahoituksella tehtävän alkoholitutkimuksen resurssit 6,5 henkilöön (kokonaiskustannus alle puoli miljoonaa euroa). He tutkivat ehkäisevää päihdetyötä, päihdehoitojärjestelmää, alkoholipolitiikkaa, alkoholinkäytöstä koituvia haittoja ja tuottavat pääosan alkoholinkäyttöä ja juomatapoja koskevasta seuranta- ja tutkimustiedosta Suomessa.
Pääosa tästä tutkimuksesta kohdistuu kysymyksiin, joiden avulla alkoholihaittoja voidaan ehkäistä ennalta ennemmin kuin paikata jälkikäteen. Se on yhteiskunnalta hyvä sijoitus sekä inhimillisesti että taloudellisesti.
Nykyisin Alkoholitutkimussäätiö jakaa tutkimusapurahoja lääke- ja yhteiskuntatieteelliseen alkoholitutkimukseen, huumetutkimukseen ja päihdehoitotutkimukseen noin 280 000 euroa vuodessa. Vaikka tutkimuskohteet ovat laajentuneet, tämä on alle puolet vuoden 1996 inflaatiokorjatusta määrästä. Summa on erittäin pieni verrattuna vaikkapa muita terveysongelmia ratkovien säätiöiden kuten Syöpäsäätiön tai Sydäntutkimussäätiön apurahoihin.
Suhteessa alkoholinkäytön aiheuttamaan kuormitukseen Suomen tutkimuspanostusta ei voi millään mittarilla pitää runsaana. Alkoholisyyt ovat kuitenkin työikäisten kuolinsyytilastoissa kolmannella sijalla, heti syöpäsairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien jälkeen.
Uudet ja vanhat rahoittajat
Alkoholitutkimuksen rahoituslähteet ovat vuoden 1995 jälkeen monipuolistuneet. Suomen Akatemia ja EU ovat myöntäneet joillekin hankkeille tutkimusrahoitusta. Akatemia tai EU eivät kuitenkaan rahoita pieniä hankkeita, eivätkä monia kansallisista syistä tärkeitä tiedonkeruita, kuten juomatapojen muutoksen seurantaa. Ja kuten kaikki tutkijat tietävät, nämä rahat ovat kiven alla eikä jatkuvaisluonteinen toiminta helposti onnistu niiden avulla.
Alkokaan ei ole kokonaan jättänyt tutkimusrahoitusta. Sillä on laissa määrätty erityistehtävä ja tavoite ehkäistä alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Alkon omistaja eli valtio on perhe- ja peruspalveluministerien tekemien yhtiökokouspäätösten muodossa vahvistanut, että Alko kantaa yhteiskuntavastuutaan myös tukemalla tutkimusta.
Yhtiökokous on päätynyt viime vuosina tukemaan useampiakin tutkimuskohteita. Alkoholitutkimussäätiö saa noin 67000 euroa vuodessa eteenpäin jaettavaksi. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto ITLA sai tukea tutkimusaloitteelleen, jota toteuttamaan ITLA valitsi THL:n. Samoin Alkon yhtiökokous päätti tukea THL:n toteuttamaa vuoden 2016 Juomatapatutkimusta 300 000 eurolla; ilman tätä päätöstä Alkon tutkimuslaitoksessa vuonna 1968 käynnistetty ja THL:ssä jatkettu tutkimussarja olisi tullut nykymuodossaan tiensä päähän.
Lisäksi Alko on jatkanut alkoholipoliittisia mielipiteitä koskevien gallupkyselyjen rahoittamista. Niitä on tehty ensin Alkossa ja sittemmin STAKES:issa ja THL:ssä. Ministerit ovat siis päättäväisesti saattaneet STM-konserniin kuuluvia organisaatioita omien rooliensa mukaiseen yhteistyöhön, tavoitteena hankkia lisää haittojen vähentämisessä tarvittavaa tutkimustietoa.
THL toteuttaa tutkimukset aina siten, että rahoittaja ei voi puuttua tutkimustulosten tuloksiin tai julkaisuun. Kun alkoholitutkimuksen rahoitus on ollut valtiovetoista, tästä on ollut helppo pitää kiinni.
Alkon tutkimukseen ohjaamat rahat ovat melko vaatimattomia verrattuna vaikkapa Ruotsin sisarlaitoksen Systembolagetin tutkimusneuvostonsa kautta jakamaan tutkimusrahoitukseen, joka kasvoi vuonna 2017 10 miljoonaan kruunuun vuodessa, eli noin miljoonaan euroon.
1960- ja 1970-luvulla Suomi tunnettiin maailmalla merkittävän tutkimusrahoituksen ansiosta alkoholitutkimuksen edelläkävijänä. Nyt uranuurtajasta on niukkuutta jaettaessa tullut rivioppilas. Suomalaisten kansanterveyden etu olisi huolehtia, ettemme jatkossa ajaudu alkoholitutkimuksen pahnan pohjimmaisiksi.
Lue lisää:
Thomas Karlsson ym., Europe’s diverse alcohol policies: What all the natural experiments tell us. Alcohol Policy in Europe. Alcohol Policy in Europe: Evidence from AMPHORA. 2013. www.amphoraproject.net. Pdf.