Kosteus- ja homevauriot koskettavat monia ihmisiä, perheitä, työyhteisöjä, pieniä koululaisia. Pahimmillaan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentelemään kosteusvaurioituneessa rakennuksessa.
Paras neuvo, jonka talonomistajalle voi antaa, on korjata kosteus- ja homevauriot mahdollisimman nopeasti ennen kuin ihmiset sairastuvat. Huonepölyn toksisuuden eli myrkyllisyyden mittaamista ja terveysriskin arviointia sen perusteella ei taas valittavasti voi vielä suositella.
Huonepölyn toksisuutta tutkimalla ei pystytä erottelemaan kosteusvaurioasuntoja, joissa asukkaat saavat runsaasti oireita, niistä asunnoista, joissa ei ole kosteusvaurioita eivätkä asukkaat oireile. Toksisuuden määrittämistä huonepölystä ei siis voida käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden kiireellisyyden perusteena eikä terveyshaitan arvioinnissa.
Tämä kävi ilmi äskettäin Suomessa tehdyssä laajassa TOXTEST-tutkimuksessa. THL, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Helsingin ja Turun yliopistot tutkivat yhdessä, voidaanko kosteusvauriorakennusten terveyshaitan vakavuutta ja korjaustarpeen kiireellisyyttä arvioida mittaamalla sisäilman pölynäytteiden myrkyllisyyttä eli toksisuutta. Tavoitteena oli löytää nopea, helppo ja kenttäkäyttöön sopiva tapa kerätä näyte toksisuusanalyysejä varten.
Miksi sitten pölyn toksisuuden mittaus ei kyennyt erottamaan kosteuden vaurioittamia ja hyväkuntoisia asuntoja toisistaan?
Erityisesti pölynäytteiden keräämiseen asuntojen pintoja pyyhkimällä liittyy useita virhelähteitä. Näytteisiin vaikuttaa muun muassa, kuinka kauan pölyä on kertynyt pinnoille, mitä materiaalia pinta on ja kuinka paljon sitä on pyyhitty erilaisilla pesuaineilla.
Toiseksi huonepölyn toksisuus ei ole peräisin yksistään kosteusvaurioista . Toksisuuteen vaikuttavat myös pesuaine- ja kemikaalijäämät sekä ulkoa liikenteestä tai sisältä takasta peräsin olevat polttoperäiset hiukkaset. Mukana voi olla myös mikrobien aineenvaihdunnan seurauksena syntyviä mikrobitoksiineja. Niitä voi olla huonepölyssä kosteusvaurioiden vuoksi, mutta niitä voi kulkeutua pölynäytteeseen myös ulkoilmasta.
Kotien pölyisyydessä on suuria eroja. Pelkkä pölyn toksisuuden vertailu voi johtaa harhaan, sillä pölyn laadun lisäksi myös sen määrä voi vaikuttaa toksisuuteen. Siistin kodin hyvin pieni määrä myrkyllistä pölyä voi antaa saman tai jopa pienemmän toksisuustuloksen kuin rennommin siivotun kodin suuri määrä vähemmän myrkyllistä pölyä. Pölyn määrään vaikuttavat siivouksen lisäksi, mitä kodissa tehdään, paljonko siellä on asukkaita, kotieläimiä ja tekstiilejä.
Koska huonepölyn toksisuus ei siis useinkaan kerro yksinomaan asunnossa olevasta kosteusvauriosta, ei se siten myöskään välttämättä selitä oireita, joita kosteusvauriorakennuksiin liitetään.
Kaiken kaikkiaan kosteusvauriorakennuksissa on useita mahdollisia terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, kuten mikrobiperäiset epäpuhtaudet, mikrobien aineenvaihduntatuotteet sekä kostuneiden materiaalien päästöt. Niiden vapautumiseen ja pitoisuuksiin huoneilmassa vaikuttavat esimerkiksi vaurion sijainti ja laajuus sekä luonnollisesti ilmanvaihto. Oireiden ja sairauksien takana on tuskin koskaan yksi yksittäinen tekijä.
Ympäristöaltistumisessa on aina kyse yhdistelmästä, ”coctailista” eli useista epäpuhtauksista ja niiden yhteisvaikutuksista. Lisäksi ihmisten yksilöllinen herkkyys ja aikaisempi altistuminen vaikuttavat oireiden ilmaantumiseen ja niistä koettuun haittaan. Kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ovat siis varsin monimutkainen kokonaisuus.
Terveyshaittojen arviointiin ja korjaustarpeiden priorisointiin tarvitaan ja kehitetään entistä parempia menetelmiä ja toimintatapoja. TOXTEST-projekti osoitti, että toksikologisten menetelmien mahdollinen soveltaminen terveyshaitan arvioinnissa vaatii vielä lisää kehitys- ja tutkimustyötä. Jatkamme tätä työtä yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja laajan yhteistyöverkoston kanssa.
Terveyshaitan minimoimiseksi sekä rakennuksen hyvän kunnon ja arvon säilyttämiseksi on tärkeintä korjata kosteus- ja homevauriot mahdollisimman nopeasti ja ammattitaitoisesti. Rakennusten hyvä suunnittelu ja rakentaminen sekä niiden säännöllinen huolto ovat myös osa terveyshaittojen ennalta ehkäisyä.
Lue lisää:
TOXTEST 2010-2012. Toksikologisen menetelmän loppuraportti 22.2.2013. pdf